Etusivu
Esittely
Lumikiisan
kauppa
Koirat
Tuloksia
Pentuja
Pentueet
Programs
Blogi

                                                                                                                                                                            
                                                                                                                                                                            Tietoja minusta:
                                                                                                                                                                            Olen reilu kolmekymppinen nainen.
                                                                                                                                                                            Elämäni on täynnä vauhtia, menoa ja meininkiä.
                                                                                                                                                                            Kaksi pientä lasta (4 ja 6 v) ja mies.
                                                                                                                                                                            13 kilpakoiraa, treenejä, kilpailuja, reissuja.
                                                                                                                                                                            Blogissa seurataan koiraperheen arkea   

                                                                                                                                                                                                  

18.3.2019 Talvi alkaa olla takana päin

Kulunut kilpailukausi on ollut menestyksekäs. Syksyllä Erkki voitti Ruotsissa EM-kultaa kuuden koiran luokassa rnb ja minä voitin EM-pronssia neljän koiran luokassa rnb. Talvella voitin Saksassa MM-pronssia kahden koiran luokassa ja SM-kultaa neljän ja kuuden koiran rnb sprintti-luokissa. Lisäksi voitin neljän ja kuuden koiran sprinttiluokissa SM-kilpailukokeen.

17.5.2018 Kilpailukausi ohi ja kesä edessä

Syksyn, talven ja kevään kestänyt kilpailukausi on ohi ja koirat ovat siirtyneet viettämään kesälomaa treeneistä. Ne saavat juosta päivittäin pihalla vapaana 4 tuntia, syödä luita, tehdä retkiä perheen kanssa ja nautiskella elämästä sisällä ja ulkona. Kennelimme teki ennennäkemättömän saavutuksen kun saimme viime kaudella 5 kpl MM-mitaleita! Talven kisoista saavutuksena oli MM-kultaa ja MM-hopeaa. Syksyn kisoista saavutuksena oli 3 kpl MM-pronssia. Nämä saavutukset tulivat hyvin erilaisista kisaluokista eli kuuden koiran valjakkoajosta sulalla maalla, kahden koiran kickbike luokasta, koirapyöräilystä, kahden koiran luokasta talvella ja kahden koiran koirahiihdosta. Lisäksi saavutettiin MM-kisoissa neljäs sija neljän koiran luokasta talvella. Eli koiria on treenattu monipuolisesti ja ne pystyvät monipuolisiin suorituksiin, kuten myös me ihmiset eli Erkki ja minä. Näiden MM-sijoitusten lisäksi saavutimme lukuisia ykkössijoja kilpailuissa, SM-kultaa, SM-kilpailukokeen voiton. Eli nyt voi jäädä tyytyväisin mielin kesälomalle.

MM-kultaa mulle, Pyrylle ja Myrskylle. Kuvassa viiletämme kohti voittoa.




MM-kisoissa podiumilla Myrskyn kanssa


Erkki, Salama ja Lumi MM-hopeaa. Lumilla ikää 10.5 vuotta. Huikea suoritus tältä kolmikolta.



Erkki ja Lumi podiumilla MM-kisoissa


Mun neljän koiran valjakko sijoittui hienosti neljänneksi. Ajoin luokkani nopeimman kierrosajan lauantaina ja johdin kisaa tokan päivän jälkeen. Johtajat Laikku ja Viima, takana Komeetta ja Liekki.


Suomalaisten tiimityöskentelyä



MM-kisojen suomalaismitalistit. Kisat järjestettiin Ruotsissa. Pääsponsorina Bozita Robur, ruoka, jota kaikki koirani syövät.



Erkki ja minä kisoissa


Tätä ruokaa eli Bozita Roburia, en voi kehua liikaa. Kaikki koirani syövät sitä ja ruoka toimii hyvin. Kuvassa ruokakuorma pihassamme.



Palkintoja kevään kisasta, SHS:n iloinen kevätkisa. Voitot sekä neljän, että kuuden koiran luokista.



Kuuden koiran valjakkoni


Peetu ja Myrsky kevään koirajuoksukisassa, Erkki apurina. Kaikilla suut hymyssä.



Miisa ja Viima kevään koirajuoksukisassa


Vuonna 2017 syntyneet pennut olivat meillä viime viikonloppuna pentutreffeillä. Hauskaa oli. Ohjelmassa oli treeneistä ja ruokinnasta keskustelua, grillausta, yhdessäoloa, koirat saivat juosta vapaana ja seitsemän eri perheen koirat juoksivat iloisina yhdessä vaikka koirat eivät entuudestaan tunne toisiaan. Kuvassa Taisto, Tähti, Shila, Oiva, Hasta, Tiitus ja Taika.



Pentutreffiläisiä. Etualalla Tiuhti ja oma koirani Laikku.



Kesä on saapunut.



Salama, Pyry ja Lumi lepäilemässä.




31.12.2017 Talven ihme

Kolmen vuoden tauon jälkeen mekin saatiin talvi jo joulukuussa. Lunta on reilusti. Välillä lämpötila käy plussan puolella ja jäädyttää treenireitit peilijääksi. Eli säätiedotuksia täytyy katsoa tarkasti ja treenata silloin kun pystyy.

Joulua vietimme Tahkolla. Koko perhe oli onnellinen lumisessa maisemassa. Koiria treenattiin ja treenireitille mahtui kaikkea mahdollista. Oli poroja, koirantaluttajia, hiihtäjiä, lenkkeilijöitä, moottorikelkkoja, autoja. Koirat pujottelivat kivasti kaiken seassa ja saivat hyvää häiriötreeniä.

Etelä-Suomen Sanomien urheiluosastolla oli koko aukeaman lehtijuttu meistä 24.12. Netissä oli myös jutut 23.12 ja 24.12. Tässä linkit nettijuttuihin. Toisen pääsee lukemaan heti ja toisen pääsee lukemaan jos täyttää yhteystietonsa ja ottaa kaksi viikkoa ilmaista lukuaikaa. Tuohon menee vain pari minuttia eli maksaa vaivan.

https://www.ess.fi/urheilu/Urheilu/art2425613

https://www.ess.fi/urheilu/Urheilu/art2425469

Miisa ja Peetu Tahkolla


Johdossa Nanja ja Lumi, keskellä Komeetta ja Viima, takana Tähti ja Liekki. Erkki jalaksilla.


SM-REK4-17 Lumikiisan Gamma Laikku


Tahkolla treenaamassa


Pysykää koirat polulla metsässä, jotta ette eksy :)



1.12.2017 MM-kisat Italiassa 18-19.11.2017

MM-kisat sujuivat todella hyvin. Erkki kahmi kolme MM-pronssia ja oli kisojen ainoa kolmoismitalisti. Saavutus on erityisen hieno senkin takia, että hän kilpaili kolmessa hyvin erilaisessa luokassa. Kuuden koiran luokassa on osattava hallita isoa valjakkoa ja kisakärryä, kahden koiran luokassa osattava ajaa ja potkutella kickbikellä ja koirapyöräilyssä kyettävä ajamaan pyörällä hurjaa vauhtia.

Kisarata oli teknisesti haastava sisältäen paljon kurveja, irtokiviä ja kapeaa uraa. Lisäksi oli paljon kohtia, joissa urat kohtasivat ja valjakoiden koirat näkivät toisensa. Koiramme suoriutuivat urasta hyvin. Ne tottelivat suuntakäskyjä jyrkissä mutkissa eivätkä suistuneet ulos radalta kurveissa.

Italiassa kilpaili vain kaksi suomalaista urheilijaa. Erkin lisäksi Janne Härkönen saavutti kaksi mitalia (hopea ja pronssi) malamuuteillaan. Eli suomen miehiltä hieno saavutus, yhteensä 5 mitalia. Muista Euroopan maista oli kisoihin lähetetty isot maajoukkueet mutta niiden mitalisaldo ei ollut juurikaan isompi. Suomi sijoittui mitalien määrässä kolmanneksi.

Kuuden koiran luokassa johtajina juoksivat Salama ja Viima, keskellä Pyry ja Tuuli ja takaparissa Tähti ja Komeetta. Kahden koiran luokassa kilpailivat Laikku ja Liekki. Koirapyöräilyssä kisasi Myrsky.

Myös media on noteerannut hyvin kolmoismitalistin hienon saavutuksen ja juttua Erkistä on ollut sekä lehdissä, että netissä. Tässä linkki Etelä-Suomen Sanomien nettiuutiseen:

http://www.ess.fi/urheilu/Urheilu/art2418736


Tässä linkki valjakkomme kisavideoon, DR6

https://www.youtube.com/watch?v=GMTWHSj129Q&t=3s

Linkki kisavideoon DS2

https://www.youtube.com/watch?v=Y305GwU00SU&t=129s



Yläkuva: DS2-luokka Erkki, Liekki ja Laikku

Alakuva: DR6-luokka johtajat Salama ja Viima, keskellä Pyry ja Tuuli, takaparissa Komeetta ja Tähti

Myrsky ja Erkki koirapyöräilyssä

Alla Orimattilan sanomien lehtijuttu


Palkintojen jako koirapyöräily

Palkintojen jako DS2

Palkintojen jako DR6

Erkki ja Myrsky tyytyväisinä kisan jälkeen. Viime vuonna tälle parille EM-hopeaa ja nyt MM-pronssia.

Liekki, Laikku ja Erkki iloisina kisan jälkeen kun pronssi on varmistunut

Kuuden koiran valjakko tyytyväisenä maalissa. Erkki, Janne ja Olavi takana.

Miisan ja Peetun kanssa kisapaikalla syömässä

Kisapaikalla. Aurinko paistoi ja oli lämmintä

Ilta hämärtyy ja kotimatka alkaa. Viimeinen kuva kisapaikalta.



Sulan maan kisakausi on nyt ohi ja seuraavaksi koittavat tammikuussa talven kilpailut. Eli minä pääsen ajamaan kilpaa ja Erkki siirtyy ainakin osittain handlerin rooliin. Tällä kisakaudella eli talvi ja kevät 2018 meidän tiimi kilpailee 2-3 kisaa ulkomailla ja 7 kilpailua Suomessa. Päätavoite on talven MM-kisat Ruotsissa, Svegin urheilustadionilla maaliskuun alussa. Sinne on Suomesta lähdössä iso maajoukkue. Suomen koiravaljakkohararstajat ry, jonka puheenjohtajana toimin, lähettää urheilijat kilpailuihin. Mikäli nuo MM-kilpailut kiinnostavat, niin ota yhteyttä minuun.


30.9.2017 SM-kisat ohi ja MM-kisat kolmen viikon kuluttua

Meidän tiimin osalta tämän syksyn Suomen kisat on kisattu ja katseet käännetty kohti WSA:n (World Sleddog Association) MM-kisoja, jotka järjestetään Italiassa vajaan kolmen viikon kuluttua. Syksyn kisat on sujuneet hyvin. SM-kisoissa Erkki kisasi kuuden koiran luokassa ja kahdeksan koiran luokassa. Kuuden koiran luokassa valjakkomme oli nopein siperianhuskyvaljakko ja voitti SM-pronssia. Kahdeksan koiran luokassa Erkin valjakossa juoksi koko kisan ajan minimimäärä koiria eli viisi kappaletta. Siitä huolimatta SM-hopeaa ja nopein siperianhuskyvaljakko.

Tulevia MM-kisoja on odotettu ja suunniteltu jo useamman vuoden ajan. WSA:n arvokilpailut ovat siperianhuskyvaljakoille kovatasoisia ja suuria. Jotta suomalaiset pääsisivät WSA:n kilpailuihin, perustimme Suomeen WSA:n alaisen jäsenseuran viime keväänä. Nyt tuleviin Italian sulan maan kisoihin on Suomesta lähdössä kaksi kilpailijaa, Janne Härkönen malamuuteilla kahteen luokkaan ja meidän Erkki Bürkland siperianhuskyillä kolmeen luokkaan. Viime syksynä saimme osallistua WSA:n EM-kisoihin single membereinä ja Erkki kotiutti kisoista EM-hopeaa ja Janne EM-pronssia.

Kisapaikka sijaitsee punaisen merkin kohdalla.


Me lähdemme Italian Falze Di Piaveen koko perheen voimin. Mukaan lähtevät siis lapset ja kaikki 13 kisakoiraa. Lähdemme kisoihin viikkoa ennen kisoja, jotta koirat ehtivät tottua Italian lämpöön muutaman ylimääräisen päivän ajan. Meillä on nyt pakkaskelit, joten Italian kostean lämpöinen sää on jotain ihan muuta mihin koirat ovat viime viikkoina tottuneet. Koiria saavat ennen matkaa olla paljon sisällä, jotta ne tottuvat lämpimään. Osa koirista asuu normaalisti sisällä ja osa enemmän ulkona kuin sisällä.

Falze di Piave on kisapaikkana tuttu, sillä olimme siellä neljä vuotta sitten IFSS:n MM-kisoissa. Matkustamme Helsingistä Travemündeen Finnlinesin laivalla. Travemündesta ajamme Saksan ja Itävallan läpi Italiaan. Matka kisapaikalle kestää neljä päivää. Ja takaisin sama neljä päivää. Eli tiedossa on useampi vuorokausi laivamatkustusta ja autossa istumista. Koko perhe odottaa reissua innoissaan. Viimeksi Italiassa kisareissulla käydessämme Miisa oli juuri täyttänyt kaksi vuotta ja Peetu oli kaksi kuukautta vanha. Nyt lapset ovat 6 ja 4-vuotiaita eli heidän kanssa on helpompi matkustaa kuin viime kerralla. Italia on yksi lempimaistani ja viinin ja hyvän ruoan ystävänä siellä on aina mukava käydä. En enää pysy laskuissa kuinka monta kertaa olen Italiassa käynyt (olisikohan n. 10 kertaa) mutta palaan sinne taas mielelläni ja mikäs sen parempi syy kuin MM-kisat.

Perustan Facebookiin tälläkin kertaa MM-kisoille oman Suomen maajoukkueen tapahtumasivun. Sieltä pääsette seuraamaan meidän ja Jannen kisareissua.


Koirille ajetaan nyt viimeisiä treenejä ennen kisoja. Koirat ovat hyvässä kunnossa ja iloisia. Vauhtitreenit ajetaan nyt nopeudella 33-39 km/h. Koiria on treenissä 13 kpl. Vielä ei ole päätetty ketkä koirat kisaavat Italiassa ja kuka koira on missäkin luokassa. Koirapyöräilyssä kilpailee joko Myrsky tai Myrskyn poika Laikku. Johtajakoiria on paljon eli sitäkin mietitään vielä viime hetkeen asti kuka juoksee johtajana. Neljä vuotta sitten Falze di Piavessa kisaura oli upottavaa mutavelliä. Mikäli ennen kisoja ei sada, kisaura on kova. Kisauran kunto tulee vaikuttamaan koiravalintoihin eli vasta kisapaikalla alamme tehdä päätöksiä ketkä kisaavat ja missä luokassa ja ketkä saavat toimia johtajina.

Nyt Lumikiisan kilpailutiimissä eletään jännittäviä aikoja kun teemme viimeisiä MM-kisavalmisteluja. Pitäkää peukut pystyssä, että kaikki menee hyvin!

SM-kisoissa kasivaljakkomme eli viisi koiraa. Laikku, Tähti, Pilvi, Lumi ja Komeetta.



24.9.2017 Siperianhuskyjen erikoisnäyttely

Viikonloppuna järjestettiin siperianhuskyjen erikoisnäyttely Iitissä. Näyttely oli kaksipäiväinen ja olimme siellä molempina päivinä. Näyttelyyn oli ilmoitettu ennätysmäärä siperianhuskyjä, 347 koiraa. Kasvattini pärjäsivät näyttelyssä hyvin. Näyttelyn neljästä parhaasta uroksesta kaksi oli kasvattiani. Eli näyttelyn toiseksi paras urosoli SM-REK4-16 SM-REK6-17 Lumikiisan Delta Tähti ja näyttelyn neljänneksi paras uros oli Lumikiisan Husky Ukko. Lumikiisan Gamma Emma voitti narttujen nuorten luokan.

Tässä kasvattieni tuloksia:

SM-REK4-16 SM-REK6-17 Lumikiisan Delta Tähti KÄY ERI2 SA, PU2 VA-SERT

Lumikiisan Husky Ukko JUN ERI1 SA PU4

Lumikiisan Gamma Emma NUO ERI1 SA

Lumikiisan Husky Prinsessa Pilvi JUN ERI

SM-REK4-16 SM-REK6-17 Lumikiisan Ceet Komeetta KÄY ERI

SM-REK4-15 SM-REK4-16 SM-REK6-17 Lumikiisan Beeta Myrsky KÄY EH

SM-REK4-17 Lumikiisan Gamma Tuuli NUO EH

Lumikiisan Gamma Giia KÄY EH 

Lumikiisan Husky Unelma JUN H

SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 SM-REK4-17 Tullatuulen Essi VET EH

Lumikiisan Ihana Jiina PEK4

Kennel Lumikiisan BIS Kasvattaja 4, KP

Omien kasvattieni lisäksi myös urosteni SM-REK4-14 SM-REK4-17 Lumikiisan Alfa Zenith ja SM-REK4-15 SM-REK4-16 SM-REK6-17 Lumikiisan Beeta Myrskyn pennut menestyivät näyttelyssä hyvin.

Kuvassa erikoisnäyttelyn neljä parasta urosta. Toisena Tähti mun kanssa ja neljäntenä Ukko Kaisan kanssa.

Lumikiisan Husky Ukko. Junioriluokan paras uros ja koko näyttelyn neljänneksi paras uros. Kuvassa tuomari Elisabeth Hawthorn ja Ukon omistaja Kaisa. Kuvaaja Sampsa Mäki-Arvela.


Lumikiisan Ihana Jiina. Narttupennut 7-9 kk, neljäs sija. Kuvaaja Heli Rautio tai Timo Rautiainen



11.0.2017 Millan pennut syntyivät 2.9

Milla synnytti neljä urosta ja kaksi narttua. Emä ja pennut voivat hyvin. Kaikki pennut on varattu. Lisää tietoa "Pentuja"-välilehdellä.

Koirien treenit ovat hyvässä vauhdissa. Tämän syksyn päätavoite on MM-kisat Italiassa. Sinne lähdetään marraskuussa. Sitä ennen kisataan Suomessa.


2.8.2017 Nanjan pennut ovat syntyneet


Nanjan suloiset pennut syntyivät tänään. Kaksi narttua ja yksi uros. Pennut ja Nanja voivat hyvin. Kaikki pennut ovat n. 500 gr painoisia, virkeitä ja ne syövät ahnaasti. Nanja on onnellinen äiti, se hymyilee onnellisena pentuja hoitaessaan. Synnytys meni hyvin. Pentujen isä on huippujohtajani Myrsky. Lisää tietoa Nanjasta ja Myrskystä löytyy Koirat-välilehdeltä. Koska pentujen sekä isä, että äiti ovat huippukilpajohtajiani, odotan pennuista todella hyviä rekikoiria. Myrskyn edellinen kasvattamani pentue Nanjan siskon eli Kiisan kanssa, on todella hyvä. Kuudesta pennusta viisi toimi jo kisajohtajina yhden vuoden iässä. Nanja on jättänyt kahteen edelliseen pentueeseensa todella hyviä kilparekikoiria. Sekä Myrskyn, että Nanjan kasvattamani pennut ovat luonteeltaan mukavia perhekoiria. Lisää kuvia "Pennut"-välilehdellä. Kaikki pennut on varattu. Pentujen sukutaulu: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI55736%2F13&RekNoE=FIN59533%2F08&Sukupolvet=4




17.7.2017 Kesäjuttuja

Tälle kesälle on toiveissa kaksi pentuetta. Nanjan maha kasvaa hyvää vauhtia ja pentujen odotan syntyvän n. viikon kuluttua eli heinäkuun lopussa. Sijoitusnarttuni Lumikiisan Alfa Milena on astutettu Lumikiisan Ceet Komeetalla ja pentuja odotan syntyväksi elo-syyskuun vaihteessa. Muutamia pentuja on vielä vapaana eli ota yhteyttä jos pentu kiinnostaa. Pennuista odotan vanhempiensa kaltaisia erittäin hyviä rekikoiria, joilla on mukava luonne, hyvä hermorakenne ja jotka ovat kauniita ja rodunomaisia siperianhuskyjä.

Koska nyt on kesä, niin kävimme koko perheen voimin perinteisellä kesäreissulla. Joka kesä teemme vähintään yhden viikon mittaisen kesälomareissun Suomeen tai ulkomaille. Tänä vuonna suuntasimme Suomen länsirajalle ja vietimme lomamme leirintäalueilla. Mukana olivat kaikki 13 koiraa ja me neljä ihmistä. Koirat olivat innoissaan reissussa. Ne pääsivät lähes joka päivä juoksemaan eri koirapuistoihin. Leirintäalueilla ne viihtyivät hyvin. Saivat olla meidän ihmisten lähellä ja koko porukka nukuttiin yhdessä autossamme, joka on matkailuauto. Koirillani on hyvä hermorakenne eli ne viihtyvät kanssamme mitä erilaisimmissa paikoissa ja ne osaavat käyttäytyä hyvin jos sitä niiltä pyydän. Leirintäalueilla teltat, vaunut ja asuntoautot ovat vierekkäin ja naapurin hiljainenkin puhe kuuluu hiljaisella leirintäalueella teltasta toiseen.Joten on tärkeää, että koiralauma osaa käyttäytyä ja olla hiljaa. Koirat olivat kauniisti eivätkä muut leiriytyjät edes huomanneet nukkuvansa koiralauman vieressä.


21.6.2017 Komeetta palkittiin

Rakas hymypoikani SM-REK4-16 SM-REK4-17 Lumikiisan Ceet Komeetta palkittiin vuoden sprinttikoirana. SHS:n myöntämän palkinnon saa koira, joka kerää eniten pisteitä osallistumalla ja menestymällä kilpailuissa. Komeetta on juossut valjakossani voittoon viime kaudella vaikka kuinka monta kisaa ja voittanut kaksi SM-kultaa ja SM-kilpailukokeen. Se on erinomainen rekikoira, jolla on ihanan iloinen ja rauhallinen luonne. Komeetta sai herkkuja  ja palkintoa juhlittiin perhepiirissä :)  Minut myös palkittiin kun SHS tänäkin vuonna palkitsi minut vuoden sprinttikuskina. Kiitos.

Komeetta


Viime talven kilpailut menivät meidän tiimillä niin hyvin kuin vain voi mennä. Suomessa kaikissa luokissa joihin osallistuin, valjakkoni oli nopein siperianhuskyvaljakko. SM-kilpailukokeen MD tai sprinttimatkoilla voittivat seuraavat kasvattini ja koirani:

 SM-REK-6-17 LUMIKIISAN EPSILON ENYA
SM-REK-6-17 LUMIKIISAN DELTA DEMON
SM-REK-4-14 SM-REK-6-15 SM-REK-6-17 LUMIKIISAN ALFA NIETA
SM-REK-4-14 SM-REK-4-17 LUMIKIISAN ALFA ZENITH
SM-REK-4-15 SM-REK-4-16 SM-REK-6-17 LUMIKIISAN BEETA MYRSKY
SM-REK-4-15 SM-REK-6-17 LUMIKIISAN BEETA VIIMA
SM-REK-4-16 SM-REK-6-17 LUMIKIISAN CEET KOMEETTA
SM-REK-6-17 LUMIKIISAN DELTA LIEKKI
SM-REK-4-16 SM-REK-6-17 LUMIKIISAN DELTA TÄHTI
SM-REK-4-17 LUMIKIISAN GAMMA LAIKKU
SM-REK-8-13 SM-REK-4-14 SM-REK-4-15 SM-REK-4-17 TULLATUULEN ESSI
SM-REK-4-17 LUMIKIISAN GAMMA TUULI

Vaikka vielä ei ole edes juhannus, meidän perheessä ei melkein muusta puhutakkaan kuin kisoista. Ensi kauden kisat on suunniteltu jo useita kuukausia sitten. Majoituksia on varattu. Tämän lajin kohdalla ei voi kuitenkaan todeta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Edessä on vielä satoja tunteja treenejä pilkkopimeässä ja vesisateessa ennen kuin ollaan MM-kisoissa lähtöviivalla.

Perustimme keväällä uuden yhdistyksen: Suomen koiravaljakkoharrastajat. Toimin yhdistyksen puheenjohtajana ja mieheni toimii sen varapuheenjohtajana. Haimme WSA:n (World Sleddog Association) jäsenyyttä ja meidät hyväksyttiin WSA:n yleiskokouksessa reilu viikko sitten jäseniksi. Seuramme on Suomessa ainoa WSA:n jäsenseura ja meidän hyväksyminen toi suomalaisille kilpailijoille kauan odotetun mahdollisuuden päästä kilpailemaan WSA:n kisoihin normaalilla maajoukkuestatuksella eikä yksittäisjäseninä. Yksittäisjäsenyys ei ole suomalaisille enää mahdollista ensi kaudella eli nyt oli viimeinen hetki liittyä mikäli haluamme lähettää Suomesta maajoukkueet ensi kaudella MM-kisoihin (sula maa, sprintti, MD ja LD). WSA:n kisat ovat siperianhuskyille maailman suurimmat ja kovatasoisimmat eli haluamme itse olla jatkossa siellä testaamassa koiriamme. Viime kaudella osallistuimme syksyllä ja talvella WSA:n EM-kisoihin. Ensi kaudella on vuorossa syksyllä sekä talvella MM-kisat. Tärkeä vuosi siis tulossa. Suomen koiravaljakkohararstajien viralliset Facebook-sivut löytyvät Facebookista yhdistyksen nimellä. Lisätietoja saa minulta.

23.5.2017 Pentuja toiveissa

Nanja (SM-REK-8-13 SM-REK6-15 Tullatuulen Jutta ”Nanja”) on astutettu Myrskyllä (SM-REK4-15 SM-REK4-16 SM-REK6-17 Lumikiisan Beeta Myrsky). Pentuja toivotaan syntyväksi heinäkuun 2017 lopussa. Nanja ja Myrsky ovat erinomaisia rekikoiria, luotettavia valjakon johtajia. Pennuista odotetaan rodunomaisia, kauniita ja hyvin työskenteleviä rekikoiria. Lisää pentueesta "Pentuja" välilehdellä. Jos pentu kiinnostaa niin ota rohkeasti yhteyttä. Yhteystietoni löytyvät "Etusivu"-välilehdeltä.


1.5 Kevät on saapunut

Kilpailukausi on meidän tiimiltä ohitse ja siirrymme hyvin ansaitulle kesälomalle. Talven kilpailukausi meni niin hyvin kuin vain voi mennä ja tavoitteet saavutettiin. Jokaisessa Suomen kilpailussa tiimini oli nopein siperianhuskyvaljakko. Voitin SM-kultaa SP6 ja SP4- RNB-luokissa ja SM-kilpailukokeet SP6 ja SP4-luokissa. Nämä voitot oli asetettu tavoitteeksi ja voi olla tyytyväinen kun päästiin koirien kanssa tavoitteeseen. Kisakoiria oli treenissä 11 kpl. Iältään ne ovat 1-9 vuotta. Narttuja treenissä on 4 kpl ja uroksia 7 kpl. Koska jokainen koira on yksilö, on jokaisella koirallani oma treeniohjelma ja kehityssuunnitelma. Sain noudatettua treeniohjelmaa sääolosuhteista huolimatta kohtalaisen hyvin ja tähän itseni kanssa venymiseen voin olla tyytyväinen. Talvi oli sääolosuhteiden kannalta todella haasteellinen täällä Orimattilassa. Treenaaminen oli vaikeaa kun omat treenireittini olivat jäässä viikkojen ajan. Treenien eteen joutui siis näkemään tavallista enemmän vaivaa. Reippaasti etenimme koirien kanssa treenistä toiseen vaikka se vaati välillä satojen kilometrein ajelua treenipaikoille ja yöllisiä treenejä.

Kaiken tämän sääolosuhteiden kanssa taistelun jälkeen on mukavaa jäädä kesälomalle treeneistä. Koirat saavat nyt juosta vapaana aidatulla pihallamme joka päivä useiden tuntien ajan. Ne saavat herkutella erilaisilla luilla ja makupaloilla, joita olen ostanut kaapin täyteen. Ne pääsevät sisälle ja ulos tarhoihin sen mukaan mitä ne haluavat. Käymme myös reissuilla mökillä ja ulkomailla. Otamme siis rennosti ja lataamme akkuja syksyn treeneihin.

Kesälle on suunnitteilla pentuja kahdelle nartulleni eli Nanjalle ja Millalle. Odotan juoksujen alkavan lähiaikoina. Pentusuunnitelmien etenemistä voi seurata "Pentuja"-välilehdeltä. Jos olet kiinnostunut pennusta niin ota vain rohkeasti yhteyttä.


28.1.2018 Kiisan pennut ovat syntyneet

Kiisa sai ison pentueen, kuusi narttua ja kaksi urosta. Synnytys meni hyvin ja Kiisa ja pennut voivat hyvin. Pentujen sukupuolijakauma oli oikein toivottu ja olin nähnyt vaivaa saadakseni narttupainotteisen pentueen. Se kannatti ja sain tälläkin kertaa sen sukupuolijakauman mitä toivoin. Pennuista löytyy valokuvia "Pentuja-välilehdeltä".

Meidän kisareissu WSA:n EM-kisoihin lähestyy. Reaaliaikaisia kuulumisia pääsee seuraamaan tekemästäni Facebook-tapahtumasta. Se on julkinen eli kaikki pääsevät sitä seuraamaan. Omia kommentetja ja postauksia saa myös laittaa. Tässä linkki: https://www.facebook.com/events/264579577296766/

17.1.2017 EM-kisareissu lähestyy ja pentujen syntymä myös

Kiisan maha on kasvanut jättisuureksi ja pennut syntyvät ihan lähipäivinä. Jännä nähdä kuinka monta pehmoista nyyttiä sieltä tulee.

Kahden viikon kuluttua meidän perhe on matkalla tämän kauden kovatasoisimpaan siperianhuskyvaljakoiden sprinttikilpailuun eli WSA:n EM-kisoihin pieneen Inzelin alppikylään Saksan ja Itävallan rajalle. Kisat ovat kolmipäiväiset ja ne käydään 3-5.2. Olen ilmoittautunut kolmeen luokkaan eli sp6, sp4 ja sp2. Nähtäväksi jää ehdinkö aikataulujen puitteissa kisata kaikissa luokissa mutta tarkoitus on osallistua niihin kaikkiin. Suomesta kisoihin ei ole lähdössä ketään muita kilpailijoita, joten yritän parhaani mukaan edustaa siellä Suomea. Olen ollut ykkösvaljakollani voittamaton Suomessa jo usean vuoden ajan, jotensaa nähdä miten käy todella isossa ja kovatasoisessa kisassa.


16.12.2016 Pentuja tulossa viiden viikon kuluttua

Kävin Kiisan kanssa ultrassa ja kuten jo olin osannut arvata niin pentuja on suureksi ilokseni tulossa. Kiisan maha alkoi kasvaa kun ekasta astutuksesta oli 25 vrk. Eli iso pentue on tulossa ja ultrassakin näkyi useampi pentu. Eläinlääkärin veikkaus on 6-10 pentua. Lisää tietoa pentueesta "Pentuja-välilehdeltä".


2.11.2016 EM-kisareissu lähestyy

Täällä blogissani on viime aikoina ollut turhan hiljaista. On pitänyt sen verran kiirettä, että en ole ehtinyt päivittää tänne tarpeeksi kuulumisia. Kisatreenissä olevien kahdentoista huippu-urheilijan treenaaminen, hoito ja huolto vie aikaa. Kullakin koiralla on oma treenisuunnitelma, kehityssuunnitelma ja huolto-ohjelma. Niiden toteuttaminen vie aikaa kuten myös ihan koirien perushoito tarhan siivoamisineen, ruokinnat yms. Näiden treenijuttujen lisäksi jokainen koira saa juosta pihalla vapaana 3-4 tuntia päivässä ja sen lisäksi vielä tarjolla on rapsuttelua ja rakkautta. Tämä kaikki koiriin liittyvä on täysin minun vastuullani. Lisäksi lapset Miisa 5 v ja Peetu 3 v pitävät kiireisinä. Ja toki päivätyöni sekä oma yritys vievät arjesta aikaa. Mutta nyt siis kuukauden tauon jälkeen hieman kuulumisia.

Tämän syyskauden tärkein kisa Suomessa oli SM-kisat Jämillä. Tarkoitus oli ajaa kaikki kisakoirat siellä ja sen takia Erkki kisasi kuuden ja kahdeksan koiran luokissa. Kaikki kynnelle kykenevät kisakoirat pääsivät kilpailemaan. Harmillisesti jouduin jättämään kaksi koiraa pois kisoista muutaman päivän varoitusajalla. Onneksi saatiin V-P Lehtomäeltä yksi lainakoira, jotta saatiin kahdeksan koiran luokkaan minimimäärä koiria eli 5 kpl. Kahdeksan koiran luokassa kisasi 8- ja 9-vuotiaita koiria ja ensikertalainen kisaaja Tuuli 12 kk. Valjakon kaikki koirat olivat narttuja. Sijoitus oli neljäs heti risteytysvaljakoiden perään. Koirani olivat nopeimmat siperianhuskyt. Valjakon rotuna tuloksissa on x koska V-P:n koira on risteytyskoira. Loput neljä olivat omia siperianhuskyjäni. Hienosti tuo meidän pieni viiden koiran narttutiimi juoksi muita kahdeksan koiran valjakoita vastaan ja edelleen tytöt ovat nopeita vaikka ikää on jo reilummin. Tuulin eka kisa meni hyvin. Sillä on tosi hyvä kestävyys noin nuorelle koiralle. Ihan kuin isänsä Myrsky ja tätinsä Viima, jotka juoksivat samassa 12 kk iässä tuon Jämin pidemmän 6 km matkan.

Viiden koiran valjakkomme kahdeksan koiran luokassa


Kuuden koiran luokassa Erkki sijoittui toiseksi ja sai näin ollen SM-hopeaa. Valjakkomme oli nopein siperianhuskyvaljakko. Kultamitali meni risteytysvaljakolle.Koirat juoksivat hyvän ja puhtaan suorituksen.

Kutosen valjakko starttaa

Ja maalissa. Takaparissa Komeetta ja Tähti.

EM-kisat 1,5 viikon kuluttua

Tällä hetkellä ajatukset ovat syyskauden pääkisoissa eli EM-kisoissa. Lähdemme reissuun ensi viikolla. Ekana suuntaamme Saksaan ja WSA:n EM-kisoihin. Erkki kisaa siellä koirapyöräilyssä ja neljän koiran luokassa. Kisat ovat 12-13.11. Saksasta jatkamme matkaa suoraan IFSS:n EM-kisoihin Englantiin. Ne järjestetään 18-20.11. Erkki kisaa samoissa luokissa siellä kuin WSA:n kisoissa.

Olemme haaveilleet jo muutaman vuoden ajan WSA:n arvokisoihin osallistumisesta ja tänä vuonna päätimme tehdä haaveistamme totta. Suomi ei kuulu WSA:han eikä WSA:n kisoissa ole suomalaisia käynyt yhtä tai kahta kertaa enempää. WSA järjestää EM- tai MM-kisoja vuosittain. Kävimme WSA:n kanssa neuvotteluja ja muodostimme WSA:n alaisen Team Finlandin. Pääsy kisoihin aukesi ja reilun viikon kuluttua ollaankin sitten jo kisapaikalla. WSA (World Sleddog Association) on puhdasrotuisten arktisten rekikoirien kattojärjestö. Sen kisat ovat suuria, hyvin järjestettyjä ja kovatasoisia.Tänäkin vuonna kisoissa on paljon valjakoita.

IFSS (International Federation of Sleddog sports) on myös rekikoirien maailmanlaajuinen kattojärjestö. Suomi kuuluu IFSS:n ja kaikki Suomessa järjestettävät kisat ovat IFSS:n ja VUL:n alaisia. IFSS:n arvokisoissa on tullut käytyä useita kertoja ympäri Eurooppaa. Olimme aluksi päättäneet osallistua vain WSA:n kisoihin mutta kun selvisi, että tällä kertaa IFSS:n kisoissa on RNB-luokat niin pienen miettimisen jälkeen päätimme tehdä oikean super-kisareissun ja osallistua myös IFSS:n kisoihin. IFSS:n kisoissa ei ole aina RNB-luokkia eli omia luokkia arktisille, rekisteröidyille rekikoirille. Usein IFSS:n arvokisoissa on vain yksi luokka, jonka voiton vie risteytysvaljakot eli silloin kisoihin ei ole juurikaan järkeä lähteä siperianhuskyillä.

Päivitän kisakuulumisia Facebookkiin, jonne loin tapahtuman meidän kisareissusta. Eli tämä blogi pysyy hiljaisena seuraavat viikot. Tapahtuma on julkinen eli kaikki pääsevät seuraamaan reissua. Tervetuloa meidän mukaan matkalle!

Linkki tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/672669439554684/?notif_t=plan_user_joined&notif_id=1478095629042879


5.10.2016 Vaikka mitä on ehtinyt jo tapahtua...

Siperianhuskyjen erikoisnäyttelyssä kului yksi mukava syksyinen viikonloppu. Kotiin tuomisina oli sylikaupalla palkintoja. Myrskyn jälkeläisryhmä oli ROP jälkeläisryhmä. Ryhmässä oli Myrskyn pennut Häjy, Koria, Hellu ja Soul'n Mate Reggae. Kiitos vielä kaikille asianosaisille ja koirien omistajille. Omista kasvateista neljä G-pentueen pentua eli Nadja, Emma, Tuuli ja Laikku osallistuivat näyttelyyn. Niille arvostelut ERI, EH, H ja H.

Kauden eka kilpailu on jo ajettu. Se meni odotetusti. Koirat juoksivat 31,5 km/h keskinopeutta ja sillä irtosi kolmas sija.

Kävin silmätarkastuksessa Tähden ja Komeetan kanssa. Molemmilla on terveet silmät. Molemmat pojat ovat hyviä rekikoiria ja ihania luonteeltaan eli saattavat päästä jalostuskäyttöön jossain vaiheessa.

Valmistautuminen syksyn tärkeimpiin kisoihin eli EM-kisoihin on ollut jo pitkään käynnissä. Nyt on matkat ja kaikki majoitukset jo varattu. Majapaikan valinnassa on otettava huomioon, että meidän ison auton on mahduttava parkkipaikalle, koirille on oltava hyvät lenkitysmaastot ja hotellin on oltava viihtyisä. Google mapsin avulla on helppo katsoa hotellin sijaintia, ympäristöä ja parkkipaikkaa. Eli jo pelkkien majoitusten varaamiseen on mennyt aikaa. Puhumattakaan kaikesta muusta reissuun liittyvästä. Enää reilu kuukausi ja lähdemme matkaan. EM-kisoissa Erkki kisaa neljän koiran luokassa ja koirapyöräilyssä. Minä tyydyn handlerin rooliin ja odotan talven arvokisoja, joissa pääsen kilpailemaan.

Seuraava kisa meidän tiimille on Äiteen Pyrähys. Siellä Erkki kisaa neljän koiran luokassa ja koirajuoksussa. Sen jälkeen Janakkalassa koirapyöräilyssä ja neljän koiran luokassa. Jämin SM-kisoissa Erkki ajaa kuuden ja kahdeksan koiran luokissa.


27.8.2016 Syksy saapuu

Syksy on saapunut ja sitä myötä Lumikiisan kaupan varastot on taas täydennetty. Valjaita, pantoja, vetovöitä, vetoliinoja, tossuja, vitamiineja, lisäravinteita ynnä muuta varustetta odottaa pääsyä syksyn treeneihin. Käykää katsomassa Lumikiisan kaupan välilehdeltä mitä tarvitsette ja laittakaa viestiä Facebookin kautta, meilillä susanna.byrkland@gmail.com tai soittakaa 045 895 75 85. Kaikki tuotteet on meillä itsellämme käytössä ja ne on hyviksi havaittu. Tuotteet voin lähettää postilla, ne voi noutaa kotoamme Orimattilasta Lahden kupeesta tai otan mukaan niitä siperianhuskyjen erikoisnäyttelyyn ja syksyn kisoihin. Valjaat sovitan ammattitaidolla juuri tarkasti koirallesi. Ollaan yhteydessä :)

Meillä on syksyn treenit hyvällä mallilla. Koko kesän ajan koirat ovat juosseet vapaana hehtaarin juoksutusalueella neljä tuntia päivässä. Joka ikinen päivä ne siis ovat saaneet juosta ja juoksutuskertoja on ollut kolme päivässä. Kerrallaan ne ovat siis juosseet 1-2 tuntia. Tällä hetkellä koirat juoksevat vapaana sekä valjakossa. Treenissä on nyt 12 koiraa. Niistä kaksi eli Lumikiisan Gamma Tuuli ja Laikku juoksevat ekaa kauttaan. Molemmat ovat aloittaneet treenit todella hyvin. Ne käyttäytyvät valjakossa kauniisti, vetävät mielettömällä innolla, niillä on hyvä askel ja ne nauttivat treeneistä. Laikku taitaa seurata isänsä Myrskyn jalanjälkiä kehittymällä huippujohtajaksi jo hyvin nuorena. Myös Laikun ja Tuulin sisaret eli pennut yhdistelmästä SM-REK4-15 SM-REK4-16 Lumikiisan Beeta Myrsky x SM-REK8-13 SM-REK4-16 Tullatuulen Jemina, ovat kaikki aloittaneet valjakkouransa hienosti. Pennuilla on nyt ikää 10 kuukautta eli ne ovat vielä kevennetyssä treenissä. Tuuli ja Laikku ovat lihaksikkaita ja ne hallitsevat kroppansa hyvin koska ne ovat juosseet myös koko kesän ajan neljä tuntia päivässä vapaana. Mutta nyt treenit kutsuvat eli lähden tietokoneen äärestä ulos.

29.7.2016 Pennut ja aikuiset koirat

Pidän kasvatustyössäni erittäin tärkeänä asiana koirien luonnetta. Niiden tulee olla tasapainoisia, hermorakenteen on oltava hyvä, koirien tulee olla helppoja ja mukavia arjessa, tykätä puuhailla ihmisten kanssa ja niiden on oltava sosiaalisia koiralaumassa. Koirien on oltava sellaisia, että ne luottavat ihmiseen ja minun on voitava luottaa niihin. Ja yksi tärkeä luottamusasia on aikuisten koirien toimiminen pentujen kanssa. On luonnollista, että aikuiset koirat suhtautuvat pieniin pentuihin ystävällisesti. Omat pentuni haluavat aina tutustua lauman muihin koiriin 3,5 viikon ikäisinä. Silloin myös niiden emä on valmissiihen, että lauman kaikki aikuiset koirat tutustuvat pentuihin. Nuorempiin pentuihin saa emän luvalla tutustua osa koirista mutta 3,5 viikon iässä kaikki. 

Tälläkin kertaa kun pennut olivat reilut 3 viikkoa, ne saivat tutustua kaikkiin isoihin koiriin. Voi sitä molemminpuolista riemua. Nuolaisuja vaihdettiin pentujen ja aikuisten välillä. Aikuiset koirat olivat odottaneet jo monta viikkoa, että pääsevät tutustumaan pentuihin. Ne olivat yrittäneet kurkkia pentuja ikkunasta ja ne olivat haistelleet pentujen tuoksua. Nyt kun koitti tutustumisen hetki, kaikki olivat rauhallisen iloisia. Nanja ja Halti olisivat heti halunneet ryhtyä hoitamaan pentuja. Kun yksi pentu vikisi, Myrsky alkoi myös vikistä miettien, että mikä pienellä on hätänä ja haluten tulla hoitamaan sitä. Tuuli ja Laikku olivat innoissaan pennuista. Ne eivät olleet ennen nähneet pentuja sillä ne ovat lauman toiseksi nuorimmat, 9 kuukauden ikäiset. Nämä olivat ekat pennut, jotka ne näkivät. Molemmat olisivat halunneet heti alkaa leikkiä pienten kanssa. Rauhallisesti ne nuuskivat pentuja ja ymmärsivät, että pennut ovat vasta pieniä eivätkä kestä rajuja leikkejä.

Koska pennut ovat niin pieniä, en päästä niitä pihalle kaikkien aikuisten kanssa kerralla. Jos aikuiset alkavat leikkiä keskenään niin pennut jäävät juoksuleikkien jalkoihin. Pennut siis pääsevät pihalle niin, että osa aikuisista on siellä niiden kanssa. Muutamia kertoja kaikki ovat olleet yhdessä pihalla aikuisten mennessä jo tarhaan rauhalisina omien leikkien päätteeksi ja pentujen tullessa pihalle aloittamaan leikkejä.


11.7.2016 Kesäpuuhia

Pihaan saatiin taas lavallinen parasta mahdollista koiranruokaa eli Bozita Roburia. Kaikki koirani syövät Roburia, ovat jo vuosia syöneet. Se on laadukas ruoka, joka sopii hyvin kaikille koirilleni. Kisakoirat syövät Performancea ja pennut ja niiden emä Puppy-ruokaa. Tällä kertaa lavalla oli 30 säkkiä ja se riittää reiluksi kolmeksi kuukaudeksi. Lapset saivat leikkiä säkkipinon päällä ja minä sain tehokasta treeniä kun vein säkit sisään. Nuo säkit on muuten tosi kestäviä, vedenpitäviä ja niissä on kätevä vetoketju millä säkin saa uudelleen suljettua. Se on tosi hyvä ominaisuus tällaiselle perheelle, joka matkustaa paljon koirien kanssa. Säkit on reissussa käteviä kun ne saa uudestaan kiinni. Ei nappulat lennä ympäri autoa.

Säkkipino pihassa. Kun pino pieneni niin lapset saivat kiipeillä siinä turvallisesti.

Säkit kannettu sisään kotiin

Ja reissaamisesta puheen ollen: vietimme vajaan viikon kauniissa Nauvon saaristossa Kirjais Kursgårdin mökissä. Meitä ihmisiä oli reissussa 11 kpl ja koiria 14 kpl. Mökkiloma oli mukava ja rentouttava. Paljon kaikkea kivaa tekemistä niin ihmisille kuin koirillekkin. Me ihmiset pyöräilimme, lenkkeilimme, pelasimme, veneilimme, kävimme kaupungilla. Koirat lenkkeilivät, oleilivat reissuketjussa ja pääsivät Nauvon mahtavaan koirapuistoon. Puisto on iso ja sinne pääsee ajamaan autolla sisään. Kirjais Kursgårdia voin suositella kaikille koiraihmisille (ja toki myös koirattomille). Paikka on todella koiraystävällinen ja koirat ovat tervetulleita vieraita. www.kirjaiskursgard.com löytyy paikan nettisivut.

Kun me muut mökkeilimme niin Lumi ja sen pennut ja 15-vuotias Jeppe olivat meillä kotona Erkin vanhempien kanssa. Kotiin tullessa oli kiva nähdä pennut, jotka olivat kasvaneet ja kehittyneet kovasti vajaan viikon aikana. Alla kuvia pennuista.

Tyttö 2 kahden viikon iässä


Tyttö 3 kahden viikon iässä (tumma pentu)


Miisa sylittelee pentuja. Sylissä poika 3 ja tyttö 3.


Peetu osallistuu pentujen hoitoon. Tyttö 3 sylissä.


Miisalla sylissä poika 2


Miisa ja poika 3


Tyttö 3


Pennut tokaa kertaa ulkona. Etualalla valkoinen poika.



Tyttö 2


Poika 3 istuu kuvassa ja tyttö 3 seisoo


Valkoinen tyttö


Poika 3


Pennut tykkäävät Miisasta ja hakeutuvat lähelle


Valkoinen tyttö


Pennut seuraavat uteliaina kun Miisa leikkii


Alla muutama kuva pihaltamme. Tällaisissa maisemissa vietämme kesää kotona. Koirat juoksevat ja leikkivät pihalla kaiket päivät.



Koiratarhat. Myrsky on mennyt lepäämään varjoisaan tarhaan.



21.6.2016 Pennut ovat syntyneet

Lumin pennut syntyivät 18.6. Syntyi kolme urosta ja kolme narttua. Värijakauma on molemmissa sukupuolissa sama: yksi valkoinen uros ja narttu ja loput neljä ovat tummia. Kaikki pennut ovat virkeitä, pontevia ja reippaita.Koska pentuja syntyi enemmän kuin odotin, on vielä vapaana yksi tai kaksi pentua.

Pentujen äiti on luottojohtajani SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi eli kutsumanimeltään Lumi. Pentujen isä on johtajakoirani SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith eli Salama. Pennuista odotetaan mukavaluonteisia, hyvärakenteisia ja erittäin hyvällä vetopäällä varustettuja rekikoiria. Lumilla on koiranäyttelystä arvosana erinomainen ja Salamalla erittäin hyvä. Lumi ja Salama ovat molemmat reippaita, niillä on hyvä hermorakenne ja ne tykkäävät tehdä asioita yhdessä ihmisen kanssa. Ne ovat sosiaalisia ja kaikin puolin helppoja perhekoiria. Molemmat vanhemmat ovat menestyneet kisoissa todella hyvin. Lumilla on Suomen ennätysmäärä REK1-tuloksia eli 32 kpl. Salamalla on REK1-tuloksia myös kunnioitettava määrä eli 9 kpl. Molemmilla vanhemmilla on Suomen mestaruuksia ja ne ovat juosseet siperianhuskyjen voittoon lähes kaikissa kisoissa. Lumilla kisoja takana 82 kpl ja Salamalla n. 30 kpl. Jos pentu kiinnostaa hyviksi testatuista rekikoiravanhemmista, jotka ovat kauniita rotunsa edustajia ja helppoluonteisia, ota yhteyttä! "Pentuja"-välilehdeltä löytyy lisää tietoa.

Kuvia pennuista kahden ja kolmen vuorokauden iässä:

Valkoinen poika nukkuu punnituksen ajan


9.6.2016 Kaikenlaista mukavaa kesätouhua

Lumin pennut syntyvät reilun viikon päästä. Maha on viime viikkoina kasvanut reilusti. Isosta mahasta huolimatta Lumi liikkuu edelleen ketterästi ja hyppää kopin katolle helposti. Tässä tänään otettu kuva Lumista.


Pari viikkoa sitten oli tärkeä päivä lapsillemme Miisalle ja Peetulle sekä nuorimmille koirille Tuulille ja Laikulle. Nimittäin eka sulan maan kisa. Lapset ovat kisanneet paljon talvella mutta syksyllä tai keväällä oleviin kisoihin ei ole järjestetty luokkia noin pienille lapsille. Uudenmaan vetokoiraurheilijat järjesti Tuusulassa valjakkolajien esittelypäivän ja junnu/lasten koirajuoksukisat. Miisa ja Peetu osallistuivat lasten koirajuoksuun. Tuuli ja Laikku osallistuivat ekaan kisaansa. Miisa juoksi Tuulin kanssa ja Peetu Laikun. Ja minä ja Erkki autoimme juoksemalla mukana. Pennut ovat 7 kk ikäisiä ja virallisiin kisoihin ne ovat liian nuoria. Näissä kisoissa matka oli n. 200 metriä ja kisat olivat epäviralliset, joten pennut saivat luvan osallistua. Pienten lasten sarjaan osallistui viisi lasta ja kaikki saivat palkinnon. Lapset olivat onnellisia ja tyytyväisiä suorituksiinsa. Kisan jälkeen meillä on leikitty paljon koirajuoksukisoja ja palkintojen jakoa :)

Juuri ennen kisasuoritusta. Lapsia taitaa vähän jännittää...

Miisa ja Tuuli juoksevat molemmat hienosti. Erkki auttaa. Kuvaaja Hinni Ruottu.

Peetu juoksi osan matkasta ja osan matkasta oli mun sylissä. Laikku veti tosissaan ja siinä olikin pitelemistä. Kuvaaja Hinni Ruottu.

Tapahtumassa oli mukavasti porukkaa paikalla. Olin myymässä siellä Non-stopin valjakkourheiluvarusteita sekä kertomassa valjakkourheilusta. Neljä koiraa eli Lumi, Kiisa, Nanja ja Halti olivat mukana rapsuteltavina. Kivasti tuli ihmisiä kyselemään vinkkejä ja koko ajan sai jutella tästä hienosta harrastuksesta lajista kiinnostuneiden uusien harrastajien kanssa. Kiva päivä kaiken kaikkiaan.

Kesällä koirat herkuttelevat siankorvilla ja luilla. Nyt ei tarvitse noudattaa niin tiukkaa ruokavaliota kuin treeni- ja kisakaudella eli herkuttelu on sallittua. Koirat liikkuvat paljon ja pitävät kuntoaan yllä eli eivät ne sentään pääse lihomaan liiasta herkuttelusta.

Lämpimän kesäpäivän viettoa

Välillä levätään varjossa. Pyry ja Kiisa.

Laikku 7 kk, mun rakas sylikoira


29.5.2016 Pentutreffit

Viikko sitten oli yksi kevään kohokohdista kun järjestin meillä Lumikiisan E, F ja G-pentueiden pentutreffit. Kolmestastoista pennusta kymmenen pääsi paikalle eli ilahduttavan moni. Mukana olivat siis Lumikiisan Epsilon Lumina, Lumikiisan Fauna Nila, Usva ja Face ja koko Lumikiisan Gamma pentue eli Nadja, Torsti, Emma, Giia, Tuuli ja Laikku. Pennut saivat juosta ja leikkiä vapaana pihalla. Grillasimme ulkona ja vietimme kaunista kesäpäivää. Kylmät juomat tekivät kauppansa ja loppuillasta pentutreffit jatkuivat sisällä jääkiekon finaalimatsia seuraten.

Oli ihana nähdä iloisia koiria leikkimässä pihalla. Halti ilahtui kun näki tyttärensä Lumin pitkästä aikaa. Koko G-pentue seurasi äitiään Kiisaa pihalla kun päästin Kiisan moikkaamaan pentujaan. Iltapäivällä nuorimmat pennut alkoivat olla jo aivan väsyksissä kaikesta hauskanpidosta.

Pentuja tulossa...

Lumin pennut syntyvät kolmen viikon päästä. Maha on alkanut jo kasvaa ja sitä myötä myös Lumin ruokahalu. Koska Lumi on todella viisas, se osaa pyytää itselleen erikoisherkkuja. Ja minähän tietenkin annan sille niitä koska odottavista äideistä täytyy pitää hyvää huolta :) Lumin herkkuja ovat mm. lohi, siankorvat, kana ja jauheliha. Lumi syö Bozita Roburin Puppy kuivaruokaa ja herkut ovat vain pieniä makupaloja, ei pääasiallinen ravinto. Lisäksi Lumi saa paljon rapsutuksia ja silitystä. Se saa loikoilla sohvalla kainalossa ja tietenkin nukkua meidän makuuhuoneessa niin kuin aina normaalistikin. On tärkeää, että odottava äiti on onnellinen, silloin pennutkin voivat hyvin mahassa ja saavat parhaan mahdollisen alun elämälleen.

Koirat saavat joka päivä tuntikausia juosta ja leikkiä pihalla. Sen lisäksi niiden kanssa käydään kävelyllä ja lenkillä. Koirilla on vetovaljaat päällä ja ne vetävät meitä. Eli meillä on Non-stopin vetovyö päällä ja koirat on kytkettynä siihen joustavalla vetonarulla. Se on tosi mukava tapa liikkua koirien kanssa. Hyvää treeniä itselle ja koiralle. Vetovöitä, vetonaruja ja valjaita saat ostaa minulta täältä www.lumikiisan.com/Myydaan.html


4.5.2016 Liettuan kisareissu

Eilen illalla puolen yön aikoihin palattiin kotiin viikon kestäneeltä loma/kisareissulta. Kisat olivat Liettuan Jadagoniaissa. Sen lisäksi lomailimme Latviassa ja Virossa. Mukana oli koko perhe eli lapset, 13 koiraa ja Erkki ja minä. Yövyimme hotelleissa ja motelleissa. Reissu meni kaikin puolin hyvin. Kaikilla oli hauskaa ja jokainen sai tehdä vuorollaan mitä halusi. Koirille mieluinen tekeminen tarkoitti kisaamista, kävelylenkkejä ja herkuttelua. Lapsille leikkipuistoja, leikkipaikkoja, karkkitehtaassa vierailua, hotelleissa leikkimistä ja kylpemistä ja ravintoloissa herkuttelua. Lapset ja koirat nauttivat. Jopa niin paljon, että kotia kohti ajettaessa lapset pyysivät, että emmekö voisi kodin sijaan mennä vielä johonkin hotelliin yöksi. Koirat matkustivat rennosti ja nauttivat kävelylenkeistä, uusista maisemista ja kisapaikan tunnelmasta. Koirat lenkkeilivät joka päivä 3-6 kertaa ja kisapaikalla ne saivat olla ketjussa pidempiä aikoja. Meille aikuisille reissu oli kiva irtiotto arjesta. Baltiassa on aina kiva käydä kilpailemassa koska kisoissa on suuren urheilujuhlan tuntua.

Kisoissa oli osallistujia seitsemästä eri maasta ja yhteensä 145 kilpailijaa. Kisojen Facebook-sivu löytyy täältä https://www.facebook.com/groups/439565982902184/?fref=ts. Siellä on mm. tulokset ja paljon valokuvia.

Kilpailun avajaiset. Suomen lipun takana näkyy pieni Suomen joukkue eli meidän perhe.

Ruokaostoksilla kisapaikalla


Kisat menivät hyvin. Erkki voitti neljän ja kahden koiran luokat. Koirapyöräilyssä tavoite oli päästä viiden joukkoon ja oli mukava yllätys kun Erkki sijoittui toiseksi, vain 7 sekuntia voittajan perään, joka on maailmanmestari NB koirapyöräilyssä. Erkille vasta toinen kisa pyöräilyssä ja harjoittelua ei ole tehty kuin pari kertaa ei voi olla kuin tyytyväinen suorituksiin.

Tulokset koirapyöräily miehet NB

Tulokset kahden koiran luokka NB

Tulokset neljän koiran luokka NB



Kahden koiran luokka. Tyttöenergiaa eli Nanja ja Viima kiitämässä uralla Erkin kanssa. Kuvaaja Ricardas Venys

Nanja ja Viima. Kuvaaja Andrius Matvejevas

Erkki ja Myrsky pyöräluokassa. Kuvaaja Inge La.

DR4-luokan palkintojen jako

DS2-luokan palkintojen jako

Suomen joukkueen eli Erkin palkintosaalis.



Kisat olivat hyvin järjestetyt. Kisapaikkana toimi majoituspaikka maaseudulla, joka koostui useista rakennuksista ja hienosta puutarhasta. Kisaura lähti majapaikan vierestä. Katsojia oli paljon, paikalla oli useita tv-ryhmiä ja paljon kuvaajia, jotka ottivat toinen toistaan hienompia kuvia. Erkki oli useaan otteeseen tv-ryhmän haastateltavana ja he ottivat käyttöönsä Erkin kypäräkameran videota neljän koiran luokasta.Ei olla vielä bongattu uutisia ja haastatteluja mistään mutta ehkä ne aikanaan löytyvät.

Kisapaikalla oli kiva tunnelma. Kanssakilpailijat ovat Baltian kisoissa aina mukavia ja iloisia. Ainoa moite kisaa kohtaan tulee urasta, joka oli liian vaativa kovilla vauhdeilla ajettaessa. Alku ja loppu oli kovaksi tamppautunutta hiekkatietä mutta suurin osa urasta kulki röykkyistä metsäuraa. Uralla oli paljon jyrkkiä käännöksiä. Erkki ei ole ikinä aikaisemmin kaatunut kärrykisoissa mutta tässä kisassa hän kaatui kolme kertaa, kerran neljän koiran valjakolla ja kaksi kertaa pyöräilyssä. Uralla oli ehdottoman tärkeää, että koirat osaavat suunnat koska risteyksiä ei oltu aidattu ja osa risteyksistä oli erikoisia niin, että käännökset ei menty sivulle vaan hieman taakse päin. Eli siis risteyksessä oli 3-4 tietä, joista valita mihin mennä.Meidän johtajat osaavat suunnat eli niihin saattoi luottaa käännöksissä.

Kuvaajia oli uran varressa useita. Oli hurja katsoa Erkin ja Myrskyn pyöräilyvideota kun he tulivat 500 metrin mittaista loppusuoraa, joka oli suora ja kovaksi tamppautunut hiekkatie. Vauhti oli loppusuoralla 49-52 km/h ja kuvaajat olivat ihan tien vieressä. Myrsky juoksi niin läheltä kuvaajia, että karvat vaan hipoivat kameroita. Myrsky ei kuvaajista välittänyt vaikka kohdalla kuvaajat väistivät vähän sivuun.

Neljän koiran luokkaan oli vaikea valita koiria koska kuka tahansa koirista olisi ollut siihen hyvä valinta. Ura oli hankala ja kovilla nopeuksilla jopa vaarallinen. Neljän koiran avoimessa luokassa risteytyskoirilla kilpaillut lauantaina nopeimman ajan ajanut Indre joutui sunnuntaina keskeyttämään kisan kaaduttuaan niin pahasti, että kärry meni rikki ja naama oli veressä ja kroppa ruhjeilla. Järkeilimme ennen kisaa, että ei kannata laittaa neloseen kaikista nopeinta/vahvinta tiimiä, jotta touhu ei mene liian vaaralliseksi. Junnut pääsivät näyttämään ekaa kertaa kisakuntoaan ulkomailla kun valitsimme pyöräkoiriksi Komeetan ja Tähden. Molemmat ovat hyviä ja nopeita työskentelijöitä mutta lihasta ei ole vielä niin paljon kuin vanhemmilla koirilla. Johtajiksi pääsivät varmat ja nopeat menijät eli 8-vuotias Lumi ja 3-vuotias Pyry. Salama olisi ollut huippuvalinta toiseksi johtajaksi mutta pelkäsimme vauhdin kasvavan liian suureksi, joten Salaman tilalle valitsimme pienemmän Lumin. Salama pääsee seuraavissa kisoissa taas johtamaan valjakkoa. Toivottavasti taas ennätysvauhtiin. Tapana on, että valjakkomme uraennätykset rikkoutuvat aina kun Salama on johdossa.

Kisapaikalla


Laikku, 6 kk, kisapaikalla. Myrskyn ja Kiisan pennut Tuuli ja Laikku ovat tottuneita reissaajia. Niillä on reipas luonne ja hyvä hermorakenne, joten ovat kuin kotonaan tien päällä.

Myrsky-isä ja pennut Tuuli ja Laikku

Älykkäät johtajakoirani Salama ja Pyry. Tässä kuvassa molemmat kovin mietteliäinä. Ovat fiksuja koiria kumpikin ja selvästi pohtivat jotain.


Lapsia varten kisapaikalle oli tuotu pomppulinna ja toriteltta, jossa sai maalata, piirtää ja askarrella leijoja. Miisa ja Peetu tykkäsivät kovasti aktiviteeteista ja viihtyivät kisapaikalla hyvin. Yksi kisan kohokohdista oli kun he saivat tehdä oman leijan. Koko kisan ajan paikalla oli nainen, joka vahti ja leikitti lapsia. Hän auttoi leijan teossa. Leija lensi hienosti ja lapsien naamat olivat yhtä hymyä. Loppupäivästä kisapaikalla oli paljon onnellisia lapsia lennättämässä omatekemiä leijoja.



Viikko ennen Liettuan kisaa olimme kevään ekassa kisassa Ohkolassa. Juniorit Liekki ja Tähti pääsivät siellä näyttämään DR4-luokassa kykynsä niiden elämän ekassa sulan maan kisassa. Molemmat junnut suoriutuivat hyvin. Johtajina juoksivat varma kaksikko Salama ja Viima. Valjakko teki oman Ohkolan rataennätyksensä ja keskinopeus oli 32,1 km/h. Sijoitus oli 2/9. Pyöräluokassa Erkki ja Myrsky tekivät molemmat elämänsä ekan koirapyöräilysuorituksen. Se meni hyvin. Sijoitus 3/9 ja keskinopeus 30,7 km/h. Muita siperianhuskyjä ei luokassa ollut, joten sijoitus ihan hyvä heti seisojien perään.

Seuraavaksi kisataan Jämillä. Erkki ajaa neljän koiran luokassa.


19.4.2016 Pentusuunnitelmia täytäntöön ja kevään kisat

Lumi on nyt astutettu Salamalla ja toiveissa on pentuja kesäkuussa. Kerron lisää pentu-uutisia kun selviää onko Lumi tiineenä. Viimeisen kuukauden ajan meillä on nartut olleet juoksussa. Eli kolme narttua aloitti vuoron perään juoksunsa. Onneksi urokset osaavat käyttäytyä hyvin vaikka nartut ovat juoksussa. Urokset syövät ja juovat hyvin ja juoksevat treeneissä hyvin vaikka tärppinartut ovat vieressä. Kisakoirille todella tärkeä asia, että ne eivät häiriinny narttujen juoksuista. Monesti kauden tärkeimmät kisat ovat osuneet narttujen kiimojen kanssa samaan aikaan eli urosten hyvä hermorakenne ja se, että ne eivät stressaa kiimoista liikaa, on tärkeää.

Tulevana viikonloppuna on kevään ensimmäiset kisat Ohkolassa. Erkki kilpailee koirapyöräilyssä ja neljän koiran luokassa. Ohkolan kisojen jälkeen lähdetään Liettuaan kilpailemaan. Liettuassa on isot kilpailut, joissa on osallistujia Venäjältä, Puolasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Valkovenäjältä. Erkki kisaa siellä koirapyöräilyssä, kahden koiran luokassa ja neljän koiran luokassa ja on ainoa suomalainen osallistuja.

Viime syksyn kisojen jälkeen suunnittelimme meille uutta nelipyöräistä kärryä. Sopivaa mallia mietittiin ja päädyttiin tekemään samanlainen kuin yhdellä kanssakilpailijalla. Saimme häneltä luvan kopioida kärryn mallia. Tero lupautui tekemään meille kolmipyöräiseen kärryyn muutostyöt, jotta siitä tulisi nelipyöräinen. Loppusyksystä muutostyöt olivat valmiit ja meillä oli uusi nelipyöräinen kärry. Nyt keväällä kun lumet sulivat pois, oli kärryn testiajojen aika. Kärry toimii hyvin. Alla muutama kuva testiajoista Ohkolassa.

Toinen testiajo. Johtajat Viima ja Nanja. Takaparissa Tähti ja Komeetta.

Kolmas testiajo. Johdossa Pyry ja Myrsky, takana Liekki.

Analyysiä testiajon jälkeen. Erkki ja Tero analysoivat kärryn ominaisuuksia ja testiajon aikaa.

Eilen saatiin mukavia vieraita Muoniosta kun Minna ja Meeko tulivat käymään. Meeko on kasvattini eli Lumikiisan Fauna Meeko. Meeko täyttää ensi viikolla vuoden. Siitä on kasvanut komea nuori poika. Omat 6 kk:n ikäiset pentuni Tuuli ja Laikku leikkivät Meekon kanssa tuntikausia meidän pihalla. Niillä oli tosi hauskaa.

Meeko


28.3.2016 Talvikauden vikat kuulumiset

Talven kilpailukausi on meidän tiimillä nyt ohi. Haluan kiittää näin alkuun sponsoreitani. Koko kauden ajan reen jalakset on voideltu Startin suksivoiteilla. Ja kyllä on reki luistanut! Koirat ovat käyttäneet Non-stopin valjaita, kaulapantoja, tossuja ja talutusremmejä. Pari kertaa koirien valjaat olivat unohtuneet pakettiautoomme korjaamon pihalle ja jouduin käyttämään vanhoja, eri merkkiisä valjaita. Kyllä eron huomasi. Non-stopit on paremmat kuin muut valjaat. Koirat ovat syöneet Bozita Roburin kuivaruokaa tämänkin kauden. Ruoka toimii hyvin. Kopeissa koirilla on lämpimät Rutirexin kopinpehmikkeet. Back On Trackin loimet ovat olleet koirilla päällä nopeuttamassa palautumista ja lämmittämässä lihaksia ennen hierontaa.

Kuusamo sprint

Talven vika kilpailu meille oli Kuusamo sprint. Osallistuin siellä neljän ja kuuden koiran luokkiin. Molemmissa luokissa ajettiin saman päivän aikana kaksi kierrosta. Eli siis neljä starttia yhteensä. Tämän lisäksi Peetu ja Miisa kisasivat lasten luokassa. Eli viiden tunnin sisällä meidän tiimillä oli kuusi starttia. Päivä oli kiireinen mutta mukava. Tuloksia-välilehdellä lukee mitkä koirat kisasivat missäkin luokassa ja millä paikoilla valjakossa.

Neljän koiran luokassa voitin koko luokkani eli taakse jäivät myös risteytysvaljakot. Koirat saivat REK1-tulokset. Sää oli lämmin ja ura pehmeä. Loppumatka tuntui jo rämpimiseltä. Varsinkin jos vertaa viikon takaisiin kisoihin pakkassäässä Rautavaaralla. Kuuden koiran luokassa valjakkoni oli nopein siperianhuskyvaljakko. Koirille REK1-tulokset. 15 kuukauden ikäinen Lumikiisan Delta Liekki osallistui ekaan kilpailukokeeseensa ja avasi tulostilinsä heti REK1-tuloksella. Tämä oli toinen kerta kun se juoksi kisavaljakossani. Junnun ura on lähtenyt lupaavasti käyntiin sillä molemmilla kerroilla Liekki on juossut siperianhuskyjen voittoon.

Kuusamo sprint SP4-luokan tulokset

Kuusamo sprint SP6-luokan tulokset


Nelosen valjakkoni Kuusamossa. Johdossa Lumi ja Myrsky. Takana Tähti ja Pyry. Kuvaaja Tapio Seppälä.


SHS:n mestaruuskilpailut Rautavaaralla

Kuusamo sprinttiä edeltävänä viikonloppuna kisattiin SHS:n mestaruuskisoissa Rautavaaralla. Neljän koiran luokkaan valitsin kokeneet johtajat Myrskyn ja Kiisan. Takapariin pääsivät juoksemaan junnut Tähti ja Komeetta. Koirat juoksivat hyvät ja puhtaat suoritukset. Voitin luokkani siperianhuskyvaljakot eli SM-kilpailukokeen ja SHS:n seuranmestaruuden. Komeetta ja Tähti ovat todella lupaavia junnuja. Ne ovat molemmat olleet tämän kauden kevennetyssä treenissä mutta siitä ja nuoresta iästä huolimatta niiden kestävyys on hyvä. Tähti on vasta 15 kuukauden ikäinen ja se sai juuri ja juuri osallistua kilpailukokeeseen. Eka kilpailukoe oli sille siis SM-koe ja saman tien kokeen voitto. Komeetalla oli ennestään jo 2 kpl REK1-tuloksia. Komeetta on 1,5 vuotias eli ehtinyt kisata muutaman kilpailun enemmän.

SP4-luokan tulokset.

Nelosen valjakkoni Rautavaaralla. Johdossa Myrsky ja Kiisa. Takana Komeetta ja Tähti. Kuvaaja Hennariikka Taskinen.


Päätin hetken mielijohteesta osallistua Rautavaaralla myös kuuden koiran luokkaan koska siihen luokkaan oli tulossa paljon kilpailijoita ja taso olisi luokassa kovempi kuin SP8-luokassa. Alun perin siis ei ollut tarkoitus kisata siinä luokassa. Eli treeniä tuota luokkaa varten ei ole tehty. Ehdin tehdä vain pari treeniä ennen kisoja. Valitsin johtajiksi tämän kauden MD ja loppukaudesta SP8 treenissä olleet Lumin ja Nanjan. Vauhtipariin Halti. Nelosen sprinttitiimistä mukaan tuli Salama, Pyry ja Viima. Pyry juoksi toisena päivänä johtajana Nanjan tilalla. Koirat juoksivat hyvin varsinkin treeneihin nähden. Nelosen sprinttitiimistä pidemmälle matkalle yhtäkkiä sujahtaneiden Pyryn, Salaman ja Viiman kestävyys oli aika hyvä. Lumilla ja Haltilla on ikää jo 8-vuotta ja Nanjalla 7-vuotta. Ne kykenivät juoksemaan vauhdikkaasti ja kestävästi. Saavutuksena hopeaa jääden kullasta vain 17 sekuntia. Jossiteltavaa jäi koska liinasotkuun meni kamera-analyysin mukaan parikymmentä sekuntia. Peli on tiukkaa ja nopein vie voiton. Olen kuitenkin tyytyväinen koirien suoritukseen. Ikä ei vielä paina tyttöjeni tassuissa. Tiimi koostui neljästä nartusta ja kahdesta uroksesta.

Tulokset SP6

Kutosen valjakkoni Rautavaaralla. Kuvaaja Hennariikka Taskinen. Johdossa Nanja ja Lumi. Keskellä Salama ja Halti. Takana Viima ja Pyry.

Miisa ja Peetu kisaa Rautavaaralla. Lapsilla on oma pieni reki. Tässä Miisa ajaa ja Peetu on kyydissä. Seuraavaksi Peetu ajoi ja Miisa oli kyydissä. Kisakoirana on Liekki.Kuvaaja Hennariikka Taskinen.


Tällä kaudella treenissä on aloittanut kolme yksivuotiasta junioria. Lumikiisan Ceet Komeetta, Lumikiisan Delta Tähti ja Lumikiisan Delta Liekki. Komeetta tuli treeneihin mukaan heti kun treenit alkoivat eli heinäkuun lopussa. Se oli silloin 13 kk ikäinen. Liekki ja Tähti tulivat mukaan treeniin 11 kk iässä marraskuussa. Ne ovat siis juosseet vajaan treenikauden. Kiisa (Tulaltuulen Jemina) tuli pentulomalta treeniin mukaan joulukuussa. Kiisan pennut olivat silloin 10 viikkoisia. Junnuille ja Kiisalle on tehty omaa treeniä. Ne eivät ole juosseet muun porukan treeneissä mukana vaan ovat saaneet olla kevyemmässä treenissä. Kaikki kolme junnua ovat tosi lupaavia. Niillä on nuoriksi koiriksi ollut yllättävän hyvä kestävyys ja ne hallitsevat kroppansa hyvin. Ne kykenevät juoksemaan kovaa vauhtia ja tekemään tasaisia suorituksia.  

Talvikausi numeroina: osallistuimme kahdeksaan kilpailuun. Ajoin kaksi kertaa SP8-luokassa, kolme kertaa SP6-luokassa, kahdeksan kertaa SP4-luokassa ja Erkki ajoi kaksi kertaa SP4-luokassa. Lapset Miisa ja Peetu kilpailivat molemmat kuusi kertaa lasten luokassa. Koko tiimi osallistui siis yhteensä 27 luokkaan. Kisastartteja tuli minulle yhteensä 23 kappaletta, Erkille 4 kappaletta ja Miisalle ja Peetulle kummallekkin 6 kappaletta. Osallistuin 13 luokkaan. 12 kertaa olin luokkani nopein siperianhuskyvaljakko ja kerran toiseksi nopein! Viisi kertaa voitin siperianhuskyvaljakollani koko luokan mikä on hyvä saavutus koska samassa luokassa kisaavat risteytysvaljakot.

Katseet on jo suunnattu ensi kauteen. Tarkoitus on käydä pari kertaa kilpailemassa ulkomailla, syksyllä ja talvella. Treenissä aloittaa kaksi uutta junnua. Myrsky x Kiisa yhdistelmän pennut Tuuli ja Laikku. Molemmat ovat hyvärakenteisia. Ne ovat nyt 5,5 kk ikäisiä. Kumpikin hallitsee kroppansa hyvin. Ne ovat vapaana pihalla tuntikausia joka päivä ja harjoittelevat vapaana juostessaan kehonhallintaa ja juoksemista. Ennen kesälomalle siirtymistä on vuorossa kevään kisat Ohkolassa ja Jämillä.

Nyt odotetaan narttujen juoksuja sillä tarkoitus on astuttaa luottojohtajani, kisaurien sankarit Nanja ja /tai Lumi. Molemmat nartut ovat periyttäneet mukavaluonteisia ja hyviä rekikoiria, joilla on hyvät liikkeet ja kaunis ulkomuoto. Toivon saavani tulevista pennuista uusia kilpaurien sankareita.

8.3.2016 Kiimingin kisat ja kuinkas EM-kisoille kävikään

Koko kauden päätavoite on ollut EM-kisat Norjassa. Tammikuun alussa pakettiautomme paloi. Aluksi se luvattiin meille takaisin korjattuna parissa viikossa. Aikataulu kuitenkin koko aika venyi kaikenlaisten epäonnisten sattumien vuoksi. Jossain vaiheessa aloimme jo pelätä pahinta, mitä jos emme saa autoa EM-kisoihin. No, kyllä se meille siihen mennessä luvattiin. Mutta pahin pelkomme toteutui. Saimme auton takaisin vähän ennen EM-kisoihin lähtöä mutta autosta paljastui uusi, iso vika. Autoa ei pystynyt tankkaamaan ollenkaan. Sanomattakin on selvää, että sellaisella autolla ei pysty lähtemään pitkälle reissulle. Ja sellaista autoa johon mahtuisi mukavasti viikoksi 13 koiraa ja neljä ihmistä, ei ollut noin vain saatavilla. Aloimme miettiä reissun peruuttamista. Siihen samaan syssyyn koirat saivat ripulin joko Ohkolan kisoista tai Lempparisprintistä. Päätimme perua kisareissun. Onneksi ripuli meni ohi parissa päivässä.

Pian oli selvää, että ripulista selvittiin todella vähällä ja koirat ehtisivät olla oireettomia vajaa kaksi viikkoa ennen kuin olisi seuraava kisa Suomessa. Päätin siis ilmoittautua Kiimingin kisoihin. Se oli hyvä päätös sillä sinne ilmoittautui SP4-luokkaan 39 valjakkoa. Muita luokkia siellä ei ollut. Eli iso kisa olisi tulossa.

Ilmoitin Kiiminkiin kaksi valjakkoa, yhden minulle ja yhden Erkille. Handleriksi matkaan lähti Tero. Kaisa ja Niko tulivat Kemistä handlereiksi. Eli meitä oli hyvä porukka kasassa kisapaikalla. Kaisalla ja Nikolla oli matkassa omat koirat, joista kaksi on omia kasvattejani ja kaksi on oman Myrskyni pentuja Soul'n Mate kennelistä. Oli kiva nähdä Nanjan ja Salaman 10 kk ikäinen pentu Lumikiisan Fauna Fame. Siitä on tullut hieno koira. Hyvärakenteinen, hyvän kokoinen ja mukavaluonteinen, reipas poika. Kaksi Neelan ja Myrskyn pentue eli Jazz ja Rege olivat nekin kasvaneet jo isoiksi, reippaiksi pennuiksi. Nuorimpana joukossa oli Kiisan ja Myrskyn pentu Lumikiisan Gamma Giia. Iloinen ja hyvärakenteinen tyttö. 

Tulokset Kiiminki, Aarnivalakiat


Ura Kiimingissä oli pehmeä ja paikoitellen kapea. Kovassa vauhdissa koirien loukkaantumisriski pehmeällä uralla kasvaa. Ohituksissa koirat saattavat joutua pois uralta väistäessään ohitettavaa valjakkoa ja siinäkin on loukkaantumisriski olemassa kun koirat humahtavat uralta pehmeään hankeen. Kauden pääkisa on kahden viikon kuluttua eikä loukkaantumisia haluta. Päätimme pelata varman päälle ja valita valjakkoon pääasiassa kevyempiä narttuja.Silloin vauhti ei nousisi niin kovaksi ja kevyemmillä koirilla loukkaantumisriski olisi pienempi. Omaan valjakkooni valitsin johtajikseni Nanjan ja Lumin. Takapariin valitsin Komeetan ja Viiman. Koirat juoksivat todella hyvin. Ohituksia tuli kolme kappaletta ja ne sujuivat kaikin puolin hyvin. Ura oli niissä kohdissa tarpeeksi leveä eikä koirien tarvinnut poiketa uralta umpiseen. Reki ajautui yhdessä ohituksessa umpihankeen kun väistin ohitettavan valjakon koiria mutta se nyt ei haitannut mitään. Nuori Komeetta juoksi nyt toista kertaa valjakossani kisoissa. Se juoksi hyvin. Valjakkoni voitti kisan ja Komeetta juoksi toista kertaa voitoon kisoissa. Nuoren pojan ura on siis alkanut lupaavasti.

Kuvaaja M. Ojanperä


Erkin valjakossa juoksi johtajina Kiisa ja Soni. Takaparissa juoksi Myrsky ja Halti. Toisella kierroksella johdossa juoksi Myrsky ja Soni. Erkin valjakko sijoittui neljänneksi. Kävin kisan jälkeen ajamassa loput kisakoirat. Vauhti oli hurja kun Salama, Pyry, Liekki ja Tähti pistelivät menemään kapealla uralla. Jälkiviisaana voi nyt todeta, että ura olisi ollut tarpeeksi hyvä kovemmille kisavauhdeille. Ohittamaankin mahtui aika hyvin suurimmalla osalla uraa. Eli valjakoihin olisi hyvin voinut ottaa isompia koiria juoksemaan ja tuomaan lisää vauhtia. Varsinkin painavammalle Erkille olisi voinut valita vahvempia ja isompia koiria valjakkoon. Molempien valjakoissa juoksi kolme narttua ja yksi uros. Mutta täytyy todeta, että hieno suoritus molemmilta valjakoilta eli molemmilla keskinopeus oli hyvä tuolle uralle ja koirat tekivät molemmilla kierroksilla vakuuttavat suoritukset. Tyttöenergia toimi tälläkin kertaa :)

Kuvaaja M. Ojanperä

Kuvaaja M. Ojanperä


Seuraavaksi kisataan Rautavaaralla SHS:n mestaruuskisoissa vajaan kahden viikon kuluttua. Sen jälkeen vuorossa on Kuusamosprint.



22.2.2016 Ohkolan kisat ja Lemppari Sprintti

Viime viikonloppuna kilpailin kahdessa kisassa, Ohkolassa ja Heinolassa. Asumme kisapaikkoijen välissä, joten yövyimme kotona. Molempiin kisoihin on meiltä 50 minuutin ajomatka. Emme ole vielä saaneet pakettiautoa korjaamolta, joten jouduimme kisareissuille henkilöautolla ja peräkärryllä. Onneksi Ohkolassa sain laittaa kaikki 10 kisakoiraani Teron pakettiauton koppeihin. Koirat olivat iloisia kun pääsivät pakettiautoon. Kiitos Tero! Täytyy kyllä todeta, että ollaan me reippaita kun jaksetaan kiertää kisoja vaikka kunnon autoa ei ole. Joka kisassa tänä talvena ollaan oltu eri autolla. Nytkin oli kauhea homma pakata henkilöauto ja kuomullinen peräkärry häkkejä ja kamoja täyteen. Normaalisti nuo tavarat on pakussa jo valmiina.

Ohkolassa kilpailin neljän ja kuuden koiran luokissa. Molemmissa luokissa valjakkoni oli nopein siperianhuskyvaljakko. Neljän koiran luokassa olin lisäksi luokkani nopein. Ihan hyvä saavutus ottaen huomioon, että treenissä on 11 koiraa. Valitsin niistä 10 ja jaoin ne eri luokkiin. Ja molemmissa oltiin nopeimmat. Kuuden koiran valjakossa juoksi kaksi junnua, Lumikiisan Delta Liekki ja Lumikiisan Ceet Komeetta. Junnut siis saivat ekat voittonsa. Molemmat junnut menivät tosi hyvin. 

Neljän koiran luokkaan valitsin johtajaksi Salaman (SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith) ja sen pariksi 8-vuotiaan superkoirani Lumin (SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi), joka on ollut tämän kauden MD-treenissä. Pyöräkoirina juoksivat Pyry (SM-REK4-14 SM-REK6-15 Lumikiisan Alfa Nieta) ja Myrsky (SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrsky). Eli valjakko koostui siis neljästä kokeneesta kisajohtajasta. Jälkeen päin olin todella tyytyväinen, että valitsin pelkkiä johtajia tähän luokkaan. Starttasin nimittäin kisan ekana radalle. Rata oli mutkainen ja koirien oli vaikea lukea sitä. Jouduin antamaan suuntakäskyn jokaisessa jyrkässä mutkassa. Ilman suuntien osaamista ja tottelemista koirat olisivat juosseet ulos radalta ainakin viisi kertaa. Varsinkin pellolle tultaessa oli pimeä mutka vasemmalle. Ilman suuntakäskyä koirat olisivat juosseet suoraan pellolle. Pysyin radalla lähes loppuun asti. Sata metriä ennen maalia koirat lukivat rataa väärin. Syynä oli radan vieressä istuneet lapseni Miisa ja Peetu ja heidän vieressä kaksi koiriaan lenkittänyttä vierasta ihmistä. Koirat lukivat rataa niin, että maali on aina siellä missä Miisa ja Peetu ja missä on muita, maaliin jo tulleita koiria. Miisa ja Peetu ovat lähes joka kisassa odottamassa valjakkoani maalissa eli koirat päättelivät maalin olevan lasteni luona. Niinpä ajauduin ulos radalta ja ennen kuin pääsin jatkamaan matkaa, oli aikaa kulunut lähes minuutti.

Olisi kyllä tosi mukavaa jos ihmiset ymmärtäisivät, että koiria ei kannata lenkkeilyttää ihan kisauran vieressä. Eikä varsinkaan kisauralla niin kuin joskus on käynyt. Tilaa koirien lenkittämiselle on paljon eikä niitä tarvitse pissattaa siihen ihan siihen uran viereen.

Kuuden koiran luokassa koirilla ei ollut mitään ongelmia lukea rataa koska edelläni oli mennyt useita valjakoita. Jäljet olivat siis jo olemassa ja maaliin päästiin ongelmitta. Valjakossa juoksivat johtajina äskettäin äitiyslomalta palannut Kiisa (SM-REK8-13 SM-REK6-15 Tullatuulen Jemina) ja MD-treenissä tämän kauden ollut Nanja (SM-REK8-13 SM-REK6-15 Tullatuulen Jutta). Keskellä juoksivat Halti (SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta) ja Komeetta (Lumikiisan Ceet Komeetta). Takaparissa Viima (SM-REK4-15 Lumikiisa Beeta Viima) ja Liekki (Lumikiisan Delta Liekki).


Lemppari sprintti

Sunnuntaina oli vuorossa Lemppari sprintti. Uusi kilpailu Heinolassa. Radan pituuden piti olla 8 km mutta se olikin 9 km. Rata oli todella mäkinen ja sää oli lämmin ja raskas. Kilpailin neljän koiran luokassa. Valjakkoon valitsin saman nelosen tiimin millä ajoin edellispäivänä Ohkolassa. Koirat juoksivat hyvin ja vauhdikkaasti reilut 6 km. Suurimman osan matkasta keskinopeus oli reilut 30 km/h. Muutama kilometri ennen maalia sain edellä lähteneen valjakon kiinni ja menin ohi. Ohitus sujui hyvin ja jatkoimme matkaa. Jonkin verran ohituksen jälkeen toinen johtajani kompastui ja liinat menivät solmuun. Koirat saivat itse selvitettyä mutta matkan teko hidastui entisestään. Kisan pahimmat ylämäet alkoivat. Koirat olivat väsyneitä. Ohittamani valjakko tuli ohi mutta senkin vauhti hidastui jyrkkään ylämäkeen. Tulin uudestaan ohi. Viimeiset kilometrit menivät rämpimiseksi. Liinat olivat pariin kertaan solmussa mutta koirat saivat selvitettyä ne itse. Se kuitenkin rikkoi vauhtia entisestään jyrkimmässä ylämäessä. Kiitos Jaakolle loppumatkan ajoseurasta ja avusta vikoissa ohituksissa.

Kisaa edeltävänä iltana onnistuin kotona telomaan varpaani todella kipeästi. Saa nähdä onko varvas murtunut. No, mitä pienistä vaivoista. Kyllä se kisaaminen onnistui siitä huolimatta. Mutta olisi ollut toki kivempi olla mäkisellä radalla ihan ehjä. Varpaat sökönä ei ole kovin mukava potkutella tai juosta.

Minä ja Aarne Minnan valjakon handlereina Lemppari sprintissä


Tänä vuonna valjakkoni on ollut jokaisessa kisassa luokkansa nopein siperianhuskyvaljakko. Olen ajanut neljän, kuuden ja kahdeksan koiran luokissa. Kisoja on vielä jäljellä ja treenit jatkuvat. Lunta on satanut reilusti, joten treenaamaan pääsee hyvin. Koko ajan on raskas ja kostea nollakeli. Pakkaskeliä ei ole tulossa, joten lämpimässä kelissä jatketaan.

16.2.2016 SM-kultaa x 2!

Viime viikonloppuna kilpailtiin Suomen mestaruuksista Rautavaaralla neljän ja kahdeksan koiran sprinttiluokissa. Voitin molemmat puhdasrotuisten luokat ja nyt taskussa on kaksi SM-kultaa lisää.


Rautavaaran kisoissa tapahtui myös muuta suurta ja tärkeää. Pennut Liekki ja Tähti (Lumikiisan Delta Liekki ja Tähti), 14 kk, pääsivät kilpailemaan ekaa kertaa. Lumikiisan Ceet Komeetta kisasi toista kertaa. Kiisa palasi äitiyslomalta takaisin kilpailutiimiin. Erkki ajoi SP4-luokassa tätä pentutiimiä (Tähti, Liekki, Komeetta ja Kiisa). Johtajina toimivat molempina päivinä Kiisa ja ekana päivänä Liekki ja toisena päivänä Komeetta. Hieno suoritus junnuilta juosta puhtaasti ja hyvin johdossa ekassa ja tokassa kisassaan. Erkki sijoittui viidenneksi eli hyvä suoritustiimiltä, joka on ollut treenissä vasta muutaman kuukauden.

Erkki ja pentutiimi sunnuntaina kisan jälkeen. Johtajat Kiisa ja Komeetta. Takana Tähti ja Liekki.

Suomen mestarit SP4 NB-luokassa sunnuntaina kisan jälkeen. Kuvaaja Minna Räsänen.


Kisareissun onnistuminen oli aikamoisen järjestelyn takana. Lämpimät kiitokset Markolle pakettiauton lainasta. Ja kiitos kun hommasit meille koirakärryn Matilta. Kiitos Joelille kun toit SP8-luokkaan viisi kisakoiraa minulle Lapista. Kiitos Satumarjalle SP8 kisakoirista. Kiitos lastenhoitajille ja kisa-apulaisille Tiinalle ja Mikolle. Kiitos luottohandlerille Minnalle ja muille handlereille (Joel, Miko ja Joonas).

SP8-luokassa juoksivat MD:lle treenatut koirat. Niiltä siis tosi hieno suoritus voittaa sprinttimatkalta SM-kultaa. Omat koirani Lumi (SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi) ja Nanja (SM-REK8-13 SM-REK6-15 Tullatuulen Jutta) juoksivat johdossa. Vauhtiparissa juoksi Halti (SM-REK8-13 Tullatuulen Halti). Lapista saapui viisi Satumarjan safarikoiraa Joelin kyydissä. Koirat olivat viime viikot vetäneet turisteja upottavilla ja lumisilla urilla. Eli vauhtitreenejä ei ollut takana yhtään. Koirat tsemppasivat ja tekivät hienot suoritukset. Valjakossa juoksi vauhtiparissa SM-REK6-15 Susitievan Oliviini, tiimissä Soul'n Mate Seela ja Sälli ja pyöräkoirina Tinttamarin Joska ja Soul'n Mate Nuuk. Pitää vielä sanoa, että nämä koirat eivät ole mitä tahansa safarikoiria vaan ne on tarkasti valittu kolmenkymmenen puhdasrotuisen safarisiperianhuskyn joukosta.

Kasin valjakko sunnuntaina maaliin tulon jälkeen juoksemassa rennosti autolle. Kuvaaja Riitta Männikkö.


Meidän pakettiauto on vielä korjattavana. Korjausfirma lupasi, että saamme auton juuri kisaa edeltävänä perjantaina. Vannotin heitä ilmoittamaan jos auto ei olekaan valmis silloin. Lupasivat ilmoittaa ajoissa koska hehän tietävät jo monta päivää ennen jos auto ei valmistu. Kerroin, että tarvitsen tiedon siitä koska ei ole helppoa hommata tilalle uutta autoa viidelle ihmiselle ja 13 koiralle. Ymmärsivät ja lupasivat moneen kertaan, että ilmoittavat mikäli auto ei valmistu. Jos heistä ei kuuluisi mitään niin auto valmistuu ajallaan. No, kuinkas kävikään. Eivät he mitään ilmoittaneet eli olin luulossa, että auto valmistuu luvattuna päivänä. Soitin kisaa edeltävänä torstaina ja kysyin autosta ja vastaus oli, että "ette te mitenkään saa autoa huomenna. Ei onnistu millään". Kun kysyin miksi eivät ilmoittaneet asiasta niin vastaus oli vain, että oli ollut niin kiirettä. Hmm, aika kiire kun ei ehdi tekstiviestiä näpytellä. Siihen menee 30 sekuntia. Hillitsin itseni puhelimessa ja kuuntelin kun auto luvattiin meille vasta kahden viikon kuluttua! Pari tuntia jaksoin olla nätisti mutta sitten soitin perään ja annoin yrittäjän kuulla kunniansa. Kaikki minut tuntevat tietävät, että minua ei kannata suututtaa. Siinä tulee pian itku toiselle osapuolelle. Olen mukava jos minulle ollaan mukavia. Enkä haasta turhaan muille riitaa tai ole ilkeä. Mutta jos joku käyttäytyy rumasti minua tai läheisiäni kohtaan niin huonosti sille käy. Lisäbonuksena vielä se, että pystyn vääntelemään ihmisiä nippuun noin vain eli en oikeasti pelkää ketään :) No, nyt sitten jännitetään saadaanko auto Norjan EM-kisareissulle. Sinne lähdetään kahden viikon kuluttua. Onneksi saimme Rautavaran reissuun lainaan auton Markolta. Ja edellisen viikon Ruuhirodin reissuun saimme auton lainaan Terolta.

Iloiset kannustusjoukot eli Peetu, Miisa, Tiina ja Miko



25.1.2016 Kaikkea sitä sattuukin...

Tällä kaudella treenissä on kolme valjakkoa; yksi keskipitkälle matkalle ja kaksi sprinttimatkoille. Toisessa sprinttivaljakossa juoksee pentuja/junnuja ja äitiyslomalta joulukuussa palannut Kiisa. Toisella sprinttivaljakolla olen lähdössä Norjaan EM-kisoihin SP4-luokkaan. MD-valjakon eka kisa piti olla Jongunverran ajot tammikuussa mutta kisat peruttiin. Ruuhirod kahden viikon kuluttua on seuraava MD-valjakkoni kisa. Kilpailen Ruuhirodissa myös nelosen sprinttivaljakollani. Se on tärkeä kisa koska se on EM-katsastuskilpailu nelosen sprintissä. Aina ei kaikki mene kuitenkaan ihan putkeen ja tällä kertaa ongelmia aiheuttivat autot. Eli nyt Ruuhirodin MD-kisan suhteen on tullut logistisia ongelmia. Puolet valjakkoni koirista eli Satumarjan koirat on pohjoisessa ja ne pitäisi saada minulle Ruuhirodiin. Eli jos ajat ennen Ruuhirodia tai Ruuhirodiin Länsi-Lapista, Pellon suunnilta, ja voisit ottaa 3-4 koiraa kyytiisi, niin ilmoita minulle heti. Olisin todella kiitollinen avusta :) Pahin skenaario onse, että en saa MD-koiria minulle kisaan ja silloin jää keskipitkä matka ajamatta kokonaan. Nelosen sprintiin sentään pääsen.

Viikon kuluttua kilpailen Salpasäpinöissä. Se ei ole tärkeä kisa eli silloin on hyvä tilaisuus testata pentuja/junnuja kisoissa. Säpinöihin saan muuten yhden mielenkiintoisen vastustajan, jota vastaan en ole kilpaillut vuosikausiin. Viimeksi kun kilpailin häntä vastaan niin meillä oli erittäin tiukka taistelu.Mitenköhän nyt käy ;)

Ja mitä niille meidän autoille sitten kävi? Se onkin surkuhupaisa tarina. Meillä on kaksi autoa. Tai siis oli. Toinen oli farmari Mazda. Ja toinen on pakettiauto. Erkki ajoi työmatkat Mazdalla ja minä ajan pakulla. Ensin hajosi Mazda. Moottori heitti öljyt pihalle ja kone leikkasi kiinni. Korjauskustannukset olisivat olleet niin suuret, että päädyttiin luopumaan Mazdasta. Parin päivän kuluttua Mazdan hajoamisesta, pakettiauton sisätilat paloivat käyttökelvottomiksi. Ja yhtäkkiä meillä ei ollut yhtään autoa. Se on mahdoton yhtälö korvessa asuessa. Ei täältä pääse töihin tai kauppaan ilman autoa. Äkkiä vaan autokaupoille. Mutta ei täältä pääse edes autokaupoille. Onneksi äitini tuli hätiin ja lainasi autoaan pariksi tunniksi lauantaina. Ostettiin uusi henkilöauto meille. Paku hinattiin korjaamolle ja siellä se on nyt viikkoja. Pakulle olisi nyt tarvetta kisareissuilla. Henkilöautossa ei noin vain kuljeteta parin valjakollisen verran koiria ja kamppeita. Onneksi apuun riensi ystävällinen kanssakilpailija, joka lupasi lainata autoaan parille seuraavalle kisareissulle. Kiitos Tero! Suurin onni onnettomuudessa on se, että paku paloi kotipihassa. Jos se olisi palanut reissussa, koirat olisivat olleet autossa ja kuolleet kaikki hetkessä savuun. Eli ei tässä viitsi edes harmitella pakun palamista. Vahinko olisi voinut olla paljon suurempi jos kaikki rakkaat koiraystävät olisivat kuolleet palavaan autoon. Uusia autoja saa rahalla, rakkaita ystäviä ei voi korvata rahassa.

EM-kisat lähestyy. Koirat on terveitä ja hyväkuntoisia. Me ihmiset ollaan terveitä myös. Se on tärkeintä. Perheen nuorimmat jäsenet ovat nyt 14 viikkoisia. Ne kasvavat kovaa vauhtia ja ovat iloisia ja reippaita pikku pentuja. Tällä kaudella ne saavat kiertää kisoissa mukana totuttelemassa kisatouhuihin.

14.1.2016 No nyt on kotiuduttu pohjoisesta

Vuosi on vaihtunut ja talven kisakausi alkanut. Viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut paljon. Viimeinen alaskanhuskyni Ronda siirtyi taivasvaljakkoon 14,5 vuoden iässä. Ronda oli viimeinen luppis talossa. Nyt on jäljellä enää pystykorvaisia koiria ja niissä pysytään jatkossakin.

Meidän perheen vuodenvaihde kului autossa. Jo kesällä päätimme, että vuoden vaihteessa lähdemme ystäväni luo Ruotsin Lappiin. Arvelimme, että kotona Orimattilassa lunta ei ole ennen tammikuuta, joten joulun jälkeen olisi hyvä lähteä pohjoiseen lumille treenaamaan. Arvaukset osoittautuivat oikeiksi eli lunta ei kotona ollut, joten loman ajankohta osui nappiin. Vietimme siis viikon Lapissa kaverini kotona ja safarikennelissä. Loppuloman vietimme talven ekoissa kisoissa Robur sprintissä. Eli koko perheemme (4 ihmistä ja 13 koiraa) oli reissussa 1,5 viikkoa. MD:lle treenatut koirani tekivät muutaman kerran safarihommia. Valitettavasti urat olivat kovat ja liukkaat, joten hyviä treenejä ei päästy tekemään. Kisakoiria Erkki treenasi pariin otteeseen pulkalla ja pari kertaa niitä treenattiin painavalla safarireellä niin, että neljä koiraa veti meidän nelihenkistä perhettä. Eli treenit eivät olleet kovin optimaalisia viikonlopun kisoja silmällä pitäen. Kerran koirat treenattiin moottorikelkalla ja siten saatiin tehtyä hyvät treenit. Kiitos Joelille moottorikelkkatreeneistä! Vähän huonommat treenit eivät haitanneet koska Robur sprint ei ollut kauden päätavoite. Koirilla ja meillä oli hauskaa. Pakkaset kiristyivät ja pahimmillaan treenasimme kaikki kisakoirat -30 asteen pakkasessa. Koiria ei kylmyys haitannut eikä meitä aikuisiakaan. Mutta lapset joutuivat jäämään vikoista treeneistä pois pakkasen takia.

Kisapaikalla yövyimme Paulin mökeissä. Lapset riehuvat ja koirat lepäävät.

Lopulta kaikki nukkuvat sängyssä yhdessä sekaisin.


Robur sprintissä ajoin kahdessa luokassa. Neljän koiran luokassa Salama, Myrsky, Pyry ja Viima juoksivat hienosti voittoon. Ekana kisapäivänä uran vauhdikkaimmassa kohdassa oli koiran lenkkeilyttäjiä uralla. Ne hyppäsivät edestämme pois ja onneksi koirani juoksivat niistä ohi eivätkä lähteneet perään. Koirani tekivät hyvän ja varman suorituksen ja keskinopeus oli lähes 30 km/h. Kahdeksankoiran luokassa ajoin MD:lle treenatuilla koirilla. Siitä huolimatta niillä riitti vauhti siperianhuskyvaljakoiden ykkössijaan. Kaikki kisakoirat saivat ainoina luokissaan REK1-tulokset. Kasissa juoksivat johtajina omat koirani Lumi ja Nanja. Vauhtiparissa oma Halti ja ystäväni koira Oliviini. Takana ystäväni koirat Neela, Seela, Sälli ja Joska. Kaksi koirista osallistui ekaa kertaa kisoihin eli niille tämä oli tärkeä kisakokemus. Koiria oli treenattu vain kerran yhtenä valjakkona mutta siitä huolimatta ne juoksivat hyvin yhteen. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia kisoja.

Reki luisti erinomaisesti Startin voiteilla


Nelosen valjakko kisasuorituksen jälkeen

Kasin valjakko kisan jälkeen

Robur sprintin palkintojenjakoon oli kerääntynyt paljon ihmisiä

Palkinnot eli 3 x kultamitalit, Miisalle ja Peetulle lasten luokasta mitalit,

2 x parhaan siperianhuskyvaljakon lautaset, 2 x REK1-pyyhkeet ja säkki

maailman parasta koiranruokaa eli Bozita Roburia


Pennut Tuuli ja Laikku olivat mukana reissussa ja ne käyttäytyivät koko ajan tosi hyvin. Ikää niillä oli reissuun lähtiessä 11 viikkoa. Lapin loma oli niille jo toinen pidempi retki. Ne osasivat olla reissussa yhtä hienosti kuin aikuisetkin koirat. Pentuja vietiin lenkille useammin ja ne saivat juosta vapaana enemmän kuin aikuiset koirat.

Laikku on löytänyt hyvän istumapaikan äitinsä Kiisan päältä. Tuuli lepää lattialla.


Nyt olemme olleet pari päivää kotona. Koirat saivat reissun aikana juosta juoksutarhassa pari kertaa ja pennut saivat juosta vapaana lähes päivittäin. Mutta voi sitä iloa kun ne pääsivät kotona spurttailemaan omaan juoksutarhaan. Vaikka meillä on koiria paljon, niin ne ovat rakkaita perheenjäseniä ja niitä hoidetaan aina hyvin. Reissussa koiria lenkitetään 3-6 kertaa päivässä. Ne eivät nytkään olleet kertaakaan ketjussa, kuten huskyt yleensä, vaan kaikki lenkitykset tapahtuivat remmilenkeillä. Eli ne saavat kävellä ja nuuskia paikkoja meidän ihmisten kanssa yhdessä. Niitä ei nytkään jätetty kertaakaan ketjuun seisoskelemaan pakkaseen. Eli reissun aikana tuli tehtyä aika monta remmilenkkiä :) Nopeasti laskettuna reilusti yli 100 kpl remmilenkkiä mulle ja toiset samanmoiset Erkille. Eli suuri kiitos lenkityksistä talven ajaksi handleriksi siirtyneelle rakkaalle aviomiehelleni!

Myrsky-isä leikkii pentujensa kanssa mielellään. Pennut ihailevat Myrskyä. Taitavat tietää, että se on niiden isä.

Komeetta ja Laikku leikkivät. Koko lauma rakastaa pentuja. Ne leikkivät ja hoitavat niitä ja ovat iloisia lauman pienimmistä jäsenistä.

Myös Miisa ja Peetu rakastavat pentuja ja haluavat leikkiä ja hoitaa niitä.



28.12.2015 Joulu meni jo...

Joulua vietimme ihan eteläisessä Suomessa eli Sipoossa. Meillä oli kunnon sukujoulu maaseudulla hyvässä seurassa. Tuli nautittua paljon suklaata, sopivasti viiniä ja herkullisia jouluruokia. Yhteensä viisi päivää vierähti joulun vietossa. Pennut Tuuli ja Laikku, 10 viikkoa, olivat siis ekalla pidemmällä reissulla. Ne ovat kuin syntyneet reissaamaan. Molemmat tykkäsivät nukkua autossa muun lauman kanssa. Ne nukkuivat samassa boxissa äitinsä Kiisan kanssa. Kertaakaan en joutunut siivoamaan pissaa tai kakkaa autosta. Pennut käyttäytyivät hyvin, ihan yhtä hyvin kuin aikuiset koirat. Aikuisia taluteltiin paljon remmissä ja ne saivat olla pihalla ketjuissa. Pennut juoksivat paljon vapaana ja niiden kanssa käytiin metsäretkillä. Kisakoiria treenattiin ja ei-kisakoirat eli pennut ja Jeppe pääsivät pitkälle lenkille. Joululahjoja jaettiin niin ihmisille kuin koirillekkin.

Sipoossa oli hyvin ohut lumipeite maassa. Kotona meillä on vain pakkasta mutta ei ollenkaan lunta. Lunta ei ole luvattu satavan lähiviikkoina. No, sen saattoi jo arvata kahden viime talven perusteella, että lunta ei tule tänäkään talvena. Joten viime kesänä jo teimme suunnitelmat lumettomuuden suhteen ja pian lähdetään etenemään suunnitelman mukaan. Mutta siitä juttua myöhemmin.

16.12.2015 Talven ekat kisat lähestyvät

Robur sprint kilpailu Pudasjärvellä avaa talven kilpailukauden. Se järjestetään 9-10.1. Robur sprint on jo perinteeksi muodostunut kilpailu mutta tänä vuonna se järjestetään ekaa kertaa lumivarmalla Pudasjärvellä. Olen osallistunut jokaiseen Robur sprintiin ja tänäkin vuonna aion osallistua kahteen eri luokkaan. Onhan kyseessä nimikkokilpailuni sillä kaikki koirani syövät Bozita Robur koiranruokaa. Otan kisoihin mukaan kauppani eli Non-stopin valjakkourheiluvarusteita. Hinnat ja tiedot löytyvät "Myydään"-välilehdeltä. Eli nyt hyvä tilaisuus tulla sovittamaan koiralle valjaita tai ostamaan vaikka markkinoiden parhaan vetovyön.

Myrskyn ja Kiisan pennut täyttävät tänään yhdeksän viikkoa. Osa pennuista lähti jo uusiin koteihin ja kaksi jäi minulle kotiin kasvamaan kilpakoiriksi. Omat pentuni ovat nimeltään Laikku ja Tuuli. Ne ovat iloisia ja touhukkaita pikku veijareita.


2.12.2015 Pennut tänään seitsemän viikkoa

Pennut pääsivät Erkin syliin seitsemänviikkoiskuviin. Jokaisella pennulla on meillä aina oma "nimi", joka personoi pennut. Niitä ei kutsuta niillä nimillä koska ne eivät ole lopulliset nimet. Mutta tykkään, että jokaisella on oma nimitys, jota käytän niistä kun vaikka mietin kuka sai jo matolääkkeensä, kuka juoksi kovimpaa vauhtia, kuka kävi kaukana kallioilla ym. Alla kuvat pennuista ja niiden työnimet.

Tyttöpentu "Ransu"

Urospentu "Laikku"

Tyttöpentu "Sinisilmä Minikiisa"

Tyttöpentu  "Minikiisa"

Urospentu "Torsti"?

Tyttöpentu "Söpö"


Pennut riehuvat sisällä

Halti fiksuna tyttönä on mennyt sohvalle nukkumaan pentujen ulottumattomiin



14.11.2015 Häjyt sprintti ja pennut

Viikko sitten kisattiin syksyn viimeinen kilpailu eli Häjyt Sprintti Lapualla. Erkki kilpaili meidän koirilla kuuden koiran luokassa. Kilpailu meni odotusten mukaan. Koirat juoksivat vauhdikkaasti ja hyvin. Ne laukkasivat ja runnoivat ylös hyvällä motivaatiolla reitin jyrkkiä ylämäkiä. Sijoitus luokassa oli toinen. Kilpailupäivän aamuna päätettiin, että Erkki ajaa neljän koiran luokassa Tero Asulan valjakkoa. Tero oli kipeänä, sen takia kuskin vaihdos. Teron koirat työskentelivät hyvin vieraalle musherille. Erkki ei ole ikinä ennen ajanut Teron koirilla eikä edes Teron kisakärryllä. Sijoitus oli kolmas. Syksyn kisat on nyt kisattu ja alkaa valmistautuminen talvikauteen. Erkki pääsee handlerin rooliin koska minä kisaan aina talvella. Saattaa tosin Erkki jonkun kisan ajaa koska valjakoita osallistuu meiltä kisoihin useampi.


Pennut kasvavat kovaa vauhtia. Ne ovat nyt neliviikkoisia ja painavat neljä kiloa. Kaikki ovat luonteeltaan rohkeita, reippaita ja uteliaita. Ne valloittavat kotia huone huoneelta. Niillä on omia leluja mutta yhtä mieluisia ovat myös lasten lelut, joita pennut vievät onnellisina pentuhuoneeseen.


Edessä tytöt, takana poika

Poika

Poika


Tyttö


Tyttö


Tyttö


Tyttö on nukahtanut kesken leikkien aulaan


Tyttö herää ja ihmettelee mitä kuvien räpsimistä on meneillään

Tytöt

Poika

Suukko. Vasemmalla tyttö, oikealla poika

Kaikki pennut Miisan ja Peetun kanssa

Miisa halusi kuvan kun pentu nukkuu Kiisa-äidin päällä

Maitoa

Kukkuu, sanoo iloinen Kiisa




Edessä tyttö, takana poika

Kiisa ja Jeppe herkuttelevat kongeilla



28.10.2015 Pennut nyt kaksi viikkoa

Kiisan pennut täyttivät tänään kaksi viikkoa ja sen kunniaksi niistä otettiin kuvia lasten kanssa. Miisa ja Peetu olivat innoissaan kun pääsivät kaverikuviin pentujen kanssa.

Miisa ja narttupennut

Miisa, Peetu ja narttupennut

Peetulla on silmät kiinni ja narttupennulla auki. Välillä näinkin päin :)

Miisa ja narttupentu

Urospennut

Tuleva pikku riiviö yrittää jo nyt syödä pentulaatikon reunaa

Kaikki pennut eli kaksi urosta ja neljä narttua

Kiisa on lasten leikeissä mukana sen minkä pentujen hoidolta ehtii

Onnellinen Peetu kun sai ekaa kertaa laikullisen pennun syliin

Harmaa narttu ja laikullinen uros



19.10.2015 Pennut ja Jämin kisat

Kiisan pennut syntyivät viime viikolla. Pentulaatikossa tuhisee neljä narttua ja kaksi urosta. Synnytys meni hyvin. Pennut syntyivät virkeinä ja pontevina. Ne alkoivat heti imeä maitoa. Pennut ovat tasakokoisia ja ne ovat saaneet jo mukavasti lisää painoa. Kiisa voi hyvin ja se on onnellinen saadessaan hoitaa pentuja. Myrsky periyttää laikullisia pentuja ja yksi pennuista onkin laikukas "pikku-lehmä". Viisi pennuista on tumman ruskeita/harmaita.

Pennut muutaman tunnin ikäisinä

Ikää 5 vrk. Kaksi vasemman puoleista on tyttöjä ja oikealla on poika.

Ikää 5 vrk. Vasemmalla poika, oikealla tyttö.


Viikonloppuna olimme Jämin SM-kisoissa kilpailemassa. Erkki ajoi kuuden koiran luokassa. Pari viimeistä vauhtitreeniä koirat juoksivat niin kovia nopeuksia, että päätimme kisavaljakossa juoksevan vain viisi koiraa. 1-vuotiaan juniorin vauhtikestävyys ei riittäisi tuohon vauhtiin ja 6 km pitkään uraan. Neljä kilometriä se olisi jaksanut hyvin. Eli junnu putosi kisavaljakosta pois. Kahden nartun vauhti ei riittänyt kisaporukan alkunopeuteen. Ei ihmekään kun nartuilla on ollut pentuloma ja ikääkin jo 7 ja 8 vuotta.  Eli jäljelle jäi viisi koiraa, joista kaksi on narttua ja kolme urosta. Johdossa juoksivat Lumi ja Myrsky. Lumilla on ikää jo 8 vuotta ja se on pienempi kuin kisavaljakon muut koirat. Siitä huolimatta se pystyy johtamaan kisavaljakkoa huikeaa vauhtia. Valjakossa keskellä juoksi yksin Viima ja pyöräkoirina Salama ja Pyry. Kaikki valjakon koirat ovat hyviä johtajia. Erkki oli ainoa luokassaan, joka ajoi vain viidellä koiralla. Koirat ja Erkki tekivät molempina päivinä hyvät, varmat ja vauhdikkaat suoritukset. Meidän kisakärry on painava ja musherillakin on painoa enemmän kuin monella muulla. Siksi ei ollut kovin järkevää startata viidellä koiralla. Tästä huolimatta Erkin vauhti oli kova, keskinopeus reilut 30 km/h. Valjakkomme teki uuden oman rataennätyksensä Jämin 6 km uralla. Sijoitus oli kokonaiskilpailussa neljäs ja siperianhuskyvaljakoista toinen. Olen todella tyytyväinen koiriin. Oli mukava katsoa kisavideolta miten hyvin ne vetivät viisistään viimeiset pari kilometriä ylämäkeen.

Tästä on hyvä jatkaa treenejä. Nyt alkaa valmistautuminen talven kilpailuihin. Kuitenkin vielä kolmen viikon kuluttua kisataan Häjyt sprintissä Lapualla. Se on vuoden viimeinen kärrykilpailu. Tammikuussa ajetaan reellä Robur sprintissä ja siinä kisassa onkin sitten mun vuoro hypätä musherin rooliin ja Erkki siirtyy handleriksi. Talven varalle on mielenkiintoisia suunnitelmia. Nyt vain täytyy toivoa, että koirat pysyvät terveinä ja suunnitelmat päästään toteuttamaan!

11.10.2015 Kilpailuja

Ensi viikolla saamme uusia perheenjäseniä kun Kiisan pennut syntyvät. Ultrassa pentuja näkyi 6-7 kappaletta. Kiisan maha on niin iso, että veikkaan pentuja syntyvän ainakin kuusi, todennäköisesti enemmänkin. Kiisa voi hyvin ja on oma iloinen itsensä.

Pentulaatikko on valmiina Kiisalle ja pennuille. Halti hoitaa karvalakkia pentulaatikossa.


Viime viikonloppuna kävimme kilpailemassa Kiimingissä. Lapset pääsivät mummolaan hoitoon eli tiedossa oli hieman helpompi kisaviikonloppu ilman lapsia. 14 vuotiaat koirat Jeppe ja Ronda sekä Kiisa jäivät kotiin. Onneksi meillä on ihana naapuri, joka kävi niitä hoitamassa kun olimme poissa. Mukaan pääsi 10 koiraa eli kaikki kahdeksan kisatreenissä mukana olevaa koiraa sekä 10 kk pennut Liekki ja Tähti. 

Kisoihin oli ilmoittautunut ennätysmäärä valjakoita neljän koiran luokkaan. 30 valjakkoa, joista 19 siperianhuskyvaljakkoa. Kisatiimin valinta oli vaikeaa koska kaikki treenissä olevat koirat ovat hyviä. Vaikea valita ketkä pääsevät kilpailemaan ja ketkä koirat joutuvat pettymään kun eivät saa kisata. Tosin yritän aina uskotella kisatiimistä yli jääville koirille, että nekin kilpailevat kisan jälkeen kun käymme niillä ajamassa. Mutta koirat ovat tietenkin niin viisaita, että ymmärtävät aina huijaukseni. Huijauksesta huolimatta ne ovat innoissaan kun pääsevät juoksemaan kisaradalle. Päätimme valita tiimiin kaksi narttua ja kaksi urosta. Johtoon valitsimme Lumin ja Myrskyn. Takapariin Viiman ja Salaman. Kaikki valjakon koirat ovat johtajia eli järjestys olisi voinut olla päinvastainenkin. Lumi on jo kahdeksanvuotias mutta ikä ei sen tassuissa vielä paina. Tasaisilla kilometrin osuuksilla valjakon keskinopeus oli 35 km/h eli hieno suoritus Lumi-veteraanilta johtaa porukkaa Myrskyn kanssa noin nopeaa vauhtia.

Lähtöviivalla. Handlereina Kaisa Lehto ja minä. Kuvaaja Iita Suomala.


Kisoista lähdimme hakemaan voittoa ja se myös saatiin. Eli sijoitus 1/30 ja koirille REK1-tulokset. Erkki ja koirat tekivät puhtaan suorituksen. Ekalla kierroksella oli yksi ohitus, jossa Myrsky sai hieman osumaa ohitettavan valjakon koiran hampaista. Reipas poika Myrsky ei siitä välittänyt vaan jatkoi matkaa hienosti eteenpäin. Ekalla kierroksella keskinopeus oli 32 km/h. Parin tunnin tauon jälkeen oli toinen kierros. Valjakkomme starttasi uralle ekana täynnä intoa. Tokalla kierroksella keskinopeus oli 31 km/h. Kisan jälkeen Erkki kävi ajamassa ylimääräiset koirat. Kisakoirat olivat tosi innoissaan kun luulivat pääsevänsä vielä kolmannelle kierrokselle. Yli jääneet koirat juoksivat hyvän suorituksen, jolla valjakko olisi sijoittunut kilpailussa ihan kärkikahinoihin.

Valjakko ensimmäisen kisakierroksen loppurutistuksessa. Kuvaaja Tanja Loukusa.


Kaisa Lehto oli tullut kisapaikalle koiriensa kanssa ja pääsin näkemään monen kuukauden jälkeen 5 kuukauden ikäistä kasvattiani Lumikiisan Fauna Hearth Facea. Face on kasvanut isoksi ja hyvärakenteiseksi pennuksi, jolla on reipas ja iloinen luonne. Kaisalla oli mukana myös Neelan ja Myrskyn pennut Jazz ja Reggae. Ne ovat myös hyvärakenteisia kauniita pentuja. Toinen on aivan kuin isänsä ja toinen kuin äitinsä.

Face

Jazz ja Reggae Kaisan ja mun sylissä. Kuvaaja Sari Sarviaho.

Face, Jazz ja Reggae.


Kaisa Mäki-Arvelalla oli mukana kasvattini Lumikiisan Alfa Milena "Milla" ja Lumikiisan Delta Lumikki "Lumi". Ne olivat iloisina kisapaikalla ja oli mukava päästä moikkaamaan niitä kuukauden tauon jälkeen. Lumi on nyt 10 kk ikäinen. Se on innokas pieni rekikoiran alku. Lumilla on aina erityinen paikka sydämmessäni koska se on se töpöhäntä, jonka elämän puolesta taistelin sen ollessa pentu.Arvaukseni taitaa osua oikeaan eli siitä on tulossa hyvää vauhtia hieno rekikoira.

Kouvolan kilpailut

Viikko sitten Erkki kävi Myrskyn kanssa kisaamassa DS1-luokassa Kouvolan SM-canicross ja koirapyöräilykisoissa. Pari päivää ennen kilpailua Erkki kokeili miten Myrsky menee yksin kickbiken edessä. Ei tullut yllätyksenä, että Myrsky meni loistavasti. Erkin ja Myrskyn keskinopeus 4 km treenilenkillä oli 30 km/h. Kilpailut menivät hyvin. Erkki sijoittui toiseksi luokassaan. Ykkössijan otti odotetusti kickbiken moninkertainen maailmanmestari saksanseisojan kanssa. Erkki ja Myrsky heti toisena ylivoimaisesti nopeimpana siperianhuskyistä voittaen myös seisojia. Myrsky ja Erkki menestyvät näköjään kaikessa mihin keksivätkin ryhtyä noin vain ex tempore.

Viikon kuluttua on vuorossa Jämin SM-kilpailut. Erkki kilpailee DR6-luokassa. Oli vaikea valita DR6 ja DR8-luokkien välillä. Treenissä on nyt 8 koiraa eli myös kasiin olisimme saaneet hyvän valjakon. Ajoin vielä viimeistelytreenejä ja niiden perusteella päädyimme DR6-luokkaan eli mahdollisuuteen jättää valjakosta kaksi kisatreenissä olevaa koiraa pois. Valinta tulee olemaan vaikea mutta tällä hetkellä nuorin koira taitaa jäädä pois, jotta se ei joudu juoksemaan 6 km matkaa mikä on noin nuorelle aika pitkä matka juosta kovaa vauhtia.Neljästä kilometristä vuotiaat selviytyvät yleensä hyvin mutta kuusi kilometriä alkaa tuntua jo tassuissa loppumatkan ylämäessä.


30.9.2015 Kilpailukauden avaus Ohkolassa

Viime viikonloppuna oli kauan odotettu päivä kun pääsimme avaamaan tiimin kilpailukauden Ohkolassa. Koirat olivat pari päivää ennen kisoja ihan innoissaan. Olin kertonut niille tulevista kisoista ja kyllähän ne olivat sen jo aavistaneet ennen kuin siitä sanoin. Lauantai-aamuna kun herätin koirat aikaisin, ne nauroivat ja pyysivät innoissaan juottolientä. Jokainen joi ahnaasti ja pyysi jo päästä autoon ja reissuun. Kisapaikalla kaikki olivat innoissaan. Pennut Liekki ja Tähti pääsivät mukaan kisaturisteiksi ja nekin nauttivat kisatunnelmasta ihan täysillä. Lapset Miisa ja Peetu olivat kyselleet jo monta kertaa koska pääsevät taas kisoihin. He odottivat innoissaan tulevia kisoja, valjakoita ja kavereita kisapaikalla.

Erkki päätti kisata neljän koiran luokassa koska siellä olisi eniten kilpailijoita. Isommissa luokissa on aina vain muutama kilpailija ja ne luokat ovat siksi tylsiä. Tänä syksynä ei ole arvokilpailuja Euroopassa eli nyt ei tarvitse antaa näyttöjä missään luokassa. Oli hyvä mahdollisuus siis valita sellainen luokka missä haluaa juuri tässä kilpailussa kilpailla. Tavoitteena oli tälläkin kertaa olla nopein siperianhuskyvaljakko nelosessa. Tavoite toteutui hyvin. Erkki ja koirat tekivät nopean ja puhtaan suorituksen. Valjakon keskinopeus oli 31,2 km/h. Vauhtitreenejä oli takana vasta kaksi kappaletta eli siihen nähden koirilta löytyi tosi hyvin vauhtia. Valjakossa juoksi johdossa Myrsky ja Pyry ja takaparissa Salama ja Viima. Kaikki valjakon koirat ovat johtajia eli ehkä seuraavissa kisoissa järjestys on toinen. Neljän koiran luokassa oli kilpailijoita yhteensä 17 kappaletta, joista siperianhuskyvaljakoita 14. Osallistujia oli siis harvinaisen paljon jos vertaa mitä Ohkolassa on aikaisempina vuosina ollut. Hyvä suoritus siis Erkiltä ja koirilta kun kilpakumppaneita oli noin paljon.

Erkki ja koirat kilpailusuorituksen jälkeen

Miisa kävi Erkin kanssa palkintopallilla pokkaamassa palkinnon eli tämän pehmolelun.


Kisoja edeltävänä päivänä Marko kertoi joutuvansa starttaamaan nelosessa vain kolmella koiralla. Lupasin Lumin hänelle lainaan valjakon johtajaksi. Lumi johti hyvällä asenteella täysin vierasta valjakkoa, johon se laitettiin juuri ennen kisaa. Markon valjakossa kilpauransa aloitti kesäkuussa vuoden täyttänyt Lumikiisan Ceet Superman (Koda). Kodan veli Lumikiisan Ceet Batman aloitti myös kilpauransa hienosti Teron valjakossa.

Pyryn (SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta) pennut Kuura ja Usva aloittivat kilpauransa myös Ohkolassa canicross-luokassa. Tytöt olivat reippaita ja suoriutuivat urakasta hyvin. Usva sijoittui Elinan kanssa harrastesarjan toiselle sijalle ja Usva pääsikin heti ekassa kisassaan palkintopallille.

Pyry omien tyttäriensä kanssa. Vasemmalta Elina ja Usva, Pyry ja minä, Kuura ja Pauliina

Kävin kisan jälkeen ajamassa Nanjan, Haltin ja Komeetan.

Onnelliset pikkumusherit


Viikonloppuna kilpauransa aloitti myös Venäjällä asuva Lumikiisan Ceet Sinda. Sindan valjakko sijoittui omistajansa Romanin ajamana ensimmäiseksi. C-pentueen viidestä pennusta nyt kolme on aloittanut kilpauransa ja vieläpä oikein hyvin. Olen pentuihin todella tyytyväinen.

Seuraavaksi meidän nelosen tiimi kilpailee Alman kisoissa Kiimingissä. Tiimin kokoonpano on vielä mietinnässä. Ehkä sama tiimi kuin Ohkolassa tai sitten kokonaan tai osittain eri tiimi.

Tänään tunsin ekan kerran Kiisan pentujen potkut. Kiisan maha kasvaa nyt kovaa vauhtia. Pentujen syntymään on aikaa kaksi viikkoa. Tiineys ei vielä haittaa Kiisan menoa. Se on oma iloinen ja reipas itsensä vaikka maha onkin jo iso. Pennuista on suuret odotukset. Niiden isä Myrsky on huippujohtaja, joka johti valjakkoa nytkin Ohkolassa. Myrskyn johtamana valjakko on sijoittunut ensimmäiseksi siperianhuskyvaljakoista jokaisessa kisassa Suomessa. Kiisa on kokenut kisajohtajani. Se on kilpaillut hyvällä menestyksellä Ruotsissa, Norjassa, Italiassa, Ranskassa, Latviassa ja Virossa. Kiisalla on 21 x REK1 tulos ja useita arvokisavoittoja. Kiisan ensimmäisen pentueen pennut ovat nyt kolme vuotiaita. Ne ovat kaikki johtajia ja hyviä rekikoiria. Omassa kilpavaljakossani juoksee pennuista Pyry ja Salama. Ne johtavat valjakon aina huikeaan vauhtiin.Nyt Ohkolassa Pyry juoksi johtajana ja Salama pyöräkoirana. Pentuja näyttäisi syntyvän paljon ja niistä on vapaana ilmeisesti vielä pari kappaletta. Laita viestiä tai soita jos pentu kiinnostaa. Yhteystiedot löytyvät"Etusivulta".

Ystävykset Miisa ja Nanja nukkuvat aamulla yhdessä pitkään


14.9.2015 Siperianhuskyjen erikoisnäyttely

Viime viikonloppuna olimme erikoisnäyttelyssä Nummelassa. Olin ilmoittanut seitsemän omaa koiraani näyttelyyn ja näiden lisäksi kaksi kasvattiani oli ilmoitettu sekä Pyryn neljä pentua. Eli touhua riitti. Tämän lisäksi pidin myyntiständiä. Eli mukava ja kiireinen viikonloppuhyvässä seurassa.

Näyttelykehän vierellä odottelua. Innokkaat handlerit Lumikiisan koirien kanssa :) Vasemmalta Erkki ja Komeetta, Tero ja Tähti ja Marko ja Koda


Koirat menestyivät näyttelyssä hyvin. Lumikiisan Delta Tähti täytti juuri 9 kuukautta ja sai osallistumisoikeuden näyttelyn virallisiin luokkiin. Se sai ERI:n (erinomainen) ja oli urosten junioriluokan neljäs! Junnuja oli ilmoitettu iso määrä, 17 kpl, eli hieno saavutus Tähdeltä, joka oli luokkansa nuorimpia. Samassa luokassa kilpailivat Lumikiisan Ceet Komeetta, Batman ja Superman. Ne kaikki saivat EH:t (erittäin hyvä).

Tähti, junnujen neljäs


SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrsky oli urosten nuorten luokassa. Se sai EH:n (erittäin hyvä). Myrskyn esitti Mervi Karmaluoto. Iso kiitos vielä esittämisestä :)

Myrsky ja Mervi


SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi eli Lumi oli narttujen veteraaniluokassa. Se sai ERI:n (erinomainen) ja oli veteraanien kilpailuluokassa vielä viidentenä mukana!

Käyttöluokan nartuissa kilpailivat SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta ja SM-REK8-13 Tullatuulen Halti. Ne molemmat nappasivat EH:t (erittäin hyvä).

Nuorissa nartuissa kilpaili SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima. Se sai T:n (tyydyttävä). Viiman arvosanaa laski reilusti sen iso koko. Muilta osin arvostelu oli oikein hyvä.

Viima ja minä kehässä

Pyryn ensimmäisen pentueen pennut, Pauliinan kasvatit, olivat myös hyvin edustettuina. Kuudesta pennusta viisi oli ilmoitettu näyttelyyn. Ne saivat arvosanaksi ERI:ä, EH:ta ja H:ta.

Viimeisenä ponnistuksena oli vielä Lumikiisan kasvattajaryhmän esittäminen. Ryhmään osallistuivat Lumikiisan Delta Tähti, Ceet Komeetta, Batman ja Superman. Sijoitusta ei tullut tällä kertaa. Iso kiitos Pirjolle ja Markolle kun toitte Kodan ja Kirsille ja Terolle kun toitte Batmanin vielä sunnuntaina kilpailemaan! Ja kiitos Pauliinalle Batmanin esittämisestä.

Lumikiisan kasvattajaryhmä. Vasemmalta Erkki ja Komeetta, minä ja Tähti, Pauliina ja Batman ja Marko ja Koda.

Erkkarissa oli kiva tavata kavereita, uusia tuttavuuksia, omia kasvatteja ja muiden koiria. Sami ja Saija tulivat paikalle Usvan (Lumikiisan Fauna Usva) ja Nilan (Lumikiisan Fauna Nila) kanssa. Pennut ovat nyt neljän kuukauden ikäisiä. Molemmat ovat hyvärakenteisia ja reippaita.Olipa kiva nähdä taas. Alla muutama kuva pennuista ja niiden serkuista eli Pyryn vuotiaista pennuista. 

Usva ja Nila

Saija, Sami, Usva ja Nila

Serkusten tapaaminen. Pauliina, eli Pyryn vuotiaiden pentujen kasvattaja ja pennut Kuura ja Niini sekä Sami, Saija ja pennut Usva ja Nila

Kiisan maha on jo vähän kasvanut. Pentujen syntymään on aikaa vielä neljä viikkoa. Muutama pentu todennäköisesti vielä vapaana. Ota yhteyttä jos pentu todella hyvistä ja mukavaluonteisista rekikoiravanhemmista kiinnostaa :)


7.9.2015 Kiisan pennut syntyvät lokakuun puolivälissä

Kävin tänään Kiisan (SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina) kanssa ultrassa. Pentuja näkyi paljon, ainakin 6 kappaletta. Pentueen isä on johtajakoirani Myrsky (SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima). Pentueen molemmat vanhemmat ovat siis huippukisakoiriani. Molemmat ovat valjakon johtajia. Kiisalla on mm. 21 x REK1-tulos. Se on moninkertainen Pohjoismaiden mestari ja niittänyt kisamenestystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myrsky on nuori johtajakoirani. Ekan kisansa se juoksi 12 kk ikäisenä ja tietenkin kahdeksan koiran valjakon johtajana. Ja johti valjakon siperianhuskyjen voittoon. Niin kuin jokaisessa muussakin kisassa Suomessa, joissa se on johtanut valjakkoa. Sillä on 2 x REK1-tulos. Olisi niitä enemmänkin mutta aluksi se juoksi valjakossa ja jäi ilman tulosta koska ikä ei oikeuttanut osallistumaan kilpailukokeeseen. Kilpailuun se kuitenkin sai osallistua.

Johtajat Kiisa ja Myrsky


Tänään Kiisan edelliset pennut täyttävät kolme vuotta. Ne kaikki ovat erinomaisia rekikoiria ja valjakon johtajia. Paljon onnea Milla, Miro, Kuura. Kyösti, Hekla, Pyry ja Salama! Omistan itse kolme noista pennuista ja olen niihin niin tyytyväinen, että haluan Kiisalta uudenkin pentueen :)

Viime viikolla oli mukava päivä kun vietimme D-pentueen pentutreffejä. Viidestä pennusta neljä pääsi paikalle. Kaksi niistä on omiani eli Lumikiisan Delta Liekki ja Tähti. Niiden lisäksi oli mukana Riikka pentunsa Nooan kanssa ja Kaisa Lumin kanssa. Lumi on se töpöhäntäisenä syntynyt pentu, jolle tehtiin sen elämän pelastanut leikkaus kuusiviikkoisena. Pennut ovat nyt 8 kuukauden ikäisiä. Ne ovat kaikki olleet jo ensimmäiset kerrat valjakossa ja touhu on sujunut hyvin. Satumarja ja Demon eivät päässeet paikalle. Onneksi näin heitä pari kuukautta sitten ja Demonista oli kasvanut komea nuori uros. Pentueen äiti eli Lumi oli innoissaan kun pääsi leikkimään pentujensa kanssa. Pennut ja Lumi viilettivät pitkin pihaa tuntikausia ja kaikilla oli kivaa.Leikit jatkuivat myös silloin kun me ihmiset istuimme sisällä kahvipöydässä kuulumisia vaihtamassa.

Vasemmalta Riikka ja pentunsa Nooa, Kaisa ja pentu-Lumi, Erkki ja pennut Liekki, Tähti ja pentueen äiti Lumi

Lumi-äiti leikittää pentujaan. Kaikilla on iloiset hymynaamat.


Muitakin kasvattejani on ilokseni käynyt kylässä kun Marko ja Pirjo kävivät Kodan (Lumikiisan Ceet Superman) ja Lumin (Lumikiisan Epsilon Lumina) kanssa kylässä. Lumi on nyt 4 kuukauden ikäinen hyvärakenteinen nuori neiti. Koda on vuotias uros, joka on naamasta aivan äitinsä Nanjan näköinen. Väritys ja ilmeet ovat aivan kuin äidillään.

Halti ja Koda leikkimässä

Halti, Koda ja Lumi leikkimässä Markon ja Pirjon autossa :)


Alla pari kuvaa treenien jälkeen kotipihasta

Johdossa äiti ja tytär eli vasemmalla Milla (Lumikiisan Alfa Milena) ja Kiisa (SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina). Takaparissa pennut Lumikiisan Delta Liekki ja Tähti. Huomatkaa kuvassa takana seisova onnellinen pikkumusheri Miisa.

Kuvassa mönkijän päällä perheen mushereita eli Peetu, Miisa ja Erkki

Ja Peetu, Miisa ja minä

Lumikiisan Alfa Milena eli Milla

Salama eli SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith


Lumikiisan Ceet Komeetta


Syksy on tullut. Alla muutamia kuvia kesän viimeisestä lämpimästä päivästä.


2.9.2015 Tervetuloa ostoksille

Syksy tulee ja on aika päivittää valjaat ja varusteet sopiviksi ja ehjiksi. Käykää katsomassa mitä Lumikiisan kaupasta löytyy eli klikatkaa tuolta ylhäältä "Myydään"-tekstiä. Siellä on myynnissä Non-stopin valjakkourheiluvarusteita ja BioFarmin vitamiineja ja lisäravinteita. Käytän itse koirillani pelkkiä Non-stopin valjakkourheiluvarusteita. Valjaat ovat laadukkaat, jämäkät ja hyvin istuvat. Niissä on hyvät heijastimet, mitkä tuovat näkyvyyttä pimeällä treenatessa. Non-stopin vetovyöt ovat ihan omaa luokkaansa käyttömukavuuden suhteen. Sen ovat huomanneet jo monet valjakkoharrastajat ihan MM-tasolle asti. Jos kerran kokeilee Non-stopin vetovyötä, ei enää halua muun merkkistä. Non-stopin pannat ovat hyvät ja turvalliset. Niissä ei ole isoa metallilenkkiä, johon mahtuu toisen koiran alaleuka jumiin. Joustavat vetonarut ovat laadukkaat. Tossut ovat hyviä.BioFarmin tuotteet ovat meillä myös käytössä ja hyviksi havaittu.

Minulla on myyntiständi siperianhuskyjen erikoisnäyttelyssä Nummelassa, Vihdissä 12-13.9.2015. Tervetuloa ostoksille! Ständillä palvelee myös valjasklinikka. Eli jos olet epävarma koiriesi valjaiden sopivuudesta niin tule näyttämään koiraasi valjaat päällä. Katsotaan yhdessä onko valjaat sopivat. Jos tarvitset valjaita, tule sovittamaan! Katsotaan koirallesi sopivat ja hyvin istuvat valjaat laajasta Non-stopin koko/mallivalikoimasta. Mukana erikoisnäyttelyssä on koko kaupan valikoima eli tervetuloa katselemaan, juttelemaan ja ostoksille. Maksuvälineenä käy käteinen.

26.8.2015 Uusi ystävä Milla

En ole viiteen vuoteen ostanut aikuista koiraa. Mutta nyt tuli niin hyvä tilaisuus, että oli pakko toimia. Kasvattini, jonka olin myynyt 8 viikkoisena pentuna, etsi uutta kotia. Sen omistaja kysyi minulta tietäisinkö Millalle uuden oikein hyvän kodin. Hetken mietittyäni päätin ostaa Millan itse. Milla on viralliselta nimeltään Lumikiisan Alfa Milena. Se on huippujohtajani Kiisan tytär ja omistan sen veljet Pyryn ja Salaman, jotka ovat molemmat erittäin hyviä rekikoiria ja ne ovat myös johtaneet valjakkoni useisiin voittoihin. Milla täyttää pian kolme vuotta. Se on siis parhaassa iässä. Se on juossut aikaisemmassa kodissa sprintti- sekä MD-kisoja. Millan luonne on täyttä kultaa. Se on samanlainen iloinen ja ihmisrakas koira kuin äitinsä ja veljensä. Se on luottavainen ja kontaktinhakuinen. Milla on nyt parin päivän ajan tutustunut muihin koiriini. 14 vuotiaaseen Jeppeen se jopa vähän ihastui ja molemmat alkoivat leikkiä sisällä sen verran villisti, että joutuivat ulos jatkamaan leikkejään.

17.8.2015 Pienet aloittelevat rekikoirat

Lumikiisan Delta pennut ovat nyt 8 kk ikäisiä. Ne ovat vielä lapsellisia, hassuja, isokokoisia ja pitkäjalkaisia pentuja. Mutta nyt ne ovat jo tarpeeksi vanhoja kokeilemaan hieman valjakossa juoksemista. Säännölliseen treeniin noin nuoria ei kannata ottaa vielä mutta pienet kokeilut silloin tällöin ovat mukavia. Omat pentuni Liekki ja Tähti pääsivät nyt ekaa kertaa kokeilemaan valjakkoon. Molemmat olivat innoissaan kun pääsivät isojen koirien kanssa juoksemaan. Ne menivät heti ensi metristä alkaen valjakossa innokkaasti vetäen. Treenin jälkeen ne olivat oikein ylpeitä itsestään ja joivat herkullisen juottoliemen onnellisina. Eka valjakkokokeilu meni niin hyvin, että Liekistä ja Tähdestä uskaltaa odottaa hyviä rekikoiria.

Liekki ekaa kertaa valjakossa

Takana Tähti ekaa kertaa valjakossa ja edessä olevan Komeetan viides kerta valjakossa

Syksyn ekat treenit. Valjakko 1.

Syksyn ekat treenit. Valjakko 2.



Myös niiden sisko eli Lumikiisan Delta Lumikki eli Lumi pääsi kokeilemaan ekaa kertaa valjakkoon omistajansa Kaisan luona. Lumin ekaa valjakkokokemusta olen odottanut siitä lähtien kun se syntyi. Lumi oli vastasyntyneenä pentuna tuomittu kuolemaan ilman suurta leikkausta. Lumi toipui leikkauksesta täydellisesti ja olen koko ajan luottanut, että siitä tulee isona hieno rekikoira. Ja ensimmäinen valjastus antoi esimakua tulevasta. Lumi oli vetänyt valjakossa hyvin. Olen niin iloinen kun uskoin Lumiin jo pienenä pentuna. Koko elämänsä ajan Lumilla on tärkeä paikka sydämessäni. On mahtavaa kuulla miten se selviytyy elämässään niin hyvin pieni töpöhäntä iloisesti heiluen.

Lumikki ekaa kertaa valjakossa. Kuvaaja Kaisa Mäki-Arvela.

Siperianhuskyjen erikoisnäyttely järjestetään Nummelassa neljän viikon kuluttua. Ilmoitin sinne 7 koiraani. Lauantaille urokset Tähden, Komeetan ja Myrskyn ja sunnuntaille nartut Viiman, Lumin, Nanjan ja Haltin.



10.8.2015 Pentuja toiveissa Kiisalle

Huippujohtajani Kiisa on astutettu toisella huippujohtajallani eli Myrskyllä. Toiveissa on pentuja lokakuun puolivälissä. Tiineys varmistetaan ultralla muutaman viikon kuluttua. Kiisan edellisessä pentueessa on seitsemän pentua ja Myrskyn edellisessä pentueessa 10 pentua. Eli odotettavissa voi olla iso pentue. Pentuja siis pitäisi riittää myyntiin. Jos pentu kiinnostaa niin katso lisää "Pentuja" välilehdeltä ja laita viestiä/soita. Yhteystiedot pentusivulla ja etusivulla. Pennuista odotetaan tulevan erinomaisia rekikoiria, joilla on reipas ja iloinen luonne.


6.8.2015 Pyryn pentujen pentutapaaminen meillä

Pyryn ja Nalan pennut täyttivät vuoden heinäkuussa. Järjestimme pentujen kasvattajan ja Nalan omistajan Pauliinan kanssa  meillä pentutreffit. Kuudesta pennusta neljä oli paikalla, urokset Tito ja Koda ja Pauliinan nartut Kuura ja Niini. Koirilla oli hauskaa kun ne saivat leikkiä keskenään. Pyry pääsi myös leikkimään pentujensa kanssa. Kaikista neljästä pennusta on kasvanut hyvärakenteisia ja kauniita koiria, joilla on reipas ja iloinen luonne. 

Iloinen porukka pentutapaamisessa. Alkusähläystä...

Tässä jo seisotaan melkein hienosti kaikki :)



Vasemmalta lähtien Tito, Kuura, Niini ja Koda.


Tito, Niini, Kuura ja Koda.


Pyry moikkaa tytärtään Niiniä


Saman väristä porukkaa. Halti, Tito, Niini ja Kuura.


Kodaa naurattaa kun se pääsi meidän tarhaan. Iloinen poika!


Koda


Tito



27.7.2015 Neelan ja Myrskyn pennut syntyivät ja kesälomareissut

Blogissa on ollut kolme viikkoa hiljaista sillä olemme olleet kesälomareissuilla. Ei ole tullut istuttua tietokoneen ääressä.

Lomatunnelmissa...


Pari kuukautta sitten Satumarja Stenman kävi astuttamassa FIN KVA Tullatuulen Neelan kisajohtajallani SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrskyllä. Astutus onnistui hyvin ja Neelan maha alkoi pian kasvaa ja kasvaa ja kasvaa... Maha oli niin iso, että pentuja veikattiin syntyvän aika monta. Neelan ensimmäisessä pentueessa oli 7 pentua eli sellaista määrää odotettiin nytkin. No, odotukset ylittyivät kun 18.7 Neela synnytti 10 pentua, 6 urosta ja 4 narttua! Synnytys meni hyvin ja kaikki pennut jäivät eloon.Pennut ovat väriltään ruskeanharmaita, harmaita, valkoisia ja on joukossa yksi pieni laikullinen pikku-Myrskykin. Teimme yhden kesälomareissun Pohjanmaalle ja olimme muutaman päivän Satumarjan luona. Pennut olivat silloin vajaan viikon ikäisiä suloisia pötkylöitä. Neela hoitaa niitä hyvin ja antoi minunkin hieman pallotella pentuja. Pennuista on vielä vapaana kaksi narttua. Jos kiinnostaa niin kysy pentua minulta tai Satumarjalta. Minun yhteystiedot löytyy täältä "Etusivulta". Myös Facebokin kautta voi ottaa yhteyttä. Pennuista odotetaan tulevan hyviä rekikoiria. Niiden vanhemmat ovat erittäin hyviä rekikoiria kaikin puolin.

Peetu ja Miisa Neelaa ja pentuja katsomassa

Hieman suttuinen kuva mutta tässä näkyvät kaikki pennut


Kolme viikkoa lomaa on nyt takana päin. Huomenna Erkki aloittaa taas työt. Minun elämä on yhtä "lomaa" koko ajan kun olen hoitovapaalla. Ensimmäinen lomaviikko vietettiin Virossa. Mukana olivat  perheen ihmisten lisäksi 5 koiraa. Loput 8 koiraa olivat meillä kotona siskoni hoidossa. Alun perin tarkoitus oli jättää kaikki koirat kotiin mutta viime hetkellä päätettiin, että loma ei olisi tarpeeksi rento loma ilman koiria. Eli osa koirista mukaan ja osa jäi kotiin. Mukana olivat Lumi, Nanja, Viima, Myrsky ja Komeetta. Komeetalle, 12 kk, tämä oli ensimmäinen ulkomaanreissu. Suomessa se on reissannut paljon ja nytkin Komeetta käyttäytyi reissussa mallikelpoisesti.

Miisa ja Peetu Tallinnassa kattojen yllä

Virossa Viima, Lumi, Nanja ja minä

Tallinnan eläintarhassa

Viron reissun jälkeen suunnattiin viikoksi mökille koko perheen voimin. Liekki ja Tähti, 7 kk, olivat ekaa kertaa mökillä. Ne osaavat käyttäytyä hienosti reissussa ja mökillä ne olivat nätisti reissuketjussa. 

Koirat mökillä. Tässä 11 koiraa ja kaksi koiraa vapaana hieman sivummalla. Etualalla sisarukset Myrsky ja Viima.

Viimeinen lomaviikko vietettiin Pohjanmaalla. Ensin Teron, Kirsin, Lucaksen ja Taican mökillä ja sen jälkeen Satumarjan kotona. Eli hyvin koiramaisissa tunnelmissa. Terolla ja Kirsillä on kahdeksan koiraa, joista kolme on kasvattiani ja yksi entinen kisajohtajani. Satumarjalla onkin sitten vähän enemmän koiria, joista kolme on kasvattiani. Kävimme Aarnen opastuksella kiertämässä Häjyt sprintin radan. Suunniteltiin tulevaa kisakautta ja mietittiin paljon koiramaisia asioita. Uusi kausi ja uudet kujeet ovat pian koittamassa. Sitä ennen kuitenkin lomaillaan vielä muutamia viikkoja. Alla kuvia Satumarjan koirista ja hänellä asuvista kasvateistani.

Lumikiisan Epsilon Enya ja Lumikiisan Fauna Fame

Satumarja, Lumikiisan Epsilon Enya ja Lumikiisan Fauna Fame

Lumikiisan Fauna Fame näyttää kieltä

Lumikiisan Epsilon Enya

Lumikiisan Epsilon Enya

Lumikiisan Delta Demon

Lumikiisan Delta Demon kutsuu ystävänsä Ludvigin leikkiin. Tullatuulen Celma katsoo vierestä.

Ihanat pojat! Vasemmalla Tullatuulen Jami, 12 v. Jami on kolmen koirani isä ja viiden koirani isoisä. Oikealla Tullatuulen Eero, Jamin poika ja omien koirieni veli, puoliveli ja eno.


1.7.2015 Kuvia koirista

Haltin pentu on nyt 10 viikkoa vanha

Äiti Halti ja pentu



Lauman vanhin ja nuorin yhdessä eli pentu 10 viikkoa ja Jeppe 14 vuotta



SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrsky


  

SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima


 


Myrskyn ja Viiman äiti eli SM-REK8-13 Tullatuulen Halti


 


Lumikiisan Ceet Komeetta täytti vuoden 27.6.2015


  



SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina

 


23.6.2015 Heinäkuussa on luvassa pieniä Myrskyjä!

Toukokuussa meillä kävi mukavia vieraita. Ihanat tytöt kylässä! Satumarja Stenman tuli pariksi päiväksi kylään kolmen narttukoiran kanssa. Yksi niistä on minulle erityinen, FIN KVA TullatuulenNeela. Vierailulla oli tärkeä päämäärä. Neela oli tarkoitus astuttaa SM-REK4-14 Lumikiisan Beeta Myrskyllä. Astutus onnistui hyvin ja nyt Neelan maha on kasvanut siihen malliin, että on odotettavissa iso pentue. Pentuja saattaa riittää vielä muutama myyntiin eli jos kiinnostaa niin ota yhteyttä Satumarjaan tai minuun.

Neela ja Myrsky alkoivat heti leikkiä iloisesti. Kuvaaja Satumarja Stenman.

Upea pariskunta. Kuvaaja Satumarja Stenman.


Neela on minulle erityinen koska se on asunut luonani puoli vuotta. Pari vuotta sitten tarvitsin kipeästi yhden koiran kisatiimiini. Olin astuttanut kisakoirani Haltin ja sen tilalle tarvitsin todella hyvän koiran. Satumarja lainasi Neelan meille kisatiimiin. Heinäkuussa Neela muutti meille ja asui luonamme tammikuuhun asti. Se juoksi kaikki syksyn treenit ja kisat valjakossamme. Neela on yhtä hyvä kuin muutkin kisakoirani. Se työskentelee todella hyvällä asenteella. Tuona syksynä valjakkomme oli Suomen jokaisessa kisassa nopein siperianhuskyvaljakko, voitti PM-kultaa ja oli MM-kisoissa viides. Neela matkusti mukanamme Ruotsiin ja Italiaan. Reissut sujuivat hyvin ja Neela nautti matkustelusta. Viime talvena jouduin sairastelujen takia jättämään ihan viime tingassa kolme kisakoiraa pois SM-valjakostani kuuden koiran luokassa. Neela tuli Lapista parin päivän varoitusajalla kisatiimiini. Valjakkoni voitti SM-kultaa.Neela työskentelee Lapissa safarikoirana. Se kilpailee sprintti ja MD-matkoilla. Se on valjakon johtaja.

Pentueen isä on oma kasvattini Myrsky. Myrskyä voisi kuvailla yhdellä sanalla eikä tuo olisi yhtään liioittelua. Se on superkoira! Noin hyviä siperianhuskyjä on todella harvassa. Myrsky tekee valjakossa todella hyvin töitä. Se on johtajakoira. Myrsky on Haltin pentu. Se syntyi siis silloin kun Neela tuli Haltin tilalle kisavaljakkoon. Pidin koko pentueen eli kaksi pentua, Myrskyn ja Viiman. Molemmat aloittivat treenit 10 kk ikäisenä. Kun ne olivat olleet treenissä 2 viikkoa, Myrsky kertoi haluavansa valjakon johtajaksi. Yleensä en laita noin nuoria koiria johtoon. Huomasin kuitenkin selvästi Myrskyn kyvyt ja se pääsi johtajaksi. Heti ensimmäisestä kerrasta alkaen se on johtanut valjakkoa täydellisesti. Suuntakäskyt sujuivat heti alusta asti oikein. Vaikka se ei oikeaa ja vasenta vielä osannut, se luki ääntäni, niin, että se osasi aina kääntyä oikein. Myrsky kuuntelee valjakon johtajana tarkasti ja haluaa aina tehdä niin kuin käsken. Ekoissa kisoissaan 12 kk iässä Myrsky johti kahdeksan koiran valjakon siperianhuskyjen voittoon. 13 kk iässä se johti kahdeksan koiran valjakkoa Ranskassa EM-kisoissa todella haastavalla radalla. Taas tehden täydellisen suorituksen. Talven ja kevään kisoissa Myrsky on johtanut valjakkoa huikeisiin suorituksiin. Aina nopein siperianhuskyvaljakko ja keskinopeus yli 30 km/h. Luonteeltaan Myrsky on reipas, kontaktinhakuinen, tykkää puuhailla kaikenlaista ihmisten kanssa, eikä se stressaa missään tai mitään. Ruokahalu Myrskyllä on todella hyvä. Myrskyn sisko Viima on myös valjakon johtaja.

Minulla on Neelan ja Myrskyn pennuista kovat odotukset. Uskon niistä tulevan todella hyviä rekikoiria.

10.6.2015 SHS:n vuosikokous

Viikonloppuna oli Suomalaisen Siperianhuskyseuran vuosikokous. Kävin siellä Miisan ja Peetun kanssa. Lapsille olin luvannut tikkarit heti kun kokous alkaa ja he olivatkin innoissaan odottaneet kokousta koko aamun. Tikkarit suussa molemmat jaksoivat istua hiljaa 15 minuuttia. Sen jälkeen alkoi tuskautuminen kun huomasivat kokouksen olevan tikkareista huolimatta tylsää touhua. Alkoi kiemurtelu ja riehuminen. Lelut ja kännykässä pyörivä Pikku Kakkonen auttoivat onneksi ja selvittiin kokouksesta kunnialla läpi niin, että pystyin itse seuraamaan aika hyvin kokousta. Minut palkittiin kauden 2014-2015 sprinttikuskina! Kiitos SHS muistamisesta!  Johanna Kokkonen palkittiin kauden MD-kuskina. Hän ajaa omien kisakoirieni lähisukulaisilla, sisarilla ym. Eli "samaan koiraperheeseen" menivät sprintti ja MD palkinnot. Omat kisakoirani ovat MD-koirien jälkeläisiä monessa polvessa ja niiden äidit, isät, sisaret ja muu suku ovat MD-kisakoiria ja safarikoiria. Eli kisakoirani eivät siis edusta mitään "sprinttityypin" koiria vaan ovat MD-koiria. Tätä moni uusi harrastaja on ihmetellyt minulle kun on luullut jotain aivan muuta. No, hyvä rekikoira on hyvä koira sille matkalle mihin se on treenattu. Näinhän se menee.Alla kuvia koirien kesätouhuista. Kaikissa kuvaajana Vanessa Tomi.

Lauman vanhin, Jeppe 14 vuotta. Jeppe on 50 % siperianhusky, 50 % x-rotu

Lumikiisan Ceet Komeetta 11 kuukautta

Lumikiisan Delta Tähti 5 kuukautta

SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrsky

Myrskyn sisko SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima. Molemmat sisarukset ovat kilpavaljakkoni johtajia.

Joka päivä koirat leikkivät useaan otteeseen juoksutarhassa eli pihallamme. Niillä on koko piha käytössä eli ei ole erikseen mitään koirien aluetta vaan me kaikki oleilemme yhdessä.

SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina eli Kiisa.

Serkukset SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta eli Pyry ja SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima

Leikkien päätteeksi syödään tarkasti valvovan silmän alla :)


1.6.2015

Tässä kuvia Nanjan pennuista. Kuvaaja Vanessa Tomi.



























25.5.2015 Kisakausi on ohi ja kesäloma alkoi

Viikonloppuna oli kauden viimeinen kilpailu Jämillä. Se meni hyvin. Erkki ajoi neljän koiran luokassa. Tällä kertaa johtoon valittiin Salama ja Viima. Ne ovat menneet treeneissä tosi hyvin johdossa, joten olin varma niiden suoriutuvan kisoissakin hyvin. Takaparissa juoksivat Myrsky ja Pyry. Koirat juoksivat oman rataennätyksensä ja olivat luokkansa ja koko kilpailun nopein siperianhuskyvaljakko! Olen niihin tosi tyytyväinen. Keskinopeus oli 32 km/h. Maaliskuusta alkaen koirien kuntoa on ajettu alas eli ne eivät missään nimessä ole enää huippukunnossa. Siitä huolimatta ne juoksivat hyvän ja puhtaan suorituksen.

Jämillä oli kiva nähdä kasvattiani Lumikiisan Delta Nooaa ja omistajaansa Riikkaa

Nooa on hyvärakenteinen viisikuinen pentu


Koirat jäävät nyt treeneistä kesälomalle. Niiden lomaan kuuluu pihalla juoksutustarhassa juoksentelua ja lepäämistä useita tunteja joka päivä, reissuja mökille ja muualle ympäri Suomen. Ehkä joku ulkomaan lomareissukin jos sellainen keksitään tehdä. 

Kesäpuuhaa eli grillausta terassilla

Komeetta ja Ronda oman pihan metsässä

Tähti metsässä


Syksyllä treenissä aloittaa uusi vahvistus eli kasvattini Lumikiisan Ceet Komeetta. Se täyttää kesäkuussa vuoden eli on juuri sopivan ikäinen treeniin syksyllä. Vaikka kesäloma on vasta alkanut, katseet on suunnattu jo useita kuukausia sitten tulevaan kauteen. Syksyllä on tarkoitus ajaa seitsemät kisat. Niistä kolmet ulkomailla. Talvella on WSA:n MM-kisat Saksassa ja IFSS:n MM-kisat Norjassa. Talvelle on kovasti suunnitteilla ihan uusiakin kisakuvioita vanhojen juttujen lisäksi. Niistä kerron myöhemmin kun asiat varmistuvat.

Haltin pennut ovat nyt viisiviikkoisia ja Nanjan pennut neliviikkoisia. Ne ovat kaikki reippaita pentuja, jotka viihtyvät hyvin sisällä ja ulkona. Alla kuvia pentujen puuhista.

Nanjan pennut ulkoilemassa Peetun ja Miisan kanssa

Nanjan pentuja

Nanjan vaalea  urospentu on iloinen hymynaama

Miisa, Halti ja Haltin pennut ulkoilemassa

Pentu saa Miisalta halauksen

Tytöt lähtivät yhdessä seikkailulle kivikkoiseen, vaikeakulkuiseen rinteeseen

Haltin pentu



16.5.2015 Pennut kasvavat vauhdilla

Haltin pennut ovat nyt lähes neljä viikkoa vanhoja. Ne uskaltautuvat jo tulemaan ulos pentuhuoneesta ja kävelevät ympäri taloa. Molemmat viihtyvät myös sylissä ja ihmisten lähellä. Niiden lempilelu on Peetulle pieneksi käynyt karvalakki.

Halti, pennut ja karvalakki

Peetu hoitaa pentuja mielellään

Nanjan pennut ovat nyt lähes kolme viikkoa vanhoja. Ne leikkivät jo innoissaan keskenään ja uskaltautuvat kurkkimaan pentuhuoneen ovelta muualle taloon.


Nanja, iloinen äiti

Nanjan kolme poikaa

Tässä muutamia kuvia Jämin kisoista:

Kauden viimeisten virallisten kisojen kunniaksi kilpailijat ja handlerit olivat pukeutuneet naamiaisasuihin

Lumin (SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi) viidestä pennusta neljä oli Jämillä. Kuvassa vasemmalta Kaisa ja Lumikiisan Delta Lumikki, keskellä Satumarja ja Lumikiisan Delta Demon ja oikealla Erkki ja meidän Lumikiisan Delta Liekki ja Tähti. Ihan oikealla äiti Lumi.

Poseeraus saa riittää, Lumikki haluaa leikkiä!

Jälleennäkeminen: Demon näkee veljensä Liekin ja Tähden reilun kuukauden erossa olemisen jälkeen.



9.5.2015 Jämin kevätkisat

Tänään kisattiin kauden viimeinen virallinen kilpailu. Sen kunniaksi kilpailijoita oli haastettu pukeutumaan naamiaisasuihin. Haaste oli otettu hyvin vastaan ja kisoissa sai ihailla toinen toistaan hienompia asuja. Erkki ajoi DR4-luokassa pukeutuneena Supermieheksi. Valjakon johtajina juoksivat Myrsky ja Pyry ja pyöräkoirina Salama ja Viima. Tavoite oli olla nopein siperianhuskyvaljakko ja ajaa rata alle kahdeksan minuutin. Molemmat tavoitteet täyttyivät! Koirat juoksivat hienon, puhtaan suorituksen ja Erkki ajoi virheettömästi. Kypäräkameran akku oli tyhjentynyt, joten harmillisesti en saanut videota tuosta suorituksesta. Keskinopeus oli 31,5 km/h.

Kahden viikon kuluttua on Jämillä epäviralliset kisat ja pentuleiri. Leiri on jokavuotinen perinne, joten tänäkin vuonna suuntaamme sinne. Leirillä on mukavaa ohjelmaa ja rentoa yhdessäoloa joten sitä ei missään nimessä kannata jättää väliin! Kisoissa olisi tarkoitus testata uusia johtajia eli saas nähdä miten kisa sujuu kahden viikon kuluttua. Salama ja Viima juoksevat hienosti treeneissä johdossa ja ne haluavat olla johtajia, joten  niillä taitaa olla näytön paikka tulevissa kisoissa.

Lumin (SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi) viidestä pennusta neljä oli Jämillä. Satumarjalla oli mukanaan Lumikiisan Delta Demon. Kaisalla Lumikki ja meillä Liekki ja Tähti. Oli ihana nähdä parin kuukauden tauon jälkeen Lumia ja Demonia. Molemmat ovat hyvärakenteisia ja reippaita pentuja. Perhekuvia otettiin ja laitan niitä tänne pikapuoliin. Lumikki on nykyisin kutsumanimeltään Lumi. Eli äidin ja tyttären kutsumanimet ovat Lumi ja Lumi. Hieno kunnianosoitus meidän mahtavalle Lumille, että tytär on nimetty sen mukaan :) Toivotaan, että pikku-Lumista tulee äitinsä veroinen rekikoira isona. Pieni Lumi on siis se valkoinen töpöhäntäinen pentu, jolle tehtiin iso leikkaus alle kahdeksan viikon ikäisenä. Nyt Jämillä pieni töpöhäntä heilui suloisesti ja Lumi voi todella hyvin. Se on niin hieno rekikoiran alku kuin vain olla ja voi. Siinä ei ole mitään vikaa eli usko siihen on kova. Muutaman kuukauden kuluttua Lumin voi valjastaa ensimmäisen kerran ja sitten näkee miten rekikoiran ura alkaa sujua.

Myös meidän Komeetan veli ja paras ystävä Lumikiisan Ceet Batman oli Kirsillä ja Terolla mukana kisoissa. Ystävykset pääsivät tapaamaan toisiaan ja varmasti olisi leikki maistunut. Remmissä on vaikea leikkiä, joten Komeetta jäi odottamaan, että ystävä tulee joku päivä kylään meille ja sitten pojat saavat leikkiä juoksutarhassa tuntikausia yhdessä.

Nyt Jämillä Teron valjakossa juoksi kaksi koiraani eli Lumi ja Kiisa. Valjakon keskinopeus oli 28,2 km/h eli kovaa vauhtia koirat juoksivat! Johdossa Terolla oli Lumi ja Soni (SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Taiga Quest Dolphin) ja pyöräkoirina Kyösti (Lumikiisan Alfa Romai) ja Kiisa (SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina). Ohkolan kisoissa Teron valjakko paineli menemään myös hyvää kyytiä. Keskinopeus siellä oli 28,6 km/h. Silloin koiristani juoksi valjakossa Kiisa. Johdossa Terolla oli Soni ja Kyösti ja pyöräkoirina Lumikiisan Alfa Sabia ja Kiisa. Soni on tehnyt mahtavan kisauran meillä ja se on asunut Terolla ja Kirsillä nyt pari kuukautta ja tyttö viihtyy hyvin uudessa kodissaan.

7.5.2015 Koiranäyttelyssä

Vapunpäivänä Lahdessa eli ihan tässä meidän vieressä oli koiranäyttely. Pirjo ja Marko olivat ilmoittaneet sinne kasvattini Lumikiisan Ceet Supermanin eli Kodan. Näyttelyharjoitukset olivat jääneet aika vähiin mutta siitä huolimatta Koda nappasi näyttelystä ERI:n (erinomainen). Se on iloinen koira ja nytkin kehässä häntä heilui iloisesti. Minun oli alun perin tarkoitus olla vappubrunssilla mutta päätin etten viitsi jättää pentuja ja niiden äitejä kuudeksi tunniksi itsekseen ja vaihdoin suunnitelmia. Niinpä pääsin näyttelyyn katsomaan kun Koda ja Marko olivat kehässä. Tuomari oli enemmän showlinjaisiin huskyihin tykästynyt eli ihan hieno saavutus, että 10 kk ikäinen käyttölinjainen Koda sai sieltä ERI:n. Sillä on kaunis, muhkea turkki ja kaunis pää niin kuin äidillään Nanjalla. Ja valjakossa Koda kuulemma menee tosi rajulla ja innokkaalla asenteella. Ensi syksynä Koda nähdään sitten Markon kisavaljakossa. Sitä ennen se käy ainakin vielä yhdessä näyttelyssä.

6.5.2015 Pennut, pennut...

Siperianhuskyt ovat yleensä hyviä emoja eivätkä Halti ja Nanja tee tästä poikkeusta. Molemmat hoitavat pentunsa erinomaisen hyvin. Ne ovat kuitenkin hieman erilaisia äitejä. Halti antautuu äitiyteen täysillä. Se haluaa olla koko ajan pentujen kanssa ja halailee niitä. Jos pennun ottaa syliin, Halti katsoo heti huolestuneena vierestä. Jos pentu vinkuu, Halti on heti selvittämässä mikä sillä on hätänä.

Nanja hoitaa pentuja hyvin mutta se ei makaa ihan koko aikaa pentulaatikossa. Ekan viikon se toki siellä makasi ja se piti väkisin vetää tarpeilleen ja ruokkia pentulaatikossa. Nyt kun pennut ovat reilun viikon vanhoja, Nanja makaa usein pentulaatikon ulkopuolella. Välillä se tulee hetkeksi meidän ihmisten luo hengailemaan. Jos pentu vikisee, ei Nanja ole heti hätääntyneenä selvittämässä mikä sillä on. Se vilkaisee pentua ja ajattelee selvästi, että pentujen kuuluukin välillä vinkua (pentu hakeutuu tissille ja vinkuu kun ei heti löydä Nanjaa). Jos otan pennun syliin, Nanja katsoo minuun luottavaisesti. Nanjan pentuja olen punninnut kun Nanja on vieressä. Haltin pentuja en viitsi koska Halti vain huolestuisi turhaan. Molemmille nartuille nämä ovat toiset pentueet ja ekojen pentueiden kohdalla ne käyttäytyivät samalla tavalla.Alla kuvia pennuista.

Haltin pennut

          

Tytöt meinasivat lähteä seikkailemaan mutta viime tingassa päättivät jäädä pentuhäkin turvaan

Kyllä niitä on kiva pitää sylissä sillä aikaa kun Halti on käymässä pihalla


Nanjan pennut

Maha täynnä maitoa ja hyvä olla. Voi nukkua vaikka vaa'alla.



2.5.2015 Seuraavaksi Jämin kisoihin

Viikon kuluttua valjakkomme kilpailee Jämin kisoissa DR4-luokassa. Kevätkaudella Erkki päätti kisata nelosessa koska siinä luokassa on enemmän kilpailijoita kuin kuuden- ja kahdeksan koiran luokissa, joissa Erkki kisaa normaalisti sulalla maalla. Ohkolan kisoissa kahdeksan koiran luokassa oli vain 3 kilpailijaa ja neljän koiran luokassa 15 kilpailijaa. Oli siis mielekkäämpää ajaa nelosessa. Kevään kisoissa nelosessa ja kasissa on sama kilpailumatka eli aikoja voi verrata keskenään. Ohkolassa meidän neljän koiran valjakon aika oli nopeampi kuin kahdeksan koiran valjakoiden ajat.

Pennut kasvavat kovaa vauhtia. Alla muutama kuva niistä.

Halti ja valkoinen tyttö

Haltin tytöt

Nanjan pennut



28.4.2015 Pentuja ja kilpailut Ohkolassa

Pennut ovat syntyneet! Tänä keväänä meillä on iloista pentuhulinaa kun saimme kaksi pentuetta. SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta x SM-REK8-13 Tullatuulen Haltin pennut syntyivät ekana eli 20.4.2015. Suloiset pikkutytöt ovat Haltin silmäterät. Pentuja on kaksi kappaletta. Kolmas menehtyi vuorokauden ikäisenä. 

Halti pari päivää ennen synnytystä


Haltin pennut

Miisa on taitava hoitamaan pentuja ja auttamaan pentujen kuvaamisessa

    


Viikon kuluttua syntyivät Nanjan pennut eli yhdistelmä SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith x SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta. Neljä urosta ja yksi narttu. Pennut olivat syntyessään tosi isoja. Narttu oli yli 500 gr ja urokset yli 600 gr. Pennut olivat tosi pontevia ja reippaita heti syntyessään. Synnytys meni hyvin ja pennut syntyivät helposti suuresta koostaan huolimatta.

Nanja viikko ennen synnytystä

Nanja ja viisi pentua

Peetu pääsi tutustumaan Nanjan vastasyntyneisiin pentuihin

Neljäntenä syntynyt uros vaa'alla. Painoa reilu 600 gr.

Viikonloppuna Erkki kävi Ohkolassa kilpailemassa. Jäin itse kotiin koirien kanssa. Kilpailut menivät hyvin! Erkki voitti neljän koiran luokan. Keskinopeus oli 32 km/h. Valjakkomme aika oli koko kilpailun nopein aika. Yhteensä kilpailijoita oli mukana eri luokissa n. 70 kpl ja näistä valjakkomme oli siis nopein. Koirat ovat olleet aika vähäisellä treenillä viime aikoina. Eli siihen nähden hyvä saavutus. 

Kisavaljakossa johdossa SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrsky ja SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta. Takana SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith ja SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima. Kuvaaja Janina Schavikin.

Ohkolan kisoissa Tero Asulan valjakossa juoksi kilpakoirani SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina sekä kaksi kasvattiani eli Lumikiisan Alfa Sabia ja Lumikiisan Alfa Romai. Lisäksi Teron valjakossa juoksi huippujohtaja Soni eli SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Taiga Quest Dolphin. Soni on tehnyt mielettömän kisauran meillä. Se on juossut n. 60 kilpailua valjakossamme johtajana. Se on mm. kolminkertainen Pohjoismaiden mestari ja sillä on 22 x REK1-tulos. Soni ei kuitenkaan ollut meillä enää onnellinen. Se pelkäsi lapsiamme Miisaa ja Peetua. Sonilla on tapana hymyillä kun se on iloinen. Viime aikoina Soni ei enää hymyillyt. Se lymyili pedissään ja kulki sisällä varovasti. Sonilla olisi ollut mahdollisuus olla ulkotarhassa mutta se halusi välttämättä olla sisällä koska se rakastaa sisällä oloa yli kaiken. Ja sisällä lapset riehuivat ja leikkivät ja Soni jännitti heidän seurassa. Hetkeäkään ei tarvinnut pelätä, että Soni olisi ollut ilkeä lapsille. Se vain pelkäsi lasten seurassa. Mietin pitkään miten saan Sonin taas iloiseksi ja päädyin ratkaisuun mikä ei ehkä ollut järkevin mahdollinen kisatiimiäni ajatellen. Päätin luopua Sonista. Mutta vain mikäli saisin sille ihanan kodin. Tiesin yhden perheen, jossa Sonin olisi hyvä olla. Mihinkään muualle en olisi halunnut Sonia myydä. Onneksi Kirsi ja Tero halusivat Sonin itselleen ystäväksi ja tärkeäksi osaksi kisatiimiä. Soni tunsi heidät entuudestaan hyvin, joten uskoin Sonin sopeutuvan helposti uuteen perheeseensä. Ja mikä tärkeintä, Soni saisi jatkaa elämäänsä sisäkoirana. Kun talven kisat olivat ohi, Soni muutti Teron ja Kirsin perheeseen. Soni oli juuri voittanut valjakossani SM-kultaa ja SM-kilpailukokeen.Nyt tyttö jatkaa kisauraansa Teron valjakossa. Ja mikä ihaninta, pääsen näkemään Sonia edelleen usein.

Teron valjakon johdossa Soni ja Lumikiisan Alfa Sabia. Takana Lumikiisan Alfa Romai ja SM-REK8-13 Tulaltuulen Jemina. Kuvaaja Janina Schavikin.



13.4.2015 Mukavia kyläilijöitä

Iloinen pieni vesseli Nooa (Lumikiisan Delta Nooa) kävi omistajansa Riikan kanssa kylässä. Nooa on nyt 4 kk. Se on todella vauhdikas ja iloinen kaveri, jolla on hyvä rakenne. Meillä Nooa leikki veljiensä Liekin ja Tähden kanssa. Välillä meno yltyi hurjaksi kun veljekset riehuivat pihalla. 

Nooa on niin menevä pentu, että oli vaikea saada se hetkeksi seisomaan paikalleen.

Koda, 8 kk, kävi myös kylässä ja sovitti samalla Non-stopin valjaita. Ne istuivat sille hyvin, joten valjaat lähtivät sille mukaan. Valjaat ovat olleet jo kovassa käytössä kun Koda on käynyt vetolenkeillä omistajansa Vuokon kanssa. Koda on kisakoirani Pyryn (Lumikiisan Alfa Nieta) poika. Kodan äiti on Aglo Pahaad May Duck.

Koda sovittaa valjaita

Batman (Lumikiisan Ceet Batman) kävi myös kylässä perheensä kanssa. Batman on sen verran iloinen ja vilkas pentu, että tämä on paras kuva mitä siitä ehdin väärillä kameran asetuksilla räpsäistä. Batman ja veljensä Komeetta (Lumikiisan Ceet Komeetta) ovat tosiystäviä. Ne leikkivät nytkin innoissaan meidän pihalla. Molempien suut on aina hymyssä kun ne viilettävät yhdessä pitkin pihaa. Mukana Batmanilla oli kaikki koirakaverinsa eli Hekla (Lumikiisan Alfa Sabia), Kyösti (Lumikiisan Alfa Romai), Niilo, Tahvo, Leevi ja Vili.

Batman, ja ystävänsä Lucas, joka silittää Sonia


Tässä vielä kuva ruokintahetkestä. Osa koirista syö keittiön saarekkeen takana, joten ne eivät näy kuvassa

Ruokalepo. Kuvassa risteytyskoirat Jeppe ja Ronda (molemmat lähes 14 v). Kiepillä nukkuu Lumi.




10.4.2015 Kevään kisoja odotellessa

Rautavaaran SM-kisojen jälkeen koirat jäivät treenitauolle. Monessa kilpakennelissä koirat ovat olleet ripulilla ja mekin saimme sen taudin Taivalvaaran kisoista viikko ennen Rautavaaran kisoja. Tauti alkoi heti Rautavaaran kisan jälkeen. Talvikaudella oli tarkoitus ajaa seitsemän kisaa. Toisin kuitenkin kävi! Eka kisa oli tammikuun alussa, Robur sprint. Se meni hyvin. Voitin luokkani ja koirat kulkivat vauhdikkaasti. Sen jälkeen tuli kennelyskä ja monet kisat jäivät väliin. Seuraava kisa oli Taivalvaaran SM-kisa. Sieltä saatiin ripuli. Onneksi itämisaika oli sen verran pitkä, että päästiin siitä viikon kuluttua Rautavaaralle. En tietenkään tiennyt, että koirille on ripuli tulossa. Rautavaaran kisan aikana/jälkeen se sitten alkoi. Eli talvella pääsin ajamaan kolme kisaa. Taudeista huolimatta kisat menivät hyvin. Saldona oli Robur sprintin voiton lisäksi SM-kultaa nelosen sprintistä ja SM-kultaa kutosen sprintistä sekä SM-kilpailukokeen voitto nelosen sprintistä. Eli kaikkien näiden tautien jälkeen voi olla tyytyväinen menestykseen. Koirat juoksivat hienosti ja sisukkaasti. 

Nyt koirien treenit on taas aloitettu. Seuraava kisa on Ohkolassa kahden viikon kuluttua. Erkki kisaa meillä sulan maan kisat eli hän pääsee taas kisavaljakon puikkoihin. Erkki ajaa DR4-luokassa.

Lumi (SM-REK8-13 SM-REK4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi) teki uskomattoman paluun kisaurille pentuloman jälkeen. Lumi synnytti 5 pentua 7.12.2014. Se ehti juosta kaikki Suomen syksyn kisat ennen pentulomalle jäämistään. Se tuli treeniin kun pennut olivat 9-viikkoisia. Vain kolmen viikon treenin jälkeen se johti valjakon SM-kultaan ja siitä viikon päästä SM-kilpailukokeen voittoon. Uskomaton koira! Pennut kesken kilpailukauden ja silti juoksee lähes kaikki kauden kisat.


3.4.2015 Pentuja odotellessa...

Haltin ja Nanjan pentumahat kasvavat nyt ihan silmissä. Haltin pennut syntyvät kahden viikon päästä ja Nanjan pennut kolmen viikon päästä. Lisää tietoa pennuista "Pentuja"-välilehdellä. Näyttää, että molemmille on tulossa ihan mukavan kokoiset pentueet eli pentuja saattaa hyvinkin riittää vielä myyntiin. Jos pentu kiinnostaa niin yhteystiedoni löytyvät "Etusivu"-välilehdeltä. Odotan pennuista tulevan aikamoisia rekikoiria. Sen verran hyviä ja menestyneitä niiden vanhemmat ovat, että odotukset voivat ihan ansaitusti olla korkealla.


27.3.2015 Lumikin kuulumisia ja Komeetta ekaa kertaa valjakossa :)

Muistatteko vielä reippaan valkoisen pennun Lumikin, joka joutui suureen leikkaukseen? Lumikki on nyt reilun kuukauden ajan asunut Kaisalla. Elämä on sujunut hyvin ja Lumikki on voinut hyvin. Se on elänyt normaalia pennun elämää. Kunnes muutama päivä sitten Lumikki satutti jalkansa leikkiessään sisällä. Se leikki ihan normaalia pentujen juoksuleikkiä ja törmäsi leikkiessään kaappiin. Kunnon vanhaan täyspuiseen kaappiin mikä ei jousta yhtään, toisin kuin nykyajan lastulevyhökötykset. Lumikki alkoi ontua ja jalka ei mennyt vajaassa vuorokaudessa yhtään paremmaksi. Jalkavammat voivat olla kohtalokkaita kilparekikoiraksi suunnitellun pennun elämälle. Seuraavana päivänä Lumikki ja Kaisa kävivät eläinlääkärissä. Lumikki rauhoitettiin ja otettiin röntgenkuva. Eläinlääkäri antoi diagnoosiksi nivelsiteiden repeämisen olkanivelestä. Leikkaus olisi ilmeisesti edessä.

Onneksi Kaisa halusi diagnoosin myös yhdeltä Suomen parhaista alan asiantuntijoista eli Timo Talviolta. Aika järjestyi kolmen päivän päähän ja Kaisa ja Lumikki ajelivat Helsinkiin asti tutkimuksiin. Lumikki rauhoitettiin taas ja otettiin röntgenkuva. Diagnoosi muuttui täysin edellisestä ja oli nyt murtuma lapaluun harjanteessa. Leikkausta ei tarvita ja Lumikin pitäisi toipua täysin ja kyetä toimimaan rekikoirana! Edessä olisi kuitenkin kuusi viikkoa lepoa mikä ei ole villin kolmikuisen pennun kanssa ihan helppoa. Eli takana on nyt monta jännittävää päivää kun piti odotella Lumikin diagnoosia ja kohtaloa. Lumikki on todella lupaava pentu ja onneksi sen tuleva rekikoiran ura on vielä mahdollinen. 

                Lumikki                                                                 Lumikin röntgenkuva. Kuvat Kaisa Mäki-Arvela


Nanjan pennut eli Lumikiisan C-pentue täytti tänään 9 kuukautta. Pentuja on yhteensä 5 kpl. Neljä niistä eli Kerttu, Koda, Batman ja Sinda olivat jo päässeet viime viikkojen aikana vetämään valjakkoon. Ne kaikki olivat menneet tosi hyvin ja vaikuttaneet oikein lupaavilta rekikoiran aluilta. Meidän Komeetan vuoro päästä valjakkoon tuli tänään. Komeetta on jo kuukauden päivät odottanut innoissaan koska se pääsee valjakkoon. Se tiesi heti miten kuuluu käyttäytyä. Se tuli valjastettavaksi muiden koirien mukana. Valjaita se on tottunut käyttämään jo usean kuukauden ajan kun sen kanssa ollaan käyty kävelyllä valjaissa. Kun valjaat oli puettu se tuli kutsusta liinojen luokse ja laitoin sen tätinsä Kiisan viereen. Valjakon johdossa juoksivat Pyry-serkku ja Lumi-täti. Kun valjakko lähti liikkeelle, Komeetta lähti innoissaan vetämään! Se oli onnellinen ja nautti vetämisestä. U-käännös sujui ongelmitta ja se odotti nätisti liinoissa, että sain mönkijän käännettyä. Kotiin päin se juoksi myös innoissaan. Pihassa Komeetta oli onnellinen saadessaan oikeiden rekikoirien juottolientä. Se ahmi liemen hetkessä ja hymyili onnellisena. Nyt siitä oli tullut oikea rekikoira!

Komeetta on rauhallinen ja mukava koira. Se osasi olla liinoissa todella hienosti ensikertalaiseksi. Se ei sählännyt yhtään. Se veti oikein reippaasti. Ajoin neljän koiran valjakolla. Mönkijä ei käynnistynyt eli koirat vetivät nelistään 200 kg:n mönkijää ja minua. Ajoin 15-20 km/h vauhtia mikä on sopiva vauhti ensikertalaiselle. Raskaan mönkijän vetäminen sujui koirilta hyvin. Ajoin 1,2 km lenkin.

Komeetta ekan vetolenkin jälkeen. Vieressä Kiisa.

Liekki ja Tähti pääsivät vähän poseeraamaan kameralle:

Liekki 3,5 kk (Lumikiisan Delta Liekki)

Tähti 3,5 kk (Lumikiisan Delta Tähti)

Ystävykset Soni, Kiisa ja Lumi ovat tunkeneet samaan petiin nukkumaan



20.3.2015. SM-kultaa, SM-kilpailukokeen voitto, pentuja, paljon huolta!

Viimeisen puolentoista viikon aikana on sattunut ja tapahtunut aivan liian paljon. Olen nukkunut tuona aikana keskimäärin neljä tuntia/yö. Nyt tilanne alkaa helpottaa ja ehdin päivittää tännekin viimeisen viikon tapahtumia.

Aloitetaan ensin iloisista asioista: meille on tulossa kaksi pentuetta huhtikuussa! SM-REK8-13 Tullatuulen Halti on astutettu SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nietalla (Pyry). Molemmat vanhemmat ovat erittäin hyviä kilpakoiriani. Niillä on paljon kisamenestystä Suomesta ja ulkomailta. Viime viikonlopun kisoissa Pyry johti valjakon SM-kultaan. Haltilla on aikaisempi pentue ja sen pennut Myrsky ja Viima ovat todella hyviä rekikoiria. Ne ovat iältään 1 v 5 kk ja ovat nyt jo voittaneet SM-kultaa, SM-kilpailukokeen ja monia kilpailuja Suomessa. Halti ja Pyry ovat hyvärakenteisia. Luonteeltaan ne ovat rauhallisia ja kontaktinhakuisia. Molemmat ovat oikeita äidin suloisia kultamussukoita :) Nukkuvat mielellään vieressäni sängyssä.

Halti                                                                                                        Pyry                                                                                                     

            

   
Toinen pentue on tulossa SM-REK8-13 Tullatuulen Jutalle (Nanja). Pentueen isä on SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith (Salama). Molemmat ovat huippukilpakoiriani. Nanja johti valjakon viikonlopun kisoissa SM-kultaan. Salama on yksivuotiaasta lähtien juossut veljensä Pyryn kanssa kilpavaljakossani hyvällä menestyksellä. Salama on nopea, vahva ja rajusti työskentelevä koira. Nanja on itsevarma ja viisas koira. Salama on reipas ja iloinen veitikka.  

Nanja                                                                                                        Salama

   

Eli pentuja tulossa testatuista, kilpailuissa menestyneistä, hyväluonteisista vanhemmista. Molempien yhdistelmien taustalla kertautuvat Tullatuulen-sukuiset huippurekikoirat (Tullatuulen Halla, Jami ja Ozzy). Mikäli olet kiinnostunut erinomaisten rekikoirien pennuista niin laita viestiä tai soita :)

Viime viikonlopun kisoissa Rautavaaralla kilpailin kahdessa eri luokassa. Kilpailut menivät hyvin ja koirat tekivät huippusuoritukset! Kuuden koiran luokassa kilpailin viidellä koiralla. Voitin SM-kultaa! Valjakossani juoksivat SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta, SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta, SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina, Tullatuulen Neela ja Susitievan Oliviini. Neela ja Oliviini olivat lainassa Satumarja Stenmanilta. Ne tekivät hienon suorituksen kisoissa vaikka ovatkin koko talven juosseet safarikoirina pohjoisessa pitkää matkaa hitaalla vauhdilla. Oliviinille kisat olivat sen elämän ensimmäiset. Koirat tulivat minulle vain muutaman päivän varoitusajalla. Alun perin oli tarkoitus, että kaksi Teron omistamaa kasvattiani olisi juossut valjakossani mutta ne sairastuivat edellisviikon kisoissa ripuliin eivätkä voineet osallistua. Onneksi Satumarja lainasi Neelan ja Oliviinin! Omat ja Satumarjan koirat tapasivat toisensa myöhään perjantai-iltana kun Jossu toi ne kisapaikalle ja laitoin ne autoon nukkumaan. Lauantai-aamuna laitoin koirat keskenään valjakkoon ja ne juoksivat hienosti yhteen vaikka eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Olen todella tyytyväinen kaikkiin viiteen koiraan.

Ihanat lainakoirat Neela ja Oliviini


Neljän koiran luokassa voitin ylivoimaisesti SM-kilpailukokeen. Koirat saivat tittelit SM-REK4-15. Valjakossani juoksivat SM-REK-8-13 SM-REK-4-14 SM-REK4-15 Tullatuulen Essi "Lumi", SM-REK-8-13 SM-REK-4-14 SM-REK4-15 Taiga Quest Dolphin (Soni), SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Myrsky ja SM-REK4-15 Lumikiisan Beeta Viima. Koirat tekivät vauhdikkaan ja varman suorituksen. Viimalla ja Myrskyllä on ikää vain 1 v 5 kk. Ne ovat todella hyviä ja lupaavia koiria. Lumi on ollut äitiysloman jälkeen treenissä vain kuukauden. Se teki loistosuorituksen kisoissa.

Neljän koiran luokan voittajavaljakkoni. Vasemmalta Myrsky, Lumi, Viima ja Soni


Rautavaaran kisojen jälkeen Neela ja Oliviini palasivat Jossun kyydissä omaan kotiinsa. Samalla myös kasvattini Lumikiisan Delta Demon lähti niiden kanssa uuteen kotiinsa Satumarjan luokse. Se on reipas ja iloinen pentu, joka on sopeutunut nopeasti uuteen kotiin.

Demon lähdössä uuteen kotiin

Soni rentoutuu kisojen jälkeen


Rautavaaran kilpailuissa lapset Miisa ja Peetu sairastuivat kuumeeseen. Peetu parantui parissa päivässä mutta Miisan kova kuume jatkui viikonlopun yli. Lapset viettivät aikaansa Erkin kanssa majapaikan huoneessa koko ajan leväten kun minä hoidin koiria. Kun Miisan kuume ei mennyt ohi parissa päivässä, huolestuimme ja lähdimme päivystykseen. Maanantai-aamuna päivystyksestä Miisa otettiin sairaalaan osastolle ja voinnin romahdettua teho-osastolle. Diagnoosina keuhkokuume ja sairaalassa kehittyi verenmyrkytys. Olin sairaalassa Miisan kanssa koko ajan ja siellä vietimme kolme vuorokautta. Onneksi pääsin Miisan tueksi myös teho-osastolle. Nyt olemme kotona. Miisa voi jo hyvin ja on oma iloinen itsensä. Samaan aikaan kun Miisa oli sairaalassa, Komeetta-pentu 8 kk sairastui. Erkki huomasi illalla sairaalasta tultuaan, että Komeetta oli väsynyt ja kipeä. He lähtivät myöhään illalla päivystykseen. Komeetan tulehdusarvot olivat reilusti koholla. Se sai nesteytystä ja antibioottikuurin ja on nyt toipunut jo hyvin.Nyt sekä Miisa että Komeetta ovat antibioottikuurilla. Molemmat syövät amoksisilliinia yhtä pitkän kuurin.  

Lopuksi vielä kuva Lumikista ja uudesta omistajasta Kaisasta. Lumikki on nyt ollut uudessa kodissaan pari viikkoa ja sopeutunut sinne hyvin. Kesällä on aika pitää Delta-pentueen pentutreffit ja silloin pienet mussukat pääsevät leikkimään keskenään.


Koiranruokaa saapui taas kunnon satsi.


10.3.2015. SM-kilpailut Taivalvaaralla

Viime viikonloppuna kisattiin Taivalvaaralla neljän koiran luokassa Suomen mestaruuksista. Lähdimme ajelemaan kohti Taivalvaaraa perjantai-aamuna. Perillä vuokramökillä oltiin perjanta-iltana. Mukana matkassa oli kaikki 15 koiraa, joista 3 kpl on kolmen kuukauden ikäisiä pentuja. Pennut ovat reippaita reissaajia ja ne ottivat rennosti koko neljän päivän retken. Kukaan ei voinut pahoin autossa ja ruoka ja juoma maistui hyvin. Mukana matkassa olivat tietenkin myös lapset Peetu ja Miisa. Eli hoidettavaa riitti koirissa ja lapsissa.

Taivalvaaran vuokramökillä


Kisatreenissä on yhdeksän koiraa eli olisimme saaneet valjakot sekä Erkille ja minulle. Mutta sitten olisi tullut lapsenvahtiongelma jos molemmat olisimme olleet uralla. Eli kisasin vain itse. Mutta onneksi Tero Asula tarvitsi valjakkoonsa kaksi koiraa omistamiensa kahden kasvattini lisäksi. Eli koiristani kuusi pääsi kilpailemaan. Arvoin vielä kisa-aamuna ketkä koirista juoksisivat valjakossani. Sää oli lämmin, joten päädyin jättämään isot urokset pois valjakosta. Lumi on ollut äitiysloman jälkeen vain kolme viikkoa treenissä. Valitsin sen siitä huolimatta johtajakseni. Onhan se luottokoirani, jonka työmoraali on hyvän alaskanhuskyn tasoinen. Toiseksi johtajaksi valitsin luotettavan Sonin. Eli 7-vuotiaat luottojohtajat kärkeen. Pyöräkoiriksi valitsin nuoret, 1-vuotiaat, superlupaukset Myrskyn ja Viiman.

Lauantaina oli lämmintä mutta ura oli kova ja reki luisti hyvin. Koirat juoksivat hienosti. Ohitin yhden valjakon ja se sujui ongelmitta. Loppumatkasta Myrsky alkoi väsyä. Se oli tehnyt rajusti töitä koko matkan ajan. Ura oli oikeastaan pelkkää ylä- ja alamäkeä eli se oli todella rankka koirille. Kennelyskä romahdutti koirien kunnon eivätkä ne vieläkään ole kisakunnossa. Ne ovat nyt huonommassa kunnossa kuin tammikuussa ennen kennelyskää. Myrskyllä yskä oli pahin ja se oli pisimpään pois treenistä. Nuori Myrsky väsyi liikaa ja loppumatkan pyysin koiria juoksemaan hitaammin, jotta Myrsky jaksaisi maaliin asti. Johdin kilpailua reilulla minuutilla lauantain jälkeen.

Sunnuntaina huomasin, että Myrsky ei ole palautunut eilisestä tarpeeksi. Poika oli hieman vaisu ja sen vatsa oli löysällä. Päätin jättää sen valjakosta pois. Ensimmäistä kertaa yli kymmenvuotisen kisahistoriani aikana jouduin pudottamaan koiran pois kesken kisan. Ja valitettavasti juuri nyt kun kisasin neljän koiran luokassa. Koiran hyvinvointi on kuitenkin aina asetettava oman kunnianhimon edelle. Kolmella koiralla kilpaileminen on todella huono juttu. Voimaa jää uupumaan paljon. Ja sunnuntaina voimaa olisi tarvittu. Sää oli lämmin ja ura oli koirille raskas. Valjakossani juoksi kolme narttua, joista Lumilla on vain vähän voimaa koska se ei ole ehtinyt juosta kuin 10 treeniä ennen kisaa. Viima on vasta yksivuotias nuori tyttö. Se joutui nyt yksin raskaalle paikalle pyöräkoiraksi. Koirat starttasivat sunnuntaina innoissaan matkaan. Jo ekassa ylämäessä huomasin, että kilpailusta tulee suuri taistelu. Myrskyn voimaa olisi tarvittu. Poika jäi kiljumaan valjakon perään ja olisi tahtonut mukaan mutta en halua riskeerata nuorta koiraa. Tytön taistelivat ylämäet ylös. Potkuttelin ja juoksin ja kannustin niitä ja jokainen meistä antoi kaikkensa voiton eteen. Maalisuoralla pääliina kiertyi Viiman jalan ympäri. Onneksi tyttö on taitava selvittämään sotkut ja se sai kun saikin selvitettyä itsensä lähes mahdottomasta pinteestä ja pääsin jatkamaan matkaa pysähtymättä. Saavuimme maaliin voittajina! Suoritus tuntuu huikealta koska koirat eivät ole hyvässä kunnossa. Ja koska kisasin vain kolmella nartulla. Koirien työskentelymoraali on hyvä ja ne sinnittelivät loppuun asti vaikka kunto jo loppui. Itsekin olen flunsassa, joten maalissa näin jo vähän tähtiä kaiken sen juoksemisen ja potkutetlun jälkeen. Myös Myrsky ansaitsee SM-mitalinsa koska se teki huikean hienon työn lauantaina ja sen panoksen turvin johdimme launataina kisaa sen verran reilusti, että säilytimme asemamme sunnuntaina.Teron valjakossa juoksivat koiristani Nanja ja Kiisa sekä Teron koirat, kasvattini Kyösti (Lumikiisan Alfa Romai) ja Hekla (Lumikiisan Alfa Sabia). Tero sijoittui neljänneksi. 

SM-kultaa


Reissuun mahtui enemmänkin epäonnea. Lauantaina tuntia ennen starttiani Peetu kompastui pakettiautomme vieressä ja löi nenänvartensa astinlautaan. Se ei ole terävä mutta Peetu sai siitä huolimatta ison vekin nenänvarteen. Veri vain lensi ja maalasi pienen pojan kasvot ja talvihaalarit hetkessä punaisiksi. Sain tyrehdytettyä verenvuodon varikolla ja sitten kipusimme koko perheen voimin jättimäet ylös lähtöalueelle missä oli pari ensiapuhenkilöä. He tiesivät neuvoa, että päivystys löytyy parin kilometrin päästä Taivalkosken keskustasta. Haava piti tikata ja aina parempi mitä nopeammin. Siinä sitten pikainen pähkäily, että mitä tehdään. Omalla autolla jos lähtisimme niin saattaisi jäädä kisat väliin. Onneksi toinen EA-henkilöistä lupautui viemään omalla autolla Erkin ja Peetun päivystykseen. Minä jäin Miisan kanssa valmistautumaan lähtöön ja etsimään itselleni handleria. Onneksi Erkin tilalle löytyi nopeasti handleriksi Aki! Juuri ennen starttiani Erkki ja tikattu, laastarin peittämä Peetu, saapuivat paikalle. Miisa ja Peetu nukahtivat siinä samassa päiväunille autoon ja pääsin starttaamaan. Jos Peetu olisi satuttanut vähän myöhemmin, olisi minulta jäänyt kisat väliin Peetua hoitaessa. Nyt haava on jo lähtenyt hyvin paranemaan ja se ei ole haitannut Peetun villiä menoa millään tavalla. 

Kisat olivat todella hyvin järjestetyt ja urat olivat mielettömän hyvät! Aivan mahtavat kisat kaiken kaikkiaan. Sponsoreita oli useita ja palkinnotkin sitten sen mukaiset. Koiratkin saivat palkinnoksi herkkuja, jotka ne todella olivat ansainneet kisasuorituksensa jälkeen.

Seuraavana viikonloppuna kisaan Rautavaaralla nelosen ja kutosen sprintissä.

Ja lopuksi vielä loistavia uutisia: kävin Myrskyn (Lumikiisan Beeta Myrsky) ja Viima (Lumikiisan Beeta Viima) kanssa silmätarkastuksessa. Molempien silmät ovat terveet! Sukulaisten silmät ovat myös terveet mutta ainahan se jännittää mikä tulos sieltä tulee.


27.2.2015 Lumikki on terve!

Kolmen päivän kuluttua suuren leikkauksen läpikäynyt valkoinen tyttöpentu eli Lumikki lähtee omaan kotiinsa. Kävin Lumikin kanssa Päijät-Hämeen eläinlääkäriasemalla sen leikanneen eläinlääkäri Anne Kolsin luona jälkitarkastuksessa. Annen mielestä leikkaus onnistui hyvin, Lumikki on toipunut hyvin. Hän ei näe mitään estettä miksi Lumikki ei voisi toimia kilparekikoirana. Kävin myös osteopaatti Maaria Kaiperlalla Lumikin kanssa. Hänen mukaan Lumikki on toipunut hyvin. Se on elinvoimainen ja hyvärakenteinen pentu, jolla on täydet edellytykset toimia kilparekikoirana.

Lumikin tarina on hyvä esimerkki siitä miten aina kannattaa seurata sydäntään. Halusin antaa Lumikille mahdollisuuden elää. Sen lopettamista suositeltiin. Tiesin, että leikkaus olisi vaativa ja mitään takeita sen onnistumisesta ei ollut. Lumikin hoito on ollut raskasta ja aikaa vievää. Ja rahaa on myös mennyt. Onneksi eläinlääkäri Anne Kolsi halusi auttaa Lumikkia ja lupasi tehdä parhaansa pennun eteen. Nyt Lumikki on terve ja lähdössä omaan kotiinsa. Olen todella onnellinen siitä. Oli todella hieno hetki kun rekisteröin Lumin pentueen. Olin pitkään ajatellut, että en voi rekisteröidä Lumikkia koska se todennäköisesti kuolee ennen pentujen rekisteröimistä. Eli pentueeseen jäisi rekisteröitäväksi vain urokset ja pieni valkoinen tyttö jäisi taivasvaljakkoon ja muistoihini. Voi sitä iloa kun sain rekisteröidä myös Lumikin ja kun sen nimi näkyi koiranetissä veljien joukossa. Tuolla se Lumikki on nyt sitten rekisteröitynä veljiensä seassa: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoirat.aspx?Uusi=1&R=270&Nimi=lumikiisan%20delta&Kotimaiset=0 

Haluan kiittää todella lämpimästi eläinlääkäri Anne Kolsia kun hän pelasti Lumikin hengen! Lisäksi haluan kiittää hoitaja Lottaa, joka piti Lumikista huolta ja kyseli Lumikin vointia. Ja tottakai koko Päijät-Hämeen eläinlääkäriasemalle kiitos. Kiitos myös kaikille teille blogini lukijoille, jotka olette kyselleet Lumikin vointia. Tulen jatkossakin kertomaan täällä Lumikin kuulumisia. Onneksi saan jatkossakin nähdä pientä valkoista tyttöä.

Lumikki hengenpelastajansa eli Anne Kolsin sylissä

Lumikki tänään eli 11 viikon ja 6 päivän ikäisenä



Koirat ovat nyt olleet kennelyskän jälkeen reilun viikon ajan treenissä. Niiden kunto on laskenut todella paljon. Reilun kahden viikon täysi lepo ja sairastettu tauti on vienyt parhaimman kisakunnon alas. Viikon kuluttua on Taivalvaaralla SM-kisat, jonne osallistun. Saas nähdä miten kisa sujuu. Odotukset eivät ole korkealla mutta kisoihin lähdetään silti. Tiedän koirien nauttivan kun ne pääsevät pitkästä aikaa kilpailemaan ja reissuun.

Komeetta (Lumikiisan Ceet Komeetta) täytti tänään kahdeksan kuukautta. Siitä on tullut komea nuori koira. Se leikki mielellään Viiman, 1 vuotta, kanssa ja Lumin 11-viikkoisten pentujen kanssa. Komeetta on oikea herrasmies. Rauhallinen, tottelevainen ja ystävällinen. Tässä muutama kun Komeetasta.

  



17.2.2015 Ei yskitä enää

Kennelyskä on viimein ohi. 14 koiraa sai yskän ja kaksi ei. Tai sitten ne kaksi eli Lumi ja Kiisa olivat vain oireettomia. Koirat yskivät yhteensä yli viikon. Pahiten tauti iski Myrskyyn ja Viiman, jotka ovat 1-vuotiaita ja Komeettaan, joka on 7 kuukautta. Muilla tauti oli hyvin lievä eli vain pari yskäisyä per päivä. Nyt pikkuhiljaa aloitan koirien treenit. Kunto niillä on laskenut parin viikon tauon aikana eli treenit alkavat nyt lähes alusta.

Viikonloppuna olin Ohkolan kisoissa auttamassa kisajärjestelyissä. Tämä olikin eka kerta kun meidän valjakko ei osallistunut Ohkolan kisoihin. Keväällä sitten uusi yritys, josko pääsisimme osallistumaan sinne.

Valkoinen tyttöpentu voi hyvin. Nyt voi sitten huokaista helpotuksesta ja viimein uskoa, että tyttö selviytyy elämään normaalia rekikoiran elämää. Käyn ylihuomenna pennun kanssa vielä osteopaatilla ja hän saa tehdä viimeiset "viilaukset" tytön vointiin.

Seuraava kisa on 2,5 viikon kuluttua järjestettävä Taivalsprintti. Saas nähdä miten koirat jaksavat juosta kisoissa kennelyskän jälkeen.

Käykääpä kurkkamassa "Myydään"-välilehteä. Siellä on kaikenlaista tarpeellista rekikoirille. Tavarat kulkeutuvat mukanani kisoihin. Laita viestiä mitä tarvitset tai tule kisoissa katselemaan/sovittelemaan tavaroita :)

Kasvattini Milla (Lumikiisan Alfa Milena) vaihtoi kotia. Se muutti aloittelevalta harrastajalta uuteen kotiin Lappeenrantaan. Milla viihtyy uudessa kodissa hyvin. Milla on iloinen hymytyttö, joka viihtyy sisällä kainalossa. Sillä on hyvä rakenne ja hyvä vetopää. Erinäisten syiden takia Milla oli useasta kohtaa todella jumissa. Ongelmia oli eri puolella sen kehoa. Uudessa kodissa Milla pääsi osteopaatin hoidettavaksi ja nyt se on kunnossa. Milla pääsee siis jatkamaan uraansa rekikoirana. Suosittelen viemään koiran osteopaatille mikäli sillä on jumeja. Osteopaatin käsittely auttaa ja on edullista saatuun hyötyyn nähden.

Milla nauttii osteopaatin käsittelystä. Osteopaatti Hanna Kivinen, www.koiraosteopatia.fi. Kuvaaja Niina Rautiainen.


Komeita poikiani eli Salama...                                                                           ...ja Komeetta

                    

Tämä pentu on Mini-Lumi. Se on ulkonäöltään ja

ilmeiltään aivan kuin äitinsä. Sen nimi on Lumikiisan Delta Tähti                           Lumikiisan Delta Demon

                                           

Tulevat kilparekikoirat odottavat oven ulkopuolella sisään pääsyä



8.2.2015 Hyviä ja huonoja uutisia, eli kennelyskä ja iloinen pentu

Aloitetaan hyvistä asioista. Valkoinen tyttöpentu voi todella hyvin. Se on toipunut leikkauksesta vauhdilla. Haavat ovat parantuneet ja peppuaukko toimii niin kuin kuuluukin. Pentu on onnellinen ja hyvinvoiva. Paino on lisääntynyt koko ajan leikkauksen jälkeen.  Leikkauksesta on nyt lähes kaksi viikkoa eli pikkuhiljaa voi alkaa uskoa siihen, että pentu todellakin jää henkiin ja voi elää normaalin elämän. Olen onnellinen, että en luovuttanut siinä vaiheessa kun pennun hoidon kustannusarvio oli yli 2000€ ja mitään takeita hoidon onnistumisesta ei ollut. Vaikka minun annettiin ymmärtää, että pennun lopetus olisi järkevin vaihtoehto, en luovuttanut. Tiesin, että elämä on pieniä ihmeitä täynnä ja tässä voisi olla nyt yksi ihme. Tyttöpentu on vieläkin ominaisuuksiltaan pentueen lupaavin. Uskon ja toivon, että siitä tulee äitinsä veroinen rekikoira.

Viikko leikkauksen jälkeen                                                                1,5 viikkoa leikkauksen jälkeen.

            


Ja sitten huonompia uutisia. Viikonloppuna oli PM-kisat Ruotsissa Kiirunassa. Lähdimme matkaan torstaina. Ajoimme puoleen väliin matkaa eli 500 kilometrin päähän kotoa eli Kempeleeseen. Yövyimme hotellissa. Aamulla heräsimme aikaisin valmiina jatkamaan matkaa kohti Kiirunaa. Lenkitimme koirat hotellin parkkipaikalla. Ne vetivät iloisina remmissä tavalliseen tapaansa. Odottivat kisoihin pääsyä innoissaan. Halti veti remmissä ja yskäisi pari kertaa kun kaulapanta painoi kurkkua vasten. Tiesin heti mistä oli kyse. Kennelyskä! Haltilla ei ole herkkä kurkku, se ei yskähtele ikinä kun sitä taluttaa. Muut koirat eivät yskineet talutuksen aikana mutta painoin hieman jokaisen henkitorvea ja myös Soni yskäisi. Pari pientä yskäisyä mutta ne vahvistivat epäilykseni. 

Koirista vain kaksi siis yski ja loput olivat oireettomia. Kisoihin ei kuitenkaan ole mitään asiaa sairaiden koirien kanssa. Ei vaikka niitä olisi pitänyt vain autossa. Olimme varanneet majoituksen Kiirunasta ja maksaneet jo sen. Mutta siinä samassa majapaikassa yöpyivät muut suomalaiset. Eli emme voineet mennä edes sinne koska tauti olisi voinut tarttua muille siellä. Päätimme hylätä ajatuksen Lapin lomasta. Meidän oli nimittäin tarkoitus olla Lapissa viisi päivää eli kisojen jälkeen olisimme jääneet lomailemaan kaverini luokse. Kempeleen vieressä on Oulu ja päätimme jäädä sinne kylpylään. Olisi ollut tosi kurja ajaa saman tien takaisin kotiin kun olimme odottaneet lomaa. Erkki oli ottanut töistä lomaa ja lapset odottivat innoissaan reissua. Ajattelimme olla pari yötä Oulussa. Mutta sitten Peetu tuntui yllättävän kuumalta. Lapsi-parka oli kuumeessa. Eli vain yksi yö Oulussa ja sitten kotiin. Erkillä alkoi myös pian kuume nousta. Ja seuraavana päivänä Miisallakin. No, Oulun Edenissä olimme yhden yön. Käytiin Miisan kanssa uimassa kylpylässä ennen kuin Miisa sairastui. Olipa huonon onnen reissu! Kotiin pääsimme onneksi ehjinä.

Perjantaina ekana alkoivat yskiä Soni ja Halti. Samana iltana Pyry ja Salama. Nyt on sunnuntai. Myös Komeetta, Myrsky ja Viima yskivät. Pennut täyttivät tänään 9 viikkoa. Tyttöpentu ja yksi urospentu yskivät. Tauti on nyt tosi lievä. Ihan vain pari yskäisyä per koira. Koirien yleisvointi on hyvä. Ne joutuvat nyt treenistä ainakin pariksi viikoksi lepoon. Niiden kunto laskee reilusti. Ohkolan ja Viron kisat jäävät väliin. Loppukaudesta niiden kunto ei tule olemaan sama mikä se olisi ilman yskää. Talven kisoihin en pääse osallistumaan huippukuntoisilla koirilla. Kauden eka kisa meni hyvin. Nyt koirat olivat vielä paremmassa kunnossa kun olin tehnyt enemmän vauhtitreeniä. Ajatukset siirtyivät jo ensi kauteen. Mietimme mihin kisoihin osallistumme ensi syksynä ja talvena. 


Emme ole käyneet missään koirien kanssa missä olisi kennelyskää liikkeellä. Tauti tuli siis täysin odottamatta. En tiedä mistä. Robur sprintissä olimme kilpailemassa. Sieltä ei kukaan ole saanut tautia. Pentu kävi eläinlääkärissä varjoainekuvauksissa ja leikkauksessa. Se olisi voinut tuoda taudin meille. Mutta pentu alkoi itse yskiä vasta eilen. Eli tuntuu oudolta, että se olisi tuonut taudin mutta ei alkanut yskiä ekana. Onneksi rokotan koirat joka vuosi kennelyskää vastaan. Sen takia tauti on todennäköisesti lievä. Suosittelen kaikkia, jotka käyvät koiriensa kanssa ihmisten ilmoilla, rokottamaan koiransa kennelyskää vastaan.



1.2.2015 Valkoisen tyttöpennun tarina

Joulukuun seitsemäs päivä Lumi synnytti pitkään odottamani pentueen. Ensin syntyi kaksi tummanruskeaa urosta. Sen jälkeen syntyi valkoinen tyttö. Se syntyi takajalat edellä ja huomasin heti, että siinä oli jotain vikaa. Sillä oli erikoinen häntä. Sellainen lyhyt mutkahäntä. Kun Lumi oli puhdistanut pennun, otin sen pikaiseen tarkastukseen. Se näytti häntää lukuunottamatta normaalilta, joten päästin sen imemään ensimmäisen maitoannoksen. Tyttö imi ahnaasti ja oli todella eloisa. Kun se oli imenyt tarpeeksi otin sen taas käteeni tarkempaa tutkimusta varten. Sen verran olen lääketiedettä lukenut, että tiesin jos vastasyntyneellä on jokin kehityshäiriö niin sillä on usein jotain muutakin vikaa. Pentu näytti kuitenkin ihan normaalilta. Pelkän hassun hännän takia en sitä aikoisi lopettaa. Jos siinä olisi muuta vikaa, se tulisi ilmi lähipäivinä kun pentu ei kehittyisi normaalisti. Ehkä Lumi myös hylkisi sairasta pentua niin kuin koira-äideillä on tapana. Otin tytön siis erityistarkkailuun. Lumi synnytti vielä kaksi tummanruskeaa urosta eli yhteensä neljä urosta ja yhden nartun.

Vastasyntyneet pennut


Seurasin narttupentua tarkasti. Se kuitenkin yllätti minut olemalla tosi ponteva ja reipas. Se kasvoi hyvin, samaa tahtia kuin pojat, ja oli koko ajan saman painoinen kuin veljensä. Tyttö oppi ekana kävelemään, ekana se kiipesi ulos pentulaatikosta. Se oli ensimmäinen pentu, joka uskalsi tulla pentuhuoneesta tutkimaan muuta asuntoa. Yhtenä päivänä se yllätti minut kävelemällä reippaasti kodin toiselle puolelle eli keittiöön. Veljet vielä miettivät pentuhuoneen ovella uskaltaisvatko tutustua suureen maailmaan. Luonteeltaan tyttö oli tosi iloinen ja avoin. Se riensi aina ensin tervehtimään minua ja muita ihmisiä. Olin jo ennen pentujen syntymää päättänyt, että pidän kaksi urosta. Lähes kaikki, jotka tulivat pentuja katsomaan, ihmettelivät miksen pidä ihanaa tyttöä itse. Tyttö oli kuitenkin jo varattu ennen syntymäänsä mukavaan kotiin valjakkoharrastajalle. Siitä toivottiin kilparekikoiraa. Olihan sen vanhemmilla mielettömän paljon hienoja saavutuksia ja voittoja kilpailuista. Pentu olisi tervetullut uuteen kotiinsa hassusta hännästä huolimatta. Jos se siis muilta ominaisuuksiltaan soveltuisi arvioni ja eläinlääkärin arvion mukaan rekikoiraksi.

Tyttö pariviikkoisena kun luulin vielä kaiken olevan hyvin       Miisa ja tyttöpentu ovat hyviä kavereita

    

Kun pennut olivat reilut kolme viikkoa, saatoin jo huokaista helpotuksesta. Ei tytössä vaikuttanut olevan häntää lukuunottamatta mitään vikaa. Sillä oli hyvä rakenne ja se kasvoi hyvin. Kuitenkin, kun pennut eräänä sunnuntaina täyttivät neljä viikkoa, kiinnitin huomiota kun tyttö oli kakalla. Toimitus kesti sekunnin-pari veljiään pidempään ja vaikutti hieman vaivalloiselta. Ja kakka näytti tulevan aika alhaalta. Nostin pennun käteeni katsoakseni tarkemmin. Kun näin mistä oli kyse, tuli saman tien todella paha mieli pienen pennun puolesta. Sen kakka ei tullut pyllystä vaan emättimestä. Otimme Erkin kanssa pennun syliin ja tutkimme tarkemmin. Sillä näytti olevan peppuaukko mutta todella tarkka tutkinta osoitti, että se oli ummessa. Peräsuolessa oli aukko emättimeen mitä kautta kakka tuli ulos. Tyttö oli aina kakannut normaalin näköisiä pökäleitä ja Lumi oli nuollut sitä ihan niin kuin muitakin pentuja. Oli todellinen ihme, että tyttö oli hengissä ja voi niin hyvin vaikka sillä oli näin paha kehityshäiriö.

Lumi-äiti ja pieni tytär


Googlettelun seurauksena Jenkeistä löytyi yksi narttu, joka kärsi samasta ongelmasta. Kasvattaja ei ollut asiaa huomannut ja uudessa kodissakin meni pitkään ennen kuin asia oltiin huomattu. Tuo narttu oli tehnyt yhdet terveet vahinkopennutkin. Suomesta tällaisia tapauksia ei koirilla löytynyt. Tai siis oli toki ilman peppuaukkoa syntyneitä pentuja mutta ne oli lopetettu heti syntymän jälkeen tai mikäli asiaa ei oltu huomattu niin ne olivat kuolleet itse parin päivän tai viikon ikäisinä. Unettoman yön jälkeen maanantaina soitin eläinlääkäriasemille. Helsingin yliopiston eläinsairaalassa sanoivat, että eivät olleet ennen hoitaneet tällaista tapausta. Ottaisivat pennun hoitoon ja leikkaukseen kyllä mielellään koska tapaus on todella mielenkiintoinen. Mutta hinta olisi reilut 2000€ eikä leikkauksen onnistumisesta tietenkään ollut mitään takeita. Muualla vastaus oli suunnilleen sama. Suomessa ei kukaan ollut tällaista leikkausta tehnyt aikaisemmin. Soitin myös Päijät-Hämeen eläinlääkäriasemalle, joka sijaitsee Lahdessa eli 20 km kotoamme. Siitä asemasta minulla oli ennestään hyviä kokemuksia. Minua kehotettiin soittamaan parin päivän kuluttua uudestaan kun eläinlääkäri Anne Kolsi olisi paikalla. Hän olisi paras heidän eläinlääkäreistä tässä tilanteessa.

Päiväuniaika meidän makuuhuoneessa


Pari unetonta yötä kului taas kun mietin mitä tekisin. Pyrin koiranpidossani tekemään aina ratkaisuja, jotka tekevät minut onnelliseksi ja joita minun ei tarvitse katua jälkeenpäin. Koiran lopetus ei tee minua koskaan onnelliseksi mutta välillä se on ratkaisu, joka täytyy tehdä, jottei jälkeenpäin kaduta. Mietin pientä narttupentua ja tiesin, että jos nyt lopettaisin sen niin tulisin katumaan sitä.Tyttö oli niin reipas ja iloinen. Se oli selvinnyt näin pitkälle vaivansa kanssa ja pentu vain kasvoi ja voimistui päivä päivältä. Järki sanoi, että vaivattomin ratkaisu olisi pennun eutanasia. Mutta sydän sanoi, että minun täytyi yrittää tehdä pennun eteen kaikki voitava, jotta se voisi elää hyvän elämän. Mitä sinä tekisit?

Selvää oli, että pentua ei voisi jättää tuollaiseksi. Se vaatisi ison ja kalliin leikkauksen ja sitä ennen tutkimuksia.

Keskiviikkona soitin Päijät-Hämeen eläinlääkäriasemalla ja kerroin Anne Kolsille pennun tarinan. Anne sanoi heti, että ei ole hoitanut ikinä tällaista tapausta. On kuullut kyllä, että ulkomailla näitä on hoidettu. Mutta hän haluaisi yrittää auttaa pentua ja tehdä sen eteen kaiken voitavan. Ja mikä ystävällisintä niin hän lupasi tehdä sen edullisemmin kuin muualla. Samalla hän saisi kokemusta tällaisen erikoisen potilaan hoitamisesta. Saman tien puhelun jälkeen nappasin pienen valkoisen tytön syliin ja kerroin, että sen eteen tullaan tekemään kaikki mahdollinen, jotta se voisi elää onnellisen elämän. Olin todella onnellinen pennun puolesta. Vaikka sen hoito tulisi maksamaan minulle useita satasia niin hinta ei kuitenkaan olisi useita tuhansia euroja.

Peetu leikkii pentujen kanssa


Kun olin huomannut tytön ongelman niin olin kertonut siitä saman tien Kaisalle, joka oli pennun varannut itselleen. Olin varma, että hän ei sitä haluaisi mutta Kaisa päätti muutaman päivän mietinnän jälkeen, että mikäli pennusta voisi edelleen olla kilparekikoiraksi niin hän haluaisi sen. Mahdollisuus oli toki pieni, että pentu edes selviäisi normaaliin elämään. Mutta oli mukava ajatella, että tyttö on tervetullut ja odotettu uuteen kotiin jos kaikki menisi hyvin.

Googlettelun seurauksena tutustuin myös ihmisten kehityshäiriöön nimeltä anusatresia. Pennulla oli siis tämä sama ongelma. Joka vuosi syntyy ihmisvauvoja, joilla on peräaukko ummessa. Heitä hoidetaan leikkauksella. Ennuste on hyvä ja he voivat useimmiten elää normaalin elämän. Epämuodostuma ei ole perinnöllinen. Pennun suvussa ei esiinny tätä ongelmaa eli senkin tapauksessa tämä tuskin on perinnöllistä. Kyseessä on sikiöaikainen kehityshäiriö.

Pennulle varattiin varjoainekuvaus 1,5 viikon päähän eli kun se olisi 6-viikkoa. Jännitin selviääkö pentu varjoainekuvaukseen asti. Sehän voisi helposti saada jonkin tulehduksen ja menehtyä. Mutta vielä mitä, tyttö jatkoi kasvuaan ja oli edelleen oma iloinen itsensä. Tutkimuksessa selvisi, että ruokamassa kulkee normaalisti suolistossa ja ongelma on vain ihan loppupäässä. Se olikin arvattavissa kun tyttö oli kehittynyt niin hyvin. Sydän kuulosti normaalilta ja selkäranka näytti kuvissa normaalilta. Leikkausaika varattiin viikon päähän.

Viimeinen maitotankkaus leikkausaamuna


Juuri ennen leikkaukseen lähtöä. Jäähyväiset vai uuden alku...


Taas jännitin viikon pysyykö tytön tila edelleen hyvänä. Pysyi se. Ja leikkausta vasta jännitinkin. Leikkauksen onnistumisesta ei ollut mitään takeita. Pieni pentu saattaisi vaikka kuolla leikkauspöydälle. Tai ehkä pentu olisi niin hankala tapaus, että sitä ei pystyisi korjaamaan leikkauksella. Muutama huonosti nukuttu yö ennen leikkausta ja lopulta koitti päivä, jolloin vein tytön Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasemalle. Pentu ilahtui kun näki tutun hoitajan, Lotan, joka oli pitänyt seuraa sille viikko sitten. Ja jonka luona se oli viettänyt myös yön viikko sitten kun Lotta oli käynyt illalla omalla vapaa-ajallaan ottamassa pennusta varjoainekuvia ja hoitanut sitä kotonaan yön. Pentu oli ollut kuusiviikkoisena tosi reipas Lotan luona. Leikkinyt siellä koiran kanssa ja pitänyt hauskaa.

Anne aloitti leikkauksen puolen päivän jälkeen. Minä, Miisa ja Peetu odotimme kirjastossa eläinlääkäriaseman vieressä. Ei sitä malttanut kotiinkaan mennä. Aika mateli ja sydän otti ylimääräisiä lyöntejä kun odotin tietoa leikkauksesta. Kahden maissa puhelin soi ja eläinlääkäriasemalta soitettiin. Leikkaus oli kesken ja halusivat kertoa minulle yhden asian... sydän heitti voltin kun pelkäsin pahinta... Mutta uutiset olivat hyviä, leikkaus sujui hyvin ja he halusivat vain varmistaa onko minulle ok, että pennulta poistetaan kohtu. Tottakai se sopi minulle koska pentu ei olisi jalostuskoira ja kohdun poistolle oli lääketieteelliset perusteet. Lopulta kolmen maissa Anne soitti ja kertoi, että leikkaus oli onnistunut! Samalla oli myös sitten poistettu kohtu, jotta sinne ei pääsisi valumaan mitään eritteitä. Munasarjat jätettiin hormonituotannon varmistamiseksi kasvukauden aikana. 

Eläinlääkäriasemalla heti leikkauksen jälkeen. Kuvaaja Lotta Saastamoinen.

     

Kotona leikkauksen jälkeen                                                 Haluan ulos äidin ja veljien luokse...

   

Leikkaushaava mahassa, jonka kautta poistettiin kohtu

Onneksi ruoka maistuu ja painoa kertyy tytölle lisää


 

Hain tytön kotiin ja jännittäminen jatkui. Toimisiko tytön suolisto leikkauksen jälkeen? Vuorokauden ajan jouduin jännittämään kunnes pentu kakkasi ekan kerran! Ikinä en ole ilostunut pennun kakasta niin paljon. Nyt leikkauksesta on kulunut neljä vuorokautta. Tyttö voi todella hyvin. Se on iloinen ja leikkisä. Ekoina päivinä sillä oli hirveä ikävä veljien ja äidin luokse. Nyt se on tottunut olemaan ilman ystäviään sisällä. Öisin nukun lattialla patjalla ja pentu nukkuu vieressäni. Välillä jalkopäässä ja välillä samalla tyynyllä kanssani. Lisää huonosti nukuttuja öitä siis. Kauluri nimittäin kolisee naamaani vasten useita kertoja yössä ja herään siihen aina. Ekana yönä leikkauksen jälkeen pentu oli tosi virkeä. Se oli levännyt koko päivän ja virtaa riitti yöllä. Haavat olivat tietenkin kipeät ja sekin valvotti. Pääsin viimein nukkumaan klo 01 kun pentu rauhoittui unille. Klo 03 heräsin siihen kun pentu hyppi pääni päällä ja repi minua hiuksista. Se halusi leikkiä kanssani. Vielä on kuitenkin jännitettävää. Ei ole varmaa toipuuko tyttö ja toimiiko sen peppu. Alku näyttää lupaavalta mutta vielä ei voi huokaista. Pitää vaan toivoa parasta! Pentu on edelleen iloinen ja leikkisä oma itsensä. Se on saanut leikkauksen jälkeen jo lisää painoa. Kunpa kaikki menisi hyvin ja ensi talvena se voisi jo nauttia rekikoiran elämästä juoksemalla koirakavereidensa kanssa reen edessä!

Muita koiria harmittaa kun ne eivät pääse nyt sisälle kun tyttöpentu on toipilas. Vasemmalla Myrsky ja oikealla Komeetta ja Halti.

   

Kaiken huolen keskellä on tapahtunut jotain mukavaakin eli pikkuinen Nooa lähti uuteen rakastavaan kotiin :) Se lähti pentueesta ensimmäisenä. Nooa pääsi ihanaan kotiin Riikan ja Jounin luokse ja siperianhuskyjen, malamuutin ja valkkarin kaveriksi. Siperianhuskyt ovat Nooan sukulaisia eli samanhenkistä seuraa on odotettavissa pienelle pojalle. Ensimmäinen vuorokausi uudessa kodissa on kuulemma sujunut oikein hyvin. Jäljellä pentueesta on vielä minulle jäävät kaksi poikaa ja Lappiin muuttava yksi poika. Ja tietenkin suloinen tyttö, jota Kaisa odottaa kotiin. Lähiviikkoina selviää saako Kaisa tytöstä uuden valjakon vahvistuksen. Vai meneekö tyttö kotikoiraksi johonkin liikunnalliseen kotiin. Tai pahimpana skenaariona koirien taivaaseen. Mutta sitä vaihtoehtoa en suostu nyt edes miettimään. Kaappaan kohta tytön kainaloon ja käymme vierekkäin nukkumaan yöksi patjalle...

Tässä kuvassa Nooa käy viimeisen kerran moikkaamassa veljiään ja juoksee kohti uusia seikkailuja...

... eli uuden omistajansa Riikan syliin                           Veljet jäävät hölmistyneinä katsomaan mihin Nooa oikein lähti

  


19.1.2015 Robur sprint

Viikonloppuna oli talvikauden avauskilpailu eli Robur sprint. Kilpailin neljän koiran luokassa. Valitsin valjakkooni pelkkiä junioreita eli ekaa kertaa valjakossani juoksi vain pelkkiä omia kasvattejani. Myrsky on osoittautunut loistavaksi johtajaksi jo 10 kk ikäisenä eli tottakai valitsin Myrskyn, 15 kk, johtoon. Myrskyn pariksi pääsi Pyry, 2 v. Pyry on syksyn aikana juossut paljon johtajana ja se on osoittautunut erittäin hyväksi johtajaksi myös. Takapariin pääsivät nuoret lupaukset Viima 15 kk ja Salama 2 vuotta. Koska kauden pääkilpailu on vasta parin kuukauden kuluttua, en ollut ajanut koirilla vauhdikkaita treenejä kuin kaksi kertaa. Reellä en ollut ajanut vielä kertaakaan. Tiesin muutaman vauhtitreenin perusteella koirien kykenevän juoksemaan yli 30 km/h keskinopeutta. Eli ekaan kisaan lähdettiin hyvillä mielin.

Lauantaina ura oli muhjuinen ja hidas. Koirat olivat todella innoissaan kun pääsivät parin kuukauden tauon jälkeen kisoihin. Ne tekivät hyvän ja varman suorituksen lauantaina. Muhjuisesta urasta huolimatta keskinopeus oli reilut 27 km/h ja sijoitus kokonaiskilpailussa toisena vain 4 sek jäljessä johtopaikasta. Siperianhuskyvaljakoista olin reilusti ensimmäisenä.

Sunnuntaina sää oli edelleen plussan puolella mutta nyt ura oli kovempi. Kimmo oli tehnyt urien suhteen hienoa työtä ja saanut ne hankalasta kelistä huolimatta parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Koirat olivat hyvin palautuneita ja starttasivat taas innoissaan uralle. Meno oli tasaisen varmaa ja vauhdikasta. Vauhdit nousivat kun urakin parani ja keskinopeus sunnuntaina oli 30,7 km/h. Sunnuntain suoritus riitti varmistamaan meille kilpailun voiton.Luokassani oli osallistujia 23 kpl, joista risteytysvaljakoita 5 kpl ja siperianhuskyvaljakoita 17 kpl.

Valjakkoni sunnuntaina

Iloiset naiset palkintopallilla


Tästä on hyvä jatkaa treenejä ja koirat saivat nyt kisoissa hyvää nopeustreeniä. Myrsky ja Viima vetivät kisoissa ekaa kertaa elämässään rekeä. Salama ja Pyry olivat olleet reen edessä kolme kertaa viime talvena. Olen todella tyytyväinen koiriin kaikin puolin. Ne juoksivat tasaisen varmasti ja vauhdikkaasti, eivät jännittäneet yhtään, joivat ja söivät hyvin ja palautuivat hyvin.

Robur sprint oli tärkeä kisa myös pojallemme Peetulle sillä hän pääsi kilpailemaan ekaa kertaa elämässään. Luokkana oli lastenluokka sillä ikää Peetulla on vasta 1 v 4 kk. Peetu istui lasten reessä ja Kiisa veti häntä n. 300 m matkan. Erkki juoksi vierellä. Kiisa oli aivan tohkeissaan kun pääsi kisaamaan myös. Palkinnoksi kaikki lapset saivat mitalin ja karkkipussin. Peetu on tosi onnellinen omasta mitalista. Miisankin piti osallistua lastenluokkaan mutta hän oli juuri silloin päiväunilla. Se ei Miisaa haitannut yhtään sillä kisaaminen jännitti etukäteen kovasti ja nyt Miisan ei tarvinnut miettiä uskaltaako osallistua vai ei.

Peetu, Kiisa ja Erkki valmiina kisasuoritukseen :)

         

Siellä ne menee...

Iloiset tulevaisuuden toivot palkintojenjaossa

 


Saimme viime viikolla mukavia vieraita kun Pyryn pennut Niini ja Kuura kävivät kasvattajansa kanssa kylässä. Mukana olivat myös pentujen äiti Nala ja kaveri Roki. Komeetta oli iloinen kuukautta nuorempien sukulaistyttöjen vierailusta. Etuallalla Komeetta, takana Kuura ja Niini.

Komeetta, Roki, Kuura ja Niini ja Pauliina (Niinin ja Kuuran kasvattaja)

Lumin pennut ovat nyt 6 viikkoisia. Tässä kaikki pennut päiväunilla.


Lumikiisan kilpailutiimillä oli toinenkin valjakko Robur sprintissä. Tero Asula ajoi omilla koirillaan, jotka ovat kasvattejani, eli Lumikiisan Alfa Romailla ja Sabialla. Niiden lisäksi hänen valjakossaan juoksivat koirani Nanja ja Soni. Tero sijoittui hienosti kolmanneksi siperianhuskyvaljakoista häviten vain sekunnin toisesta sijasta.

Teron valjakko. Johdossa Soni ja Nanja. Takana Kyösti (Lumikiisan Alfa Romai) ja Hekla (Lumikiisan Alfa Sabia)



11.1.2015 Pentutreffit

Tänään oli erityisen mukava päivä kun vietimme meillä Nanjan pentujen tapaamista. Paikalla oli viidestä pennusta neljä omien perheidensä kanssa. Eli siis meidän oma Komeetta. Kallioiden perhe ja heidän Kerttu-pentu, Hannikaisten perhe ja Koda ja Tannisen-Asulan perhe Batmanin kanssa. Eli yhteensä 8 aikuista ja 9 lasta ja paljon koiria. Miisa ja Peetu odottivat innoissaan lapsia kylään leikkikavereiksi. Komeetta-pentu ilahtui myös paljon kun sai kaksi veljeään ja siskon kylään. Nanja-äitikin tuli mukaan leikkeihin ja lopuksi veljekset ja Nanja olivat yhtä hymyä kun niillä oli niin hauskaa pihaleikeissä. Lapsetkin kaatuivat väsyneinä sänkyyn kivan päivän päätteeksi. Ja minä pääsin koneelle jo klo 23 päivittämään tätä blogia :)

Lumin pennut täyttivät tänään 5 viikkoa. Ne ovat nyt syötävän suloisia pikku palleroita. Viikon kuluttua ne ovat jo kaiken tuhoavia monstereita. Ne asuvat sisällä ja koko koti on niiden temmellyskenttä. Pienet pennut pissaavat paljon ja kaikkialla on pissalätäköitä. Lumin kanssa sitten siivoan lätäköitä. Talouspaperia kuluu paljon. Koko ajan saa varoa mihin astuu. Silti sukat kastuvat pari kertaa päivässä. Onneksi on kivilattiat ja kunnon höyrypesuri.

Neljä puolivuotiasta pentua poseeraamassa yhdessä. Tässä hauskimmat otokset.


                

Pentutreffeillä syötiin luita. Koda ja Komeetta hotkaisivat luut hetkessä.

    

Kerttu
2

Lumi ja pennut päiväunilla

Pienet ulkoilemassa

Mitä käy kun puhun hetken puhelimessa? Viima hyppää kielletylle sohvalle, Miisa hyppää Viiman selkään ratsastamaan ja molemmilla on hauskaa!



28.12.2014 Nanjan pennut 6 kk

Nanjan pennut täyttivät eilen puoli vuotta. Onnea Kerttu (Lumikiisan Ceet Kiana), Sinda (Lumikiisan Ceet Sinda), Koda (Lumikiisan Ceet Superman), Batman (Lumikiisan Ceet Batman) ja Komeetta (Lumikiisan Ceet Komeetta)! Komeetta on päässyt jo muutamia kertoja kävelylle vetovaljaat päällä. Valjaat eivät tuottaneet minkäänlaista ihmetystä ja poika käveli reippaasti ne päällään.

Lumin pennut täyttivät tänään kolme viikkoa. Ne saivat maistaa ensimmäistä kertaa jauhelihaa pienen määrän kädestäni. Kaikki söivät hyvällä ruokahalulla tarjotun määrän. Valkoinen tyttö on tällä hetkellä taitavin liikkumaan. Se kiipesi eilen pentulaatikosta pois ja tutki innoissaan kotia.

Vietimme joulun kotona sukulaisten kanssa. Hulinaa ja vilinää riitti kun 12 ihmistä ja 20 koiraa juhli yhdessä. Mukana menossa oli siskoni kaksi venäjäntoy narttua ja molempien pentu. Toinen pennuista oli lähes saman ikäinen kuin Lumin pennut.

Joka vuosi Miisa, Peetu ja perheen pienimmät pennut pääsevät yhteiseen joulukuvaan. Tänä vuonna pennut olivat 2,5 viikkoa eli todella helpot tapaukset poseeraamaan. Parin viikon päästä ne olisivat jo livistäneet hetkessä karkuun kuvasta.

                                                          Lumi oli heti ekana joulupukin luona lahjoja hakemassa

                                         

                     Yhteiskuvaan ei koirat enää jaksaneet tulla

          

                        Kun joulupukki lähti jatkamaan matkaa ja lahjojen avaaminen alkoi, olivat koirat taas paikalla

          

Koirien lahjat odottivat kuusen alla.

Pojat eli Salama ja Pyry ja niiden äiti Kiisa nauttivat luista olkkarin matolla


  Myrsky oli mennyt sänkyyn herkuttelemaan                                             Nanja söi luuta omassa pedissään

     

                   Komeetta                                                                                                 Halti

   

         

         Erkin joululahja                                                                    Venäjäntoy ja siperianhusky. Melkoisesti kokoeroa jo aivan pienenä. Aikuisena toy n. 2 kg ja husky n. 20 kg.                                                                        

    

Pennut tutustumassa maailmaan pentulaatikon ulkopuolella. Ne viihtyvät hyvin sylissä.

           

Äiti ja tytär                                                                                                                                          Pojat

         

Tässä vielä tänään otettu kuva Pyryn pentujen äidistä Nalasta ja kahdesta heidän pennustaan Niinistä ja Kuurasta. Ne ovat nyt 5 kk ikäisiä.


Kuvaaja Paula Hoogesteger


20.12.2014

Tässä kuvia pennuista. Ne ovat tosi suloisia kaikki. Silmät avautuivat pari päivää sitten. Pennut harjoittelevat kävelemistä ja haukkumista.

Pentueen ainoa tyttö on tosi suloinen tapaus

  

Vaalein poika

Miisa ja vaalein poika

Vaaleinta poikaa väsyttää

Poika, jolla on valkoinen piirto kuonossa

Valkotassuinen poika

                                                                                                  

Tummin poika

                 

Miisa kuiskaa pienelle salaisuuden. Lumi-äiti vieressä.

Pentujen kuvaaminen on hauskaa! Miisa, 3 v, on maailman paras kenneltyttö.

 

 

 

Koirat vahtivat maailman parhaita valjaita eli Non-stopin valjaita

Palapeliä tekemässä myös hieno johtajakoirani Lumikiisan Beeta Myrsky

Leivoin pullaa koko perheelle. Tässä koirien pullat. Vaikka kisakoirilla on tarkka ruokavalio niin kyllä ne voivat välillä herkutella lämpimällä pullalla :)

Koirat nauttivat ekan kunnon lumisateen jälkeen

Lumikiisan Beeta Viima


17.12.2014 Uusia tuotteita myynnissä!

Käykääpä katsomassa "Myydään"-välilehdeltä mitä tuotteita minulla on myynnissä. Non-stopin valjakkourheiluvarusteet ovat meillä käytössä ja niitä myös jälleenmyyn. Todella hyviä tuotteita, suosittelen. Autan mielelläni valitsemaan juuri oikeat varusteet koiralle ja autan löytämään juuri oikean kokoiset valjaat. Uusina tuotteina myynnissä on nyt Biofarmin vitamiinit ja lisäravinteet! Olen käyttänyt Biofarmin tuotteita omille koirilleni jo vuosia. Myynnissä juuri niitä tuotteita mitä käytän itse. Kerron mielelläni lisää niistä. Ja lisäksi vielä myynnissä laadukkaita koirien petejä, samoja, joita meidän koirat käyttävät. Mikä olisikaan koiralle mukavampaa kuin nukkua pehmeässä, omassa pedissä. Ja omistajan kannalta pedit ovat hyvät koska ne on helppo pitää puhtaana ja ne ovat todella kestävät.

Lumille ja pennuille kuuluu hyvää. Pennut ovat nyt 9 vrk:n ikäisiä. Ne ovat jo tuplanneet syntymäpainonsa ja silmät alkavat kohta avautua.

Viimeinkin pitkän ja pimeän syksyn jälkeen on tullut talvi. Maassa on vähän lunta ja tänään oli oikein pakkastakin. Talven ekat kisat näyttävät toteutuvan. Eli 2,5 viikon kuluttua kisataan Toivakassa Robur Sprintissä. Perinteisesti Robur Sprintissä on ollut hyvät urat ja rento fiilis. Ei muuta kuin kisaamaan sinne kaikki!

                 


10.12.2014 Lumin pennut syntyivät

Lumin pennut ovat syntyneet. Synnytys meni hyvin ja pennut syntyivät nopeaan tahtiin. Lumi hoitaa pentuja hyvin. Kaikki pennut ovat tasakokoisia, reippaita ja ne ovat kaikki saaneet jo lisää painoa. Neljä pennuista on uroksia. Ne ovat väriltään tumman ruskeita. Narttuja syntyi yksi. Se on väriltään valkoinen ja varsinainen spesiaalitapaus tuolla tummien urosten joukossa.



6.12.2014 Automatkalla Keski-Euroopassa kahdeksan siperianhuskyn ja 1- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa

Meidän perheen lomareissut ovat lähes aina kilpailujen yhteydessä. Reissujen päätavoitteena on kilpailuihin osallistuminen mutta kun kerran matkustaa johonkin kauemmas niin sinne on kiva jäädä vähän lomailemaankin. Tällä kertaa matkustimme Ranskaan, 170 km Pariisista etelään päin koiravaljakkoajon sulan maan EM-kilpailuihin. Kilpailujen jälkeen jäimme vielä viikoksi lomailemaan Pariisiin, Belgiaan ja Saksaan. Matkustimme omalla autolla Helsingistä Travemündeen Finnlinesin laivalla. Ajoimme Saksan, Hollannin ja Belgian läpi Ranskaan.

Matkustaminen koirien kanssa isolla autolla vaatii hieman suunnittelua. Koirilla pitää olla passit. Ne hankin jokaiselle koiralle jo pikkupentuna. Rokotukset on tietenkin oltava voimassa. Ekinokokkilääkitys vaaditaan Suomeen saavuttaessa. Koirien vienti EU-maihin on helppoa. Keski-Euroopassa parkkipaikat ovat usein pieniä ja ahtaita. Meidän 7 metriä pitkä pakettiauto ei mahdu joka hotellin parkkipaikalle. Niinpä katsomme Google Mapsin satelliittikartasta kun varaamme hotellin, että minkä kokoinen parkkipaikka hotellilla on ja onko vieressä hyvät mahdollisuudet ulkoiluttaa koiria. 

Nyt meidän EM-kisareissu lähenee loppuaan. Tällä hetkellä olemme Finnlinesin laivassa matkalla Travemündesta Helsinkiin. Huomenna eli sunnuntai-aamuna ollaan jo kotona. Siellä meitä odottavat Erkin vanhemmat Lumin, Komeetan, Jepen ja Rondan kanssa. Saas nähdä miten isoksi Lumin maha on matkan aikana kasvanut. Komeettakin on varmasti kasvanut parissa viikossa isommaksi.

Koko matka on sujunut hyvin. Matkassa on ollut kahdeksan koiraa. Myrsky ja Viima, 13 kk, ovat nuorimmat mukana olevat koirat ja ne olivat ainoat, jotka eivät olleet aikaisemmin käyneet ulkomailla. Laivamatkat ovat sujuneet hyvin. Koirat ovat laivamatkan ajan autossa omissa kopeissaan. Auto on ulkokannella lähellä koirien ulkoilutusta varten rakennettua pientä hiekkalaatikkoa. Koirien luo autolle pääsee aina silloin kun haluaa. Laivan työntekijä tulee avaamaan oven autokannelle. Lähtöpäivän iltana, kun otimme koirat ekaa kertaa laivassa kannelle tarpeilleen, oli kauhea myrsky. Satoi ja oli pilkkopimeää, laiva keinui hurjasti ja rytinä vain kävi kun se törmäsi aaltoihin. Koirat olivat ihmeissään ja osa hieman jännitti. Myrsky onneksi laantui aamuun mennessä ja koirat olivat aamupissalla jo reippaita.

Auto laivan kannella

Tässä kannella sijaitsee koirien hiekkalaatikko ja tässä koiria kävelytetään                                                                                    

Koirien hiekkalaatikko



Kisapaikalle ajoimme kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä 800 km läpi Saksan, Hollannin ja Belgian. Toisena päivänä 400 km Pariisin läpi kisapaikalle Lamotte-Beuvroniin. Koirien juottaminen aloitettiin jo matkalla eli otimme niitä lenkille useita kertoja päivässä. Matkalla tien päällä emme ikinä laita koiria ketjuun koska haluamme, että ne saavat liikkua. Ja onhan se koirillekkin mukavampaa kävellä meidän kanssa kuin vain nököttää auton vieressä ketjuissa.

Kisapaikalla olimme viimeisinä suomalaisina torstaina päivällä. Eläinlääkäri kävi tarkastamassa koirien rokotukset ja kahden koiran sirut. Kävimme jalkaisin kiertämässä rataa ja se oli ihan yhtä hurja kuin kuvien ja videoiden perusteella olimme osanneet odottaakin. Paljon 90 asteen mutkia, pujottelua hevosurheilukeskuksen rakennusten, ratsastuskenttien välissä. Olipa paikalla jokunen hevonenkin. Alkumatka urasta meni rakennusten, penkkien, kukkaruukkujen, ratsastuskenttien välissä ja n. puolet eli loppumatka metsässä. Uran vieressä oli mm. iso villisikapatsas. Osa alkumatkan urasta oli mutavelliä. Kura siis tulisi lentämään näissäkin arvokisoissa! Paikoitellen ura oli todella leveä. Suomessa kisaurat ovat lähes aina metsässä kulkevaa tietä, jota pitkin koirien on helppo juosta. Nyt ura oli todella vaativa koirille. Ranskalaiset olivat kisanneet useita Ranskan mestaruuskisoja täällä samalla uralla, viimeksi kaksi viikkoa sitten. Heillä oli siis selvä kotikenttäetu kun koirat tunsivat uran ja kaikki sen mutkat. 

Paikoitellen ura oli leveä ja kurainen

Tässä näkyy uraa kahdesta kohtaa. Kilpailija ajaa uralla. Ihmisiä ja koiranulkoiluttajia kävelee siellä täällä uran varressa. Alempana kulkee ura myös.

Lähtöalue kuvattuna katselutornista

Suomalaisia kisapaikalla


Varikkoalue oli iso ja todella kurainen. Onneksi 5 euron hintaan sai ostaa olkipaaleja. Olkea oli hyvä levittää auton ympärille niin, että kuraa ei tullut kaikkialle autoon ja, että koirien oli mukavampi olla auton ympärillä. Kun saavuimme kisapaikalle, ei sinä päivänä ollut enää olkia myynnissä. Pari tuntia kärsimme auton ympärillä olevassa kuravellissä. Koiratkin olivat ihmeissään ja harmistuneita kun joutuivat olemaan kurassa. Onneksi eräs saksalainen kilpailija lahjoitti puolet ylimääräisestä paalistaan. Seuraavana päivänä ostimme kaksi paalia lisää.

Kuraa. Seuraavana päivänä laitoimme olkea tuohonkin lätäkköön koska siitä valjakko lähti liikkeellä.


Oikealla lähtöalue ja varikkoa tornista kuvattuna


Yövyimme kisapaikalla olevassa majoituksessa eli isossa rakennuksessa, joka oli täynnä kahden hengen huoneita. Huoneet olivat karut eikä lämmintä vettä tullut kraanasta. Onneksi suihkusta tuli edes haaleaa vettä. Sängyt olivat kuitenkin mukavat ja uni maistui. Perjantaina kisat alkoivat junnujen ja veteraanien luokilla. Seurasimme niitä sen verran mitä nyt lasten ja koirien hoidolta ehti. Illalla olivat vuorossa avajaiset eli marssimme kulkueena lippujen liehuessa Lamotte-Beuvronin kylään. Avajaiset olivat sisällä isossa salissa ja siellä kuuntelimme puheita ja katsoimme junnujen ja veteraanien palkintojenjaon.

Kisapaikan majoitus

Reippaat lapset kisapaikalla


Lauantaina Erkin startti oli klo 10.02. Erkki starttasi luokkansa toisena kilpailijana. Viime hetkellä päätin jättää Viiman pois valjakosta koska sää oli kostea ja lämmin ja arvelin, että nuoren Viiman kestävyys ei riitä lämpimällä säällä. Myrsky on kehittynyt siskoaan Viimaa nopeammin eli se voisi startata. Johtajiksi valitsimme kokeneen konkarin Sonin ja nuoren lupauksen Myrskyn. Vaikka Myrskyllä on ikää vain 13 kk ja se on juossut vain kahdessa kisassa (molemmissa johtajana), uskalsin luottaa, että se kykenee selviytymään haastavalla radalla. Suomen joukkueen jäsenet tulivat handlereiksi (kiitos kaikille avusta!) ja valjakko vietiin lähtöpaikalle. Koirat olivat innoissan kun ne monen päivän odotuksen jälkeen viimein pääsivät kilpailemaan. Ne ampaisivat innolla matkaan. Erkki ajoi nelipyöräisellä kärryllä. Monella kilpailijalla oli kolmepyöräiset kärryt, joista kevyimmät painoivat vain 12 kg. Hurjaa touhua ajaa niin pienellä ja kevyellä kärryllä ja kahdeksalla koiralla.  Lähtöalueella oli korkea kävelysilta, jolta näki n. puolet urasta. Kiipesin torniin ja katsoin Erkin ja koirien menoa. Mutka toisensa jälkeen sujui hienosti ja hetken kuluttua valjakko katosi metsään. Huokaisin helpotuksesta kun koirat selvittivät haastavan radan niin hienosti. Tuntui jännältä kun ihan äsken pidin vastasyntynyttä Myrskyä kädessä ja nyt se jo johti isoa valjakkoa vaikealla radalla. Jonkin ajan jälkeen valjakko ilmestyi maalisuoralle. Koirat olivat vähän ihmeissään kun suora vain jatkui ja jatkui. Ne ovat tottuneet, että Suomessa kun metsästä sukelletaan aukealle, niin samantien ollaan jo maalissa. Onneksi koirat juoksivat maaliin. Joillain kilpailijoilla koirat ihmettelivät niin, että ne pysähtyivät ennen maalia. Ensimmäisen päivän suoritus oli puhdas ja koirat juoksivat hyvin. Sijoitus oli kuudes. Ranskalaiset olivat johdossa. Meidän perässä oli muun muassa viime vuoden MM-mitalisti. Kilpailijoiden taso oli kova kun jokaisesta maasta oli paikalla parhaat valjakot.

Nauhojen oikealla puolella on maalisuora. Maali on kameran takana eli ei ihan näy tässä kuvassa.

Lauantain kisan jälkeen. Soni ja Halti eivät ole niin kuraisia kuin muut.

Soni juoksi johtajana ja Halti vauhtiparissa. Myrsky puuttuu kuvasta kun on jo irrotettu liinoista.



Lauantaina oli illallinen ja siihen osallistui n. puolet Suomen joukkueesta. Ranskalaiseen tapaan ruoka oli herkullista. Tosin aika suolaista varsinkin pienille lapsille.

Suomen porukka musher dinnerillä

Sunnuntaina sää oli viileämpi. Päätimme laittaa Myrskyn rinnalle johtoon kaksivuotiaan Pyryn. Erkki lähtisi siis matkaan kahden nuoren uroksen johtamana. Suomen joukkue tuli taas handlereiksi ja Erkki pääsi hyvin matkaan. Katsoin taas tornista kun valjakko eteni mutkasta ja haasteesta toiseen puhtaasti ja hienosti. Kurkottelin tornista kohti metsään johtavaa viimeistä mutkaa, jonka pystyin näkemään ennen kuin valjakko katoaisi metsään. Näin valjakon ajavan mutkaan mutta en nähnyt sen jatkavan matkaa. Mutkaa en tornista nähnyt. Toivoin, että valjakko olisi päässyt livahtamaan metsään huomaamattani. Kurkottelin tornista ja sekunnit matelivat. Hetken kuluttua näin uran varrella olevien katsojien ja kuvaajien lähtevän juoksemaan kohti mutkaa. Tiesin Erkin olevan siellä parkissa ja heidän juoksevan apuun! Vajaa minuutti kului ja sitten näin valjakon viimein lähtevän liikkeelle. Näissä kisoissa jo parin sekunnin viivytys on liikaa. Minutti oli ikuisuus. Arvelin koirien kääntyneen väärin ja valjakon menneen pahasti myttyyn.

Lähdin kävelemään kohti maalia. Kävelin automme vierestä kun Virve siellä viittilöi minulle radiopuhelin kädessään. Hän oli saanut puhelimeen tiedon, että Erkki oli joutunut ottamaan valjakosta koiran pois. Koiraa oltiin tuomassa meidän autolle. Tuo mutka oli sattumalta uralla kohdassa, joka oli lähimpänä autoamme eli n. 300 m päässä. Samassa mönkijä kaartoi paikalle ja toimitsijan sylissä makasi Soni. Otin Sonin syliin ja kysyni mitä oli tapahtunut. Hän sanoi Sonin kaatuneen mutkassa. Vein Sonin autolle ja annon lihalientä. Liemi maistui, joten tiesin, että Sonilla ei olisi kummempaa hätää. Se ontui molempia etujalkojaan ja anturat olivat rikki. Koirat olivat siis juosseet mutkaan ihan oikein. Soni oli satuttanut tassut ja kaatunut mutkassa.

Pian Erkki tuli maaliin. Soni oli ollut valjakossa pyöräkoirien edessä yksin. Kun Soni otettiin pois, liinoissa ei ollut koiraa yhdessä parissa ollenkaan eli valjakossa oli tyhjä aukko. Siitä huolimatta kuusi koiraa olivat vetäneet valjakon hyvin liinat tiukalla maaliin. Sijoitus putosi nyt kymmenenneksi. Erkki kertoi mutkassa Sonin yhtäkkiä kaatuneen. Muu valjakko olisi vain jatkanut matkaa raahaten maassa makaavaa Sonia. Erkki oli pysäyttänyt ja laittanut kärryn mutkassa olleen tolpan taakse parkkiin. Mutkassa olleet kolme keltaliivistä kisajärjestäjää olivat juosseet heti avuksi ja irrottaneet Sonin liinoista. Erkki kysyi voisiko hän jättää Sonin heille ja jatkaa matkaa. Vastaus oli kyllä. Valjakko oli parkissa 90 asteen mutkan sisäkaarteessa ja seuraava valjakko oli tulossa minuutin päästä. Oli siis hyvä päästä jatkamaan matkaa pois häiritsemästä muiden kisasuoritusta. Sattumalta yksi keltaliivimiehistä oli kilpailun kakkostuomari. Normaalisti koiran tiputtaminen pois valjakosta muualla kuin siihen tarkoitetulla jättöpaikalla tarkoittaa kilpailusuorituksen hylkäämistä. Koirien jättöpaikka oli vajaan kilometrin päässä uralla. Sinne asti Erkki ei olisi voinut ajaa. Oletimme, että hylkäys tulee. Niin ei kuitenkaan tapahtunut.

Etualalla juuri valjakosta poistettu Soni ja valjakon maaliin johtanut Myrsky. Suomen joukkueenjohtaja Kari ja kurainen Erkki keskustelevat Sonin valjakosta poistamisesta


Seuraavana päivänä kun olimme lähdössä kisapaikalta tulivat kisan päätuomari ja mutkassa ollut kakkostuomari juttelemaan. He kyselivät Sonin vointia ja kertoivat päättäneensä, että Erkkiä ei hylätä koska Erkki teki tilanteessa ainoan oikean ratkaisun. Hän jätti koiran osaaviin käsiin ja se kuljetettiin minun hoitoon saman tien. Itse hän jatkoi maaliin häiritsemättä muiden kisasuoritusta. Koirat juoksivat sunnuntaina myös hyvin. Johtajat juoksivat hienosti vaativalla radalla ja olen Pyryyn ja Myrskyyn todella tyytyväinen. Sijoitus oli mitä oli ja sunnuntain aika oli huono vajaan minuutin viivytyksen takia. Soni onneksi on kunnossa. Kisapaikalla oli tarjolla osteopaatin hoitoa ja vein Sonin heti hänelle hoitoon. Lapa oli hieman pois paikaltaan mutta hän korjasi sen takaisin paikoilleen. Nyt Sonin anturat ovat jo lähes parantuneet ja tyttö on ennallaan ja valmiina treeneihin parin päivän päästä.

Soni osteopaatilla


Kisojen jälkeen lomailimme vielä viikon. Vietimme yhden päivän Pariisin keskustassa. Ihmeen kaupalla saimme ison automme parkkiin keskelle kaupunkia lähelle Eiffel-tornia. Koirat olivat innoissaan kaupungilla. Ne haistelivat pariisilaisfifien hajuja tohkeissaan. Kävimme katsomassa Eiffel-tornin. Ajoimme metrolla Riemukaarelle ja kävelimme Champs-Elyseellä. Siellä on isot joulumarkkinat ja siellä riitti kivaa nähtävää lapsille ja aikuisille. Pari päivää vietimme Pariisin Disneylandin vieressä Explorers-hotellissa. Siellä oli lapsille kivat leikkipaikat ja autolle iso parkkipaikka. Parkkiksen ympärillä oli paljon puistoa missä koiria oli hyvä talutella. Vietimme päivän Disneylandissa. Sää oli kylmä, +2 astetta ja välillä satoi. Silti huvipuistossa oli paljon porukkaa ja osaan laitteista joutui jonottamaan pidempään. Ei kuitenkaan niin pitkään kuin kesällä, jolloin kävin Disneylandissa joitain vuosia sitten. Sen jälkeen olimme päivän Belgian Gentissä. Koirat ovat olleet koko reissun ajan reippaita. Ne ovat syöneet ja juoneet hyvin. Ne ovat olleet itsevarmoja ja uteliaita mitä erilaisemmissa paikoissa: suurkaupungeissa, huoltoasemilla, rekkaparkeissa, isojen moottoriteiden vieressä.

Pakolliset pönötyskuvat nähtävyyksien edessä

        

Erkki, Viima ja Halti Pariisissa

Reissu on ollut oikein mukava ja onnistunut. Toki kymmenenneksi sijoittuminen harmittaa ja paljon. Koirien suoritukset olivat kuitenkin molempina päivinä hyvät. Oli ilo katsella tornista kun oma valjakko kiiti Erkin ohjastamana vaativalla radalla. Voittajavaljakoissa juoksi isoja uroksia. Meillä on valjakossa enemmän narttuja kuin uroksia. Tulevaisuudessa asia on toisin päin ja lisää vauhtia on toivottavasti tulossa meidän valjakkoon. Nyt tiedän, että nuoret johtajat osaavat homman ja että tulevaisuudessa meillä on hyviä uusia johtajia, joihin voi luottaa vaativilla urilla. Koirien hermorakenne joutuu testiin pitkillä reissuilla, joissa liikutaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Oli ilo huomata, että myös nuoret Myrsky ja Viima ovat reippaita reissussa.

Saksassa koirien ulkoilutustauko rekkaparkissa



23.11.2014

Auto on pakattu ja kaikki on valmista huomista EM-kisareissua varten. Eli maanantaina lähdetään Finnlinesillä klo 17.30 kohti Travemündea. Perillä ollaan ti klo 21. Ajetaan sataman lähelle hotelliin nukkumaan ja keskiviikkona lähdetään ajamaan kohti Lamotte-Beuvronia. Se sijaitsee 170 km Pariisista etelään. Matkaa sinne on Travemündesta n. 1200 km. Yövymme vielä yhden yön matkalla ja torstaina ollaan perillä kisapaikalla. Perjantaina kilpailevat junnut ja veteraanit. Lauantaina ja sunnuntaina on sitten meidän valjakon vuoro kilpailla. Kisamatkaksi on ilmoitettu 6,4 km.

Täältä voi seurata Suomen maajoukkuetta: https://www.facebook.com/groups/593658287401551/. Täällä tietoa kisoista ja mahdollisesti tuloksia reaaliajassa: http://www.racebeacon.com/eventdetails.aspx?row=04750351-b8e0-4cbd-8b9d-d1b5885ad4e7&column=30

Meillä on ollut tänä syksynä treenissä koiria 8 kpl ja ne kaikki tulevat mukaan ja kilpailevat. Todella hyvä juttu, että kaikki treenissä olevat koirat muodostavat tasaisen valjakon ja pääsevät kilpailemaan. Eli tässä kisavaljakon kokoonpano. Johtajat: SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina (Kiisa), Lumikiisan Beeta Myrsky (Myrsky), SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta (pyry), SM-REK8-13 SM-REK4-14 Taiga Quest Dolphin (Soni). Eli näistä neljästä valitaan paikan päällä ketkä juoksevat johtajina. Muut valjakon koirat: SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Zenith (Salama), Lumikiisan Beeta Viima (Viima), SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta (Nanja), SM-REK8-13 Tullatuulen Halti (Halti).

Yritän päivittää reissun aikana kuulumisia tänne blogiin jos vain pääsen nettiin.

17.11.2014

Tasan viikon kuluttua istumme Finnlinesin laivan buffetissa syömässä ja laiva matkaa kohti Travemündea. Koirat nukkuvat autossa omissa kopeissaan ja pääsevät ulos kannelle ja hiekkalaatikolle tarpeilleen useita kertoja päivässä.  Ennen reissuun lähtöä pakataan mukaan 1001 tavaraa. Eli koirien varusteet, kilpailuvarusteet, meidän aikuisten tavarat ja lasten tavarat aina leluista lähtien. Tässä on vuosien saatossa kehittynyt jo varsinaiseksi pakkauksen ammattilaiseksi kun kisareissuja tulee vuoteen yli 10 kpl ja sen lisäksi vielä mökkireissut, kavereilla vierailut ja lomareissut. Välillä ei viitsi edes reissun jälkeen kasseja purkaa kun parin päivän päästä mennään taas :) Kun tulevana sunnuntaina aletaan pakata ja täyttää autoa tavaroilla niin koirat varmasti ilostuvat. Viimeistään siinä vaiheessa kun kisakärry nostetaan autoon niin koirat riemastuvat. Ne lähtevät aina  mielellään reissuun. Käy sääliksi tiineenä olevaa Lumia, pientä Komeettaa ja eläkeläisiä Jeppeä ja Rondaa kun ne eivät pääse mukaan. Onneksi ne saavat jäädä omaan kotiin siksi aikaa kun ollaan poissa.

Perheemme nuorin jäsen on 4,5 kuukauden ikäinen Komeetta (Lumikiisan Ceet Komeetta). Se on aivan ihana pentu. Suloinen pieni pörröpää, jolla on kultainen luonne. Komeetta on luonteeltaan ihanan rauhallinen. Se on reipas ja itsevarma. Uusissa paikoissa se ei pelkää vaan tutkii mielellään paikkoja. Komeetasta taitaa kasvaa iso poika ja toivottavasti se tuo tulevaisuudessa valjakkoon voimaa ja nopeutta. Alla muutama kuva Komeetasta.

                   


12.11.2014

Lumin tiineys on edennyt yli puolenvälin. Maha on kasvanut eikä Lumi ole enää huippukuntoinen ja solakka oma itsensä vaan pikemminkin jo hieman lyllerön näköinen. Tosin monet eivät varmasti huomaisi vielä, että Lumi on tiineenä. Se näyttää lähinnä hyvin syötetyltä sohvanvaltaajalta.

Lumikiisan Ceet Sinda lähti reilu viikko sitten uuteen kotiinsa Venäjälle. Sindan piti saada tarvittavat rokotukset, jotta se pääsisi Venäjän puolelle. Lisäksi tarvittiin passi ja terveystodistus ja sisä- ja ulkoloishäädöt. Sindan uusi omistaja Roman joutui siis odottamaan kunnes Sinda oli jo 4 kk:n ikäinen. Sindan veli Komeetta jäi minulle ja Komeetta oli tietenkin onnellinen kun se sai pitää itsellään Sindan leikkikaverina pitkään. Nyt Komeetalla on paljon tylsempää kun ystävä muutti pois. Niillä oli tapana leikkiä pihalla vapaana tuntikausia. Tarhassa ne asuivat yhdessä. Onneksi Viima on oikein rakastava isosisko Komeetalle. Ne asuvat nyt samassa tarhassa ja nukkuvat samassa kopissa. Viima hoitaa Komeettaa ja on sille oikein ystävällinen. Ne eivät kuitenkaan leiki yhdessä samalla tavalla kuin kaksi pikkupentua leikkisivät. Viimalla on oma veli Myrsky paras leikkikaveri. Ja isoveljet Pyry ja Salama myös. Komeetta on vielä liian pieni isojen rajuihin leikkeihin. Sindaa tulen jatkossa näkemään kilpailuissa ulkomailla, varsinkin Baltiassa. Toivottavasti Sindasta kasvaa oikein hyvä kisakoira. Luonteeltaan se ainakin on oikein itsevarma ja reipas. Rakenne sillä on myös hyvä. Ruokahalu sillä on tosi hyvä ja se on nopea pieni pentu.

Ranskan reissu lähestyy. Koirat rentoutuvat ja nauttivat elämästä sisällä. Nyt on niiden aika unohtaa kaikki kisastressi ja ottaa rennosti ja ladata akkuja reissua varten. Treenit toki jatkuvat mutta normaali kotielämä on nyt niille mahdollisimman rauhallista ja helppoa. Ei siis reissuja mökille, kavereille tai muualle. Tai no, ei tämä meidän normaali kotielämä mitään kovin seesteistä ja rauhallista ole. Siitä pitää huolen leikkivät ja riehuvat lapset ja nuoret koirat. Mutta metelistä ja menosta huolimatta aikuiset koirat ottavat rennosti.

Pyryn (kisakoirani SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta) neljä pentua kävivät meillä leikkimässä kasvattajansa Pauliinan kanssa. Komeetta oli onnellinen kun se sai leikkikavereita. Yhdessä pennut viilettivät pitkin pihaa. Alla kuvia. Pennut ovat  hyvärakenteisia ja kauniita. Pyry on periyttänyt varsinkin uroksiin ulkomuotoaan. Luonteeltaan pennut ovat kuin vanhempansa eli itsevarmoja, rauhallisia ja kontaktinhakuisia. Oikein kivoja pentuja. Yhden pennun varaus peruuntui ja vapaana olisi vielä uros tai narttu. Jos kiinnostaa niin laita minulle viestiä! Sukutaulu Koiranetissä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI47561%2F14&R=270

Miisa, Komeetta, ja SM-REK4-14 Lumikiisan Alfa Nieta x Aglo Pahaad May Duck pennut eli Kaamos, Kuura, Nietos ja Tuisku.

Pennut ja Miisa leikkimässä pihalla


Koirat ottavat rennosti

Väsyneet ystävykset

Sinda uuden omistajansa Romanin kanssa


2.11.2014 Arctic Trophy 2

Tämän vuoden viimeinen kilpailu Suomessa oli viikonlopuna Ylämaalla järjestetty Arctic Trophy 2. Erkki kilpaili DR4-luokassa ja voitti sen. Kisoihin lähdettiin hakemaan kisakokemusta 12 kk ikäisille junnuille Lumikiisan Beeta Myrskylle ja Viimalle. Myrsky on osoittautunut loistavaksi johtajaksi ja se pääsi nyt valjakon johtoon. Molemmat junnut juoksevat neljän viikon kuluttua EM-kisavaljakossa. Valjakkoon haluttiin yksi kokenut kisakoira johtoon ja valinta osui Lumiin (SM-REK8-13 SM-REK4-14 Tullatuulen Essi). Lumi on astutettu kolme viikkoa sitten ja se on tiineenä eli tämä oli sen viimeinen kerta valjakossa ennen äitiyslomalle siirtymistä. Valjakkoon haluttiin vielä yksi junnu ja arvonta osui Pyryyn. Kisamatkan piti alunperin olla 3,5 km. Toivoin järjestäjiltä hieman pidempää matkaa ja he ystävällisesti alkoivat selvittää asiaa. Ainoa vaihtoehto pidentää uraa oli ajaa uralla oleva lenkki kahteen kertaan. Näin matkaksi saatiin n. 5 km. Hieno juttu kun ura saatiin pidemmäksi! Tämä järjestely aiheuttikin sitten ekana kisapäivänä kaikille kilpailijoille ongelmia. Onneksi ongelmiin oli varauduttu lähettämällä kilpailijat kahden minuutin välein matkaan ja laittamalla risteyskohtaan paljon ratavahteja, joilla riitti hommia auttaa kääntyviä valjakoita. Ekana päivänä Erkki ajoi risteykseen, jossa käännytään kiertämään lenkki toista kertaa, samaan aikaan kuin valjakko, joka lähti ekalle kierrokselleen. Erkki  pysäytti valjakkonsa ja päästi toisen valjakon edelle koska toinen valjakko tuli alamäkeen ja suoraan eli sen olisi ollut hankala pysähtyä. Suuntakäsky tuli siinä hässäkässä annettua koirille liian myöhään ja ne kääntyivät väärin. Ratavahti kävi kääntämässä valjakon. Matkalle mahtui yksi hyvin mennyt ohitus (hyvää kokemusta junnuille). Kun tuli aika kääntyä kohti maalia, koirat päättivätkin lähteä kolmannelle kierrokselle. Ratavahti sai taas kääntää valjakon. Yhteensä näihin pysähdyksiin meni 17 sek.

Sunnuntaina Erkki lähti uralle ensimmäisenä koska hän johti kilpailua. Tänään  kävi toisinto eiliseltä ja molemmissa käännöksissä tarvittiin ratavahdin apua. Lisäongelmana oli oma mokani. Olin vahingossa laittanut Viimalle liian pitkän seisingin. Se astui seisingin yli. Onneksi se sai ihan itse selvitettyä sen pian. Parin kilometrin päästä se sotkeutui taas seisinkiin mutta sai sen tälläkin kertaa selvitettyä. Kolmannella kerralla Erkki joutui pysähtymään ja käymään selvittämässä Viiman. Väsymys painoi parin huonosti nukutun yön jälkeen ja en älynnyt tarkistaa seisinkejä ennen starttia. Näköjään handlerikin voi mokata kilpailusuorituksen. Aikaa kaikkiin ongelmiin meni uralla 25 sek. Eilisen sijoitus kuitenkin piti ja Erkki voitti luokkansa. Kaikki koirat juoksivat hyvin vaikka porukka koostuikin kahdesta ihan nuoresta,joista toinen vielä johdossa ja yhdestä tiineestä nartusta.

Seuraava kilpailu onkin sitten EM-kisa neljän viikon kuluttua. Edessä on seuraavien viikkojen aikana tärkeitä treenejä kotiurilla ja muualla.

Kuvaaja Tero Parkkari



30.10.2014

Mukavia uutisia! Viimeiset kolme viikkoa on eletty jännityksessä. Tuleeko niitä vai ei? Lumin naamasta näin jo reilu viikko sitten, että taitaa niitä tulla. Eilen olin jo ihan varma, että tulee. Tänään asia sitten varmistui ultrassa. Lumi odottaa pentuja! Tänään oli vasta 22. vuorokausi astutuksesta. Vein muut koirat rokotuksille ja Sindalle haettiin viimeinen dokumentti Venäjälle matkustamista varten. Samalla ajattelin ultrata Lumin vaikka yhdessä eläinlääkärin kanssa epäiltiin, että näkyykö noin aikaisessa vaiheessa vielä pentuja kun ulträänilaite ei ole kovin tarkka eläinlääkärilläni. Kun lääkäri ajeli karvoja Lumin mahasta, hän sanoi heti, että taitaa tuo olla tiineenä. Verisuonet mahan pinnalla olivat hieman paksuuntuneet. Sanoin hänelle, että olen kanssa varma, että on tyttö tiineenä. Ultra sen sitten paljasti kun pentuja näkyi mahassa 3-4 kpl. Saattaa niitä enemmänkin tulla kun näin aikaisessa vaiheessa ei vielä kaikki pennut välttämättä näy. Pentujen isä on kolminkertainen maailmanmestari, hyytävää vauhtia kisoissa Antti Mäkiahon valjakon johdossa juokseva SM-REK4-11 SM-REK-4-12 SM-REK-4-13 McAhon Dakota. Pentueesta löytyy lisää tietoa "pentuja" välilehdeltä.

Viikonloppuna kisataan viimeinen sulan maan kisa Suomessa tälle syksylle eli Arctic Trophy 2. Tietoa kisoista löytyy täältä http://www.vetokoirat.com/index.php?page=arctictrophy2. Kisavaljakossa juoksee kolme junnua ja Lumi. Tämä on nyt sitten Lumin vika kisa vähään aikaan koska se siirtyy nyt pentulomalle. Ajoitus on todella huono koska Lumin panosta tarvittaisiin EM-kisoissa kuukauden päästä. Lumi olisi juossut siellä johdossa ja olisi ollut tosi tärkeä tekijä valjakossa. Mutta ei voi mitään, kiima tuli huonoon aikaan kisojen kannalta ja Lumi on nyt sitten loppukauden pois kisavaljakosta.

20.10.2014

Viikonloppu meni Jämillä SM-kisoissa. Erkki ajoi DR8-luokassa. Tämä oli kenraaliharjoitus ensi kuussa Ranskassa oleviin EM-kisoihin. Siellä Erkki ajaa myös DR8-luokassa. Jämillä oli nyt aika antaa liitolle näytöt EM-kisoja varten. Valjakossa juoksi neljä 6 ja 7 vuotiasta kisakonkaria eli SM-REK-8-13 SM-REK-4-14 Tullatuulen Essi ”Lumi”(johdossa molempina päivinä), SM-REK-8-13 Tullatuulen Jemina "Kiisa" (johdossa ekana päivänä), SM-REK-8-13 Tullatuulen Halti (vauhtiparissa) ja SM-REK-8-13 Tullatuulen Jutta "Nanja" (tiimissä). Pyöräkoirina juoksivat juuri kaksi vuotta täyttäneet SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Zenith "Salama" ja SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Nieta "Pyry". Tiimikoirana  juoksi juuri kisaa edeltävänä päivänä 12 kk täyttänyt Lumikiisan Beeta Viima ja vauhtiparissa ekana päivänä ja johdossa tokana päivänä juossut Viiman veli Lumikiisan Beeta Myrsky. Myrsky on osoittanut olevansa synnynnäinen johtaja. Otimme pienen riskin ja laitoimme Myrskyn johtoon toisena kisapäivänä. Riski kannatti koska Myrsky johti valjakkoa tosi hienosti. Myrsky oli iloinen kun se pääsi johtajaksi. Sitä ei jännittänyt yhtään, se johti valjakkoa varmasti ja vauhdikkaasti eteenpäin tätinsä Lumin rinnalla. Rata oli kurainen ja täynnä vesilätäköitä mutta kukaan koirista ei välittänyt siitä. Valjakkomme oli ylivoimaisesti luokkansa nopein siperianhuskyvaljakko ja se sijoittui heti risteytyskoirien jälkeen neljänneksi. SM-pronssi jäi vain 13 sek päähän.

Erkki kilpaili valjakkoajon lisäksi myös SM canicross viestissä. L-SVU:n joukkueeseen kuului Erkin lisäksi Antti Mäkiaho ja Teemu Kaivola. Kisakoirina heillä oli Marika Tiiperin huippuseisojat.Joukkue sijoittui hienosti pronssille!

Soni ei juossut nyt kisatiimissämme koska se pääsi juoksemaan Tero Asulan valjakon johtajaksi. Terolla perheineen on kolme kasvattiani ja valjakossa niistä juoksivat nyt Sonin kanssa Hekla ja Kyösti Alfa-pentueesta. Teron valjakossa vielä lisävahvistuksena juoksi rekkaamaton husky Niilo. Soni ja kumppanit hoitivat homman kotiin ja juoksivat hienon suorituksen.

Ekan päivän startti

Maalissa tokana päivänä. Sateen jäljiltä rata oli kuravelliä.

Pyöräkoirat Pyry ja Salama

Loput valjakosta eli johtajat Myrsky ja Lumi, takana Halti ja Kiisa ja ihan takimmaisina Nanja ja Viima


Erkki lähdössä viestijuoksuun



 

   Erkki ja palkinnot eli SM-pronssia, nopein siperianhuskyvaljakko

    ja REK1-tulos                                                                                              L-SVU:n viestijoukkue


               

Erkki ja Miisa palkintopallilla


Kuulumme molemmat Non-stop valjakkourheiluvarusteiden tiimiin. Tässä Jämin kilpailuun osallistunut tiimi. Menestystä tuli roppakaupalla tiimille ja tästä moni jatkaa EM-kisoihin.


Kannustusjoukot


 

Kaikki 5 kpl Lumikiisan C-pentueen pentua olivat kisoissa. Tässä Markon ja Pirjon Koda (Lumikiisan Ceet Superman)


Kotona. Miisa on järjestänyt koirille lokoisat oltavat. Kyllä tuossa kelpaa rentoutua kisareissun jälkeen.





13.10.2014

Nyt on syksyn kolme ensimmäistä kilpailua takana. Ne ovat olleet tiimillemme hyviä harjoituskisoja tärkeitä kilpailuja varten eli siis hyvää valmistautumista SM- ja EM-kisoihin. Näihin kolmeen ensimmäiseen kisaan ollaan lähdetty testaamaan erilaisia valjakon kokoonpanoja ja ajamaan kilpailunomaiset vauhtitreenit. Ensi viikonloppuna onkin sitten Jämillä SM-kilpailut. Siellä annetaan näytöt EM-kisoja varten. Erkki ajaa EM-kisoissa DR8-luokassa joten siis Jämillä myös tuossa samassa luokassa.

Viikonloppuna oltiin Kiimingissä kisaamassa. Valjakon vanhimmat koirat eli Lumi, Halti, Kiisa ja Nanja pääsivät kilpailemaan. Ne juoksivat ihan mukavaa vauhtia, ekalla kierroksella keskinopeus 28,5 km/h. Valjakolle tuli REK1 tulos ja sijoitus oli toinen. Kisan jälkeen Erkki kävi ajamassa nuoremmat koirat ja nekin alkavat kulkea jo mukavasti. Keskinopeus huiteli 30 km/h tienoilla. Kilpailu oli todella hyvin järjestetty ja muutenkin oikein mukava tapahtuma. Kannatti siis ajaa reilut 1000 km kisapaikalle ja takaisin. Kisan jälkeen käytiin pienellä kaupunkilomalla Oulussa. Kaikki 13 koiraa olivat mukana reissussa ja ne osasivat pentuja myöten olla hienosti myös kaupungilla.

Johdossa Lumi ja Kiisa, takaparissa Halti ja Nanja.



9.10.2014 Finnlines!

Uusin yhteistyökumppanimme on Finnlines. Olemme matkustaneet yhtiön laivoilla neljä kertaa koirien kanssa. Voin suositella todella lämpimästi laivamatkaa Saksaan tai Puolaan! Laiva lähtee Helsingistä ja on perillä seuraavana päivänä. Meillä on kokemusta sekä Saksaan, että Puolaan matkustamisesta ja molemmat reissut ovat olleet koirien kanssa helppoja. Nyt kun mukana matkustavat lapsetkin niin on paljon mukavampaa ottaa laiva Helsingistä ja saapua seuraavana päivänä perille. Muuten joutuisi joka tapauksessa ottamaan laivan Tukholmaan tai Tallinnaan ja ajamaan pitkän matkan ennen kuin on Saksassa. Laivassa koirat voivat matkustaa hytissä tai autossa. Mikäli koirat ovat autossa, autolle annetaan hyvä paikka kannelta ja siellä pääsee käymään muutaman tunnin välein. Koirille on hiekkalaatikot kannella ja ainakin meidän koirat ovat tehneet mielellään tarpeensa laatikkoon. Muutenkin koirat tykkäävät matkustaa laivalla. Ne ovat siellä ihan innoissaan. Haistelevat merituulta ja kävelevät kannella ja kuuntelevat kaikkia ääniä. Nyt on meidän seuraava laivamatka Finnlinesillä varattu. Matkustamme marraskuun lopussa Saksaan ja sieltä jatkamme matkaa autolla Ranskaan missä pidetään sulan maan EM-kilpailut.

Huomenna aamulla lähdemme ajamaan kohti Kiiminkiä. Siellä on lauantaina kilpailut. Erkki ajaa DR4-luokassa. Valjakon kokoonpanoa ei ole vielä päätetty. Seitsemästä koirasta valitaan neljä. Tämä on viimeinen kilpailu mihin Myrsky ja Viima eivät saa osallistua. Viikon päästä ne täyttävät vuoden ja sen jälkeen ne saavat osallistua kisoihin tiettyihin luokkiin. Tällä viikolla on tapahtunut muutakin mukavaa mutta siitä lisää vasta ehkä myöhemmin.

www.finnlines.fi

      


4.10.2014

Minulla on Non-stopin valjakkourheiluvarusteita myynnissä kaikkialla missä liikun eli kisoissa ja tapahtumissa. Jos tarvitset jotain niin tule kisapaikalla kysymään tai laita jo etukäteen viestiä :)

Tänään oltiin Ohkolassa kisoissa. Erkki ajoi DR6-8 luokassa kuudella koiralla. Valjakossa juoksivat johdossa Halti ja Kiisa, keskellä Soni ja Lumi ja takana Pyry ja Salama. Kolme nartuista on kiimassa. Pojat menivät siitä huolimatta tosi hyvin. Kiimaiset nartut sähläsivät ihan uran lopussa ja saivat liinat pahasti solmuun. Tuollaista ei ole tapahtunut ikinä ennen koska normaalisti koirat juoksevat kuin koneet eli puhtaasti ja vauhdilla. Onneksi liinasotku sattui nyt Ohkolassa eikä tärkeissä arvokisoissa. No, toivotaan, että tuollaista ei tapahdu enää. Aikaa tuohon sähläämiseen meni parikymmentä sekuntia.

Ohkolassa oli kaksi pientä perhettä koolla kun Nanjan kaikki viisi pentua olivat paikalla. Batman, Koda ja Kerttu olivat siellä perheidensä kanssa ja kunkin omistajat osallistuivat kilpailuun. Ja minulla oli mukana Komeetta ja Sinda. Myös pentujen isä Sembra osallistui kisoihin Antti Mäkiahon valjakossa. Nalan ja Pyryn kuusi pentua olivat myös kisoissa ja Pyry pääsi ekaa kertaa näkemään pentunsa. Se tutustui niihin rauhallisesti ja pennut nuuskivat Pyryä innoissaan ja pelottomina. Pyry ilahtui Nalan näkemisestä ja ajatteli josko voisi tehdä tämän kanssa uudestaan pentuja. Oman lauman kiimaiset nartut ovat sekoittaneet hajuillaan Pyryn pään ja Pyry ajatteli, että Nalallakin voisi olla nyt kiima kun kerran viimeksikin oli kun ne näkivät. Nalan ja Pyryn pennuista yksi uros on vapaana koska varaus peruuntui tulevan omistajan jouduttua sairaalaan. Uros on hyvärakenteinen ja sillä on todella ihana luonne. Kyselyt kasvattajalta eli Paula Hoogesteger 040 750 5327, pauliinahooges@suomi24.fi 


Kurainen valjakko ja musheri maalissa


Nala ja pennut. Yksi uros on vielä vapaana kun varaus peruuntui!


Koda oman laumansa kanssa


Kerttu



30.9.2014

Syksyn ekat kisat menivät hyvin! Erkki ajoi DR4-luokassa ja oli nopein kahdeksasta kilpailijasta. Johdossa juoksivat Lumi ja Soni ja pyöräkoirina Pyry ja Salama. Koirat juoksivat juuri niin kuin niiden odotin juoksevankin. Kovavauhtisia treenejä ei ole vielä ajettu, joten nopeus ei vielä ole sillä tasolla mikä se tulee olemaan myöhemmin syksyllä. Ohituksia ei tullut yhtään ja koirat juoksivat radan läpi puhtaasti. Seuraavaksi kisataan Ohkolassa. Erkki ajaa DR6-luokassa. Myrsky ja Viima eivät vielä saa osallistua, joten seitsemästä koirasta pitää valita kuusi. Vaikea valinta koska kaikki menevät tosi hyvin. Äitiyslomalta palannut Nanjakin menee hyvin vaikka aloitti treenit muutama viikko myöhemmin kuin muu porukka.

Kisaa edeltävänä iltana elettiin jänniä hetkiä kärryn kanssa. Kolmipyöräinen kisakärry oli tarkistettu paria päivää ennen kisaa ja se oli kunnossa. Kun illalla ennen kisaa Erkki nosti kärryn autoon hän huomasi, että takajarrut eivät toimi ollenkaan. Minulla ei ollut tarvittavia osia (jarruvaijeria ja kiinnitysosaa) jarrun korjaamiseen. Onneksi on mukavia kanssakilpailijoita ja Tero toimi pelastajana korjaten kärryn priimakuntoon kisapaikalla ennen starttia! Kiitos paljon! Mukana oli varmuuden vuoksi myös nelipyöräinen kisakärry mutta onneksi sitä ei tarvinnut käyttää koska se on painavampi kuin kolmepyöräinen. Kisan jälkeen Erkki kävi ajamassa loput kisatreenissä olevat koirat eli Viiman, Myrskyn, Kiisan, Haltin ja Nanjan. Matka oli niillä 2,5 km ja kaikki suoriutuivat hyvin. Myrsky ja Viima ovat nyt 11 kk ja tämä oli niille eka "kisa". Ne luulivat pääsevänsä muiden kakkosporukan koirien tavoin kilpailemaan ja olivat aivan innoissaan. Mukana olivat myös 13 viikkoiset Sinda ja Komeetta ja niiden veli eli Teron, Kirsin ja Lukaksen Batman. Pennut olivat reippaita kisapaikalla.

Nartuista Kiisa ja Viima ovat nyt juoksussa ja ihan tärpeillä. Pojat onneksi syövät ja juovat hyvin. Pyry ja Salama osaavat ottaa rauhallisesti eivätkä ne ulvo ollenkaan. Tosi mukavia uroksia. Myrsky haluaisi kovasti päästä Kiisan luo ja se on muutaman kerran vinkunut. Rauhoittuu onneksi kun käskee ja syö ja juo hyvin. Treeneissä pojat menevät hyvin. Ne juoksevat nyt yhdessä Sonin kanssa ja muut viisi narttua ovat toisessa valjakossa.


23.9.2014

Tulevana lauantaina on meidän tiimillä kauden ensimmäinen kilpailu! Eli epävirallinen kilpailu Pertunmaalla. Erkki ajaa DR4-luokassa. Koirien kisakunnon rakentaminen on vielä kesken koska syyskauden pääkilpailu on vasta marraskuun lopussa oleva EM-kilpailu Ranskassa. Tuleva kilpailu toimii siis hyvänä treenikilpailuna ja koirat pääsevät juoksemaan kilpailunomaisen suorituksen. Treenissä on nyt 9 koiraa. Viima ja Myrsky ovat 11 kk eli ne eivät saa vielä kilpailla. Ne juoksevat kuitenkin treeneissä jo hyvin. Nanja on palannut äitiyslomalta vasta hiljattain. Se juoksee jo nyt todella hyvin muun porukan kanssa. Nuo kolme koiraa jäävät automaattisesti pois nyt ekoista kisoista. Jäljelle jää 6 koiraa eli Lumi, Soni, Kiisa, Halti, Pyry ja Salama. Noista sitten valitaan kisatiimiin neljä. Loput viisi koiraa pääsevät toivottavasti juoksemaan kisan jälkeen kisauralle.Olen treenannut koirat yksin koko syksyn ajan lukuunottamatta yhtä kertaa, jona Erkki treenasi. Eli täytyy virittää kamera kuvaamaan miten kisa sujuu, jotta tiedän miten koirat suoriutuvat. Kaikki treenit ovat menneet hyvin ja suunnitellusti. Täysvauhtisia treenejä ei ole vielä tehty mutta tällä viikolla viimein tehdään.

16.9.2014

Erikoisnäyttely oli viikonloppuna. Se meni odotusten mukaisesti. Kiisa sai EH:n, Pyry ja Salama saivat H:n. Tämän päivityksen lopussa tuomari Tapio Kakon arvostelut koirista.

Eilen ajoin Salaman kanssa Helsinkiin Timo Talvion luokse Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalle. Salamasta otettiin selkä, lonkka ja polvikuvat. Timo Talvio ihmetteli miksi halusin kuvata Salaman. Hän katsoi, että koira on hyvärakenteinen ja liikkuu hienosti. Kerroin, että Salama on ollut osteopaatin hoidettavana kun selkä oli jumissa ja halusin varmistaa, että selässä ei ole mitään vikaa. Röntgenkuvat otettiin ja oikeassa Talvio oli. Selkä, polvet ja lonkat olivat kuulemma niin hyvät kuin vain koiralla olla voi! Talvio on ihan huippuspesialisti näissä kuvausasioissa. Asiakkaita käy kuulemma Lapista asti. Eli hänen sanaansa ainakin voi luottaa ja olla iloinen Salaman hyvistä tuloksista. 

Pyry erkkarissa. Kuvaaja Kati Molander

Salama. Kuvaaja Vanessa Tomi.


Kiisa erkkarissa. Kuvaaja Vanessa Tomi.


Tässä yksi niistä monista Salamasta otetuista röntgenkuvista


Erkkariarvostelut:

Nartut käyttöluokka

          Tuomari: Tapio Kakko
          Koira: Tullatuulen Jemina "Kiisa"

          Laatuarvostelu: Erittäin hyvä
        
          Keskikokoa kookkaampi. Hyvä raajakorkeus, riittävä rungon pituus. Hyvänmuotoinen, pitkänomainen pää. Sopivasti kulmautunut edestä ja takaa. 
          hieman pysty lantio, hyvä rintakehä. Tänään kovin lyhyt peitinkarva. Liikkuu tasapainoisesti silloin kun liikkuu. Kiltti luonne mutta ei nauti tänään  
          näyttelystä.

          Urokset käyttöluokka
          Tuomari: Tapio Kakko
          Koira: Lumikiisan Alfa Nieta "Pyry"
          Laatuarvostelu: Hyvä 

          Kookas, hyvä raajakorkeus. Riittävä rungon mitta. Oikealinjainen, vahva pää. Hyvä lapa, pysty olkavarsi, riittävät takakulmaukset. Hyvä karvanlaatu                mutta peitinkarva saisi olla pidempää. Hieman lyhyt lantio. Liikkuu riittävällä askeleella, edestä hieman kapeasti. Hyvä luonne.

          Urokset käyttöluokka
          Tuomari: Tapio Kakko
          Koira: Lumikiisan Alfa Zenith "Salama"
          Laatuarvostelu: Hyvä

          Kookas, riittävä raajakorkeus ja rungon pituus. Vahva, oikealinjainen pää. Sopivasti kulmautunut mutta hieman pysty olkavarsi. Hyvä karvanlaatu. Hyvä 
          häntä. Hieman pysty lantio. Liikkuu hieman takaraajat alla ja edestä löysästi. Reipas, mukava luonne.

12.9.2014

Viikonloppu vietetään siperianhuskyjen erikoisnäyttelyssä Kotkassa. Lauantaina kehään pääsevät Pyry ja Salama käyttöluokkaan. Sunnuntaina Kiisa käyttöluokkaan ja Kiisan pentu eli Pyryn ja Salaman sisko Hekla tulee avoimeen luokkaan. Eli neljä koiraa esitettävänä. Pitkään mietin jos olisin ilmoittanut vielä pari muutakin mutta kun mukana on molemmat lapset ja kaikki koirat niin olisi tullut stressaava ja kiireinen viikonloppu. No kiireinen siitä tulee nytkin mutta helpompi kun on vain neljä koiraa kehissä.

5.9.2014

Tänään meillä kävi kylässä maailmanmestareita pohjoisesta :) Eli Vesa-Pekka Jurvelin ja Kati Mansikkasalo-Jurvelin, heidän kilpakoirat ja suloinen tytär. Kati ja Vesku ovat Non-stop valjakkourheiluvarusteiden maahantuojia. Non-stopit ovat todella laadukkaita ja ne ovat monen huipputason valjakkourheilijan käytössä. Mekin luotamme Non-stopin laatuun ja nyt tulikin päivitettyä meidän Non-stop varusteet tälle treenikaudelle. Nyt on jokaisella kisakoirallamme hienot pannat, valjaat ja talutusremmit. Comfort-vetovyö on ehdottomasti markkinoiden paras ja se on nyt meillä käytössä aina kun käymme lenkillä koirien kanssa. Minulta voi ostaa Non-stopin tuotteita. Jos tarvitset jotain niin ota yhteyttä! Otan mukaan tuotteita kisoihin ja tapahtumiin. Ja niitä voi käydä myös ostamassa täältä meiltä Orimattilasta. Hyvä syy siis tulla meille kahville :)

Uudet Non-stopit

Koirilla luunsyöntihetki. Lumilla päällä Back On Track takki lihasten lämmitykseen ja palautumisen nopeuttamiseen


Miisa, Viima ja Myrsky 10 kk, niiden serkut Komeetta ja Sinda 10 vkoa ja äiti Nanja

Salama ja Sinda tähystävät terassilla


Perheen juniorit leikkimässä


Sinda ja Komeetta 10 vkoa


Viimasta on kehittynyt kaunis neiti



27.8.2014

Eilen kävin kuuden kisakoiran kanssa osteopaatilla. Osteopaatti ottaa vastaan meidät Tervakoskella eli matkaa sinne ja takaisin kertyy aina 200 km. Erkki joutui lähtemään töistä pari tuntia aikaisemmin, jotta ehdin lähteä ajoissa koirien kanssa ajamaan kohti Tervakoskea. Maaria Kaiperla on Suomen paras koiraosteopaatti. Hän on toiminut osteopaattina vuodesta 1994 alkaen. Nyt vein koirat hänelle tarkastettavaksi. Pyry sai kovasti kehuja hienosta rakenteestaan ja luonteestaan. Pyrystä ei löytynyt mitään hoidettavaa. Myös Halti oli ihan kunnossa. Kiisa, Lumi, Soni ja Salama olivat kukin hieman jumissa ja saivat hoitoa. Nyt treenit pääsevät taas jatkumaan hyvin kun ne tärkeimmät eli koirat ovat kunnossa. Seuraavan kerran vien koirat tarkistettavaksi 1,5 kuukauden kuluttua.

Nykyään kun valjakkoharrastajat laittavat videoita Youtubeen niin niitä katsellessa huomaan aika monessa valjakossa olevan koiran, jolla on jotain jumeja/kipuja. Sen juoksu ei ole puhdasta. Koira ei ole kone eli sillekin tulee urheillessa vammoja, joita pitää hoitaa. Kipeät koirat eivät pysty työskentelemään valjakossa niin hyvin kuin terveet. Rekikoiran kuuluu juosta suorassa ja pystyä juoksemaan molemmilla puolilla valjakossa. Jos koira haluaa juosta vain oikealla tai vasemmalla tai jos se juoksee vinossa (varsinkin hitaassa vauhdissa) niin hälytyskellojen pitäisi soida musherin päässä. Valjaiden tai vieruskaverin vaihtamista voi kokeilla mutta jos koira edelleen juoksee epäpuhtaasti niin se on hoidettava.

Vielä on pari pentua vapaana Paula Hoogestegerillä. Isänä on kilpakoirani Pyry. Lisää tietoa pennuista "pentueet" välilehdellä. Tässä pari kuvaa pennuista. Väritys on kuin isällään Pyryllä :) Jos olet kiinnostunut pennuista niin ota yhteyttä Paulaan. Yhteystiedot "pentueet" välilehdellä.


24.8.2014

Koirien treenit alkoivat elokuun alussa. Kesälomaa koirille tuli kaksi kuukautta. Ja nyt sitten seuraavat 10 kuukautta treenataan. Oli sää millainen tahansa. Oli lunta tai ei. Jos on jäätä niin treenataan muualla. Eli nyt taas elämän rytmiä meidän perheessä määrittävät koirien treenit, juotot ja syötöt.

Elokuun alussa päivät olivat tosi lämpimiä, +30 astetta ja aurinkoista. Yöt olivat viileitä ja treenamaassa kävin puolen yön aikoihin. Nyt päivätkin ovat viilentyneet ja treenaamaan pääse jo klo 20 aikaan. Vielä ei ole joutunut vesisateessa treenaamaan mutta eiköhän sekin raparalli ole kohta edessä. Treenissä on nyt kahdeksan koiraa eli Pyry, Salama, Myrsky, Viima, Lumi, Kiisa, Halti ja Soni. Nuorimmat eli Myrsky ja Viima ovat vasta 10 kk. Ne ovat hieman kevennetyssä treenissä. Molemmat ovat ensimetristä alkaen juosseet valjakossa hyvin. Ne ovat nyt ainoat koirat, jotka eivät juokse johdossa nuoren ikänsä takia. Kaikki muut juoksevat johdossa vuorotellen. Pyry ja Salama harjoittelivat viime keväänä ensimmäisiä kertoja johdossa ja nyt ne ovat juosseet lähes joka toisen treenin johtajina.

Ylihuomenna kaikki kisakoirat pääsevät osteopaatille tarkastukseen ja jos on jotain hoidettavaa niin osteopaatti hoitaa ne koirat, jotka sitä tarvitsevat. Seuraavan kerran käydään sitten taas muutaman kuukauden kuluttua tsekkaamassa onko koirissa jumeja.

Viikonloppuna kolme pennuista lähti uusiin koteihin. Toivottavasti niistä kasvaa äitinsä ja isänsä veroisia rekikoiria!

Ja hyviä uutisia valjakkoharrastajille :) Minulta voi ostaa Non-stopin valjakkourheiluvarusteita! Linkki kotisivuille http://www.non-stopdogwear.no/fin. Käytän itse Non-stopin tuotteita ja olen todennut ne erittäin laadukkaiksi ja hyviksi. Niinpä myyn niitä mielelläni muille harrastajille. Tuotteita voi ostaa täältä meiltä kotoa tai sitten kilpailuissa ja tapahtumissa. Nyt syksyllä esimerkiksi siperianhuskyjen erikoisnäyttelyssä Kotkassa, Lasse Valon Pertunmaan kilpailuissa, Ohkolassa ja Jämillä. Valjaita voi sovittaa omalle koiralle niin saa juuri oikean kokoiset. Ota yhteyttä ja kerro mitä haluaisit niin otan tuotteita mukaan! susanna.byrkland@gmail.com tai puh. nro 045 895 75 85.

Tulevaisuuden toivot eli nuorisoporukka. Johdossa Pyry ja Salama. Takaparissa Myrsky ja Viima.

Edessä Viima ja Pyry. Takana Halti ja Myrsky (äiti ja poika)

  

Halti ja Myrsky eli äiti ja poika

Viimeisiä kertoja maitobaarissa


20.8.2014

Aika kuluu vauhdilla ja Nanjan pennut ovat jo 7 viikkoisia. Viikonloppuna kolme pennuista lähtee uusiin koteihin.  Pentutarha hiljenee kun jäljelle jää vain kaksi pentua. Eli nyt on sitten aika viimein päättää mikä pentu menee kenellekkin ja kuka jää kotiin. Valinnassa otan huomioon sen minkälaiseen perheeseen ja elämään myytävät pennut pääsevät. Pentujen luonnetta pystyy nyt arvioimaan kun ikää on karvan verran vajaat 8 viikkoa. Tottakai pyrin myös ottamaan kunkin ostajan toiveet huomioon kun he ovat käyneet pentuja katsomassa ja ehkä tykästyneet johonkin ylitse muiden. Missään nimessä en valitse kullekkin pentua kun ne ovat vain pariviikkoisia. Silloin ei pennuista näe kuin värin ja värin perusteella en pentuja myy. Eikä kyllä kukaan minulta värin perusteella koiraa ostakaan vaan valintakriteerit ovat kaikilla järkevät. Alla olevassa kuvassa pennut ovat omassa tarhassa lempipaikallaan ison kiven päällä.

Tänään pääsi "nostelemaan painoja" kun kannoin lavallisen koiranruokaa sisään. Tässä ruokasäkit odottavat aulassa, että kannan ne vaatehuoneeseen säilöön.




17.8.2014

Pariin viikkon ei ole tullut päivitettyä mitään tänne koska se vähä aika mitä olen koneella ehtinyt istumaan on kulunut VUL:n kisakalenteria laatiessa. Nyt on VUL:n hallitus hyväksynyt kisat ja tuleva talvi ja kevät näyttää ihan mukavalta. Eli tässä alla nyt sitten talven ja kevään kisat, olkaa hyvät! Ne päivittyvät VUL:n sivuille myös. Alla muutama kesäinen kuva pentujen kanssa touhuiluista. Kesällä meillä käy paljon vieraita eli pennut ovat ainakin päässeet tapaamaan paljon ihmisiä.

Talven kilpailut

Robur sprint, 3-4.1. Järjestäjä Sisuva. SP4, SP8 ja koirahiihdot

Ruuhirod. 7-8.2. MD Kisa ajettava 20h sisällä.  Luokat MD8, MD6, MD4, SP4, epävirallinen retkiluokka 1 x 20 km. Järjestäjä SHS/Larek

Ohkolan talvi.  14.2 ja 15.2.2015. Valjakkoajon sprinttikilpailu. Luokat sp4, sp4j, sp6 ja lastenluokka. Järjestäjä L-SVU. Lisäksi kansallinen Sp1, Sp2 ja Sp1J 3km
Kyseessä on molempina päivinä erilliset kilpailut joihin ilmoitaudutaan erikseen.

Eastpoint open 13-15.2.2015. Pitkän matkan SM-koiravaljakkoajokilpailu. Matka 300 km. Järjestäjä Carelian Eastpoint.


Ruunaa Race, 6-8.3.2015 Keskipitkän matkan SM-koiravaljakkoajokilpailut. Kilpailuluokkien koiramaara 5-8 koiran luokka ja 3-4 koiran luokka. Järjestäjä Carelian Eastpoint. Kilpailussa anotaan SM luokat myos RNB luokille.

Taivalvaara sprint. 7-8.3.2015. Järjestäjä RPKK. SM-kilpailu koirahiihdossa ja yhdistetyssä sekä SP4, SP4j, SP8. Kansallinen kilpailu  luokissa SP6, SPU, harrastusluokka. Kilpailussa anotaan SM luokat myos RNB luokille.

SHS Metsäkartano Sprint & Md 14-15.3.2015 - SHS seuramestaruuskilpailut. SM-luokat ovat SPU, SP6. Kansalliset luokat ovat sp4, sp4j, MD12, MD6,  nuorten- lasten ja harrastusluokka. Järjestäjä SHS. Ilmoittautuminen sekä kisassa palkitseminen tapahtuu roduittain. Kilpailussa anotaan SM luokat myos RNB luokille.

Kuusamosprint, 28.3.2015,  järjestäjä ?, SP6 2 x 9 km. Lisäksi epävirallinen SP4-luokka, matka 9 km. Eli SP6 starttaa ensin, kun tulevat maaliin, niin starttaa SP4. SP4-luokan jälkeen starttaa SP6-luokka uudelleen.

Kilpailukalenterin laadinnassa otettu huomioon MM-kisat. SM-kisat on järjestettävä niin, että MM-urheilijat ehtivät Saksasta järkevästi SM-kisoihin. MM-kisat:  20.2-1.3.2015  Saksassa

Kevätkilpailut

25.4.2015 Ohkolan kevätajot. Sulan maan kilpailut, joissa kaikki perinteiset luokat eli lähes kaikki sulan maan luokat. Järjestäjä L-SVU.

2.5.2015. Sulan maan kilpailu. Järjestäjä Arktiset Vetokoirat. Paikka Simo.

3.5.2015 Kaukjärvenkierros. Koirajuoksu. Järjestäjä Sisuva.

9.5.2015 Jämin kevätajot. Sulan maan kilpailut, joissa kaikki perinteiset luokat eli lähes kaikki sulan maan luokat. Järjestäjä L-SVU.



Ystävykset. Musta koira on siskoni 5 v venäjäntoy. Se on pienempi kuin huskynpentu.

 


30.7.2014

Perjantaina pientä narttupentua pisti ampiainen kaulaan. Pennut olivat tarhassa ja kun menin niiden luokse niin huomasin, että pennun kaulalla oli patti ja pentu oli ihan vaisu. Mittasin lämmön ja se oli koholla. Koko viikonloppu meni yötä päivää pennun vointia seuratessa. Seurasin nestetasapainoa tarkasti, jotta pentu ei kuivuisi. Näillä helteillä kuumeinen pentu kuivuu nopeasti. Onneksi pentu söi ja joi kun annoin sille kahden tunnin välein juomaa ja ruokaa. Vasta sunnuntaina pennun vointi alkoi kohentua ja se oli iloisempi. Mutta silloin pistoskohtaan tuli nopeasti kasvava paise. Sunnuntai-iltana lähdin pennun kanssa päivystykseen ja paise puhkaistiin ja pentu sai antibioottikuurin.Maanantaina pentu oli jo terve ja oma iloinen itsensä!

Kahden pennun tulevat perheet ovat käyneet katsomassa pentuja ja valitsemassa suosikkejaan. Päätän vasta juuri ennen luovutusta mikä pentu jää minulle eli vielä en voinut kertoa mikä on kenenkin pentu. Pennut ovat jo nopeita ja villejä ja ne juoksentelevat innoissaan ympäri pihaa tutkimassa paikkoja. Ne tykkäävät olla ihmisten kanssa ja ne ovat nähneet paljon ihmisiä tämän neljän viikon aikana mitä ne ovat olleet olemassa. Meillä käy paljon vieraita eli pennut tottuvat erilaisiin ihmisiin. Pennut ovat tutustuneet muihin koiriini ja ne suhtautuvat uteliaasti isojen koirien touhuihin.

Viikko sitten kävimme Pohjanmaalla Satumarjan luona kylässä. Koirista mukana olivat Lumi, Pyry, Salama, Myrsky ja Viima. Siellä olikin kunnon koirien sukukokous kunSatumarjalla on monta omien koirieni lähisukulaista. Oli kiva nähdä niitä pitkästä aikaa. 

    

    

     

     

Soni tutustuu pentuun

Koirat Satumarjan tarhassa

24.7.2014


Iloisia uutisia! Tänään Pyrystä (SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Nieta) tuli isä kun Nala (Aglo Pahaad May Duck) synnytti 6 pentua! Nala on Pauliina Hoogestegerin koira eli pennut syntyivät hänelle. Penuista kolme on narttuja ja kolme on uroksia. Pennut ovat tasakokoisia ja pontevia kauniin harmaita niin kuin vanhempansakin. Pennuista vielä muutama on vapaana eli jos olet kiinnostunut niin kysy Pauliinalta numerosta 040 750 5327. Kuvassa Nala ja vastasyntyneet pennut.


20.7.2014

Viikko sitten tehtiin jotain todella harvinaista. Käytiin nimittäin reissussa ilman yhtäkään koiraa. Siskoni tuli koiravahdiksi ja lähdimme kahdeksi päiväksi Lietoon Urho Ahomaan Sport Dog Storeen! Siellä tutustuttiin mm. Urhon kaupan uusiin tuotteisiin.

Liedosta kotiuduttuamme lähdimme sitten koko porukalla mökille. Suureen autoomme mahtui helposti 5 ihmistä ja 18 koiraa. Pennut pääsivät ekaa kertaa autoilemaan ja näkemään maailmaa kolmen viikon iässä. Ne nukkuivat koko matkan. Nanja-äiti oli iloinen kun pääsi mökille pentujensa kanssa. Tuli sillekkin vähän vaihtelua pentulaatikossa makaamiseen. Kaikki koirani tykkäävät tehdä retkiäja nytkin ne olivat innoissaan kun pääsivät mökille.

Huomenna sitten otetaan 5 koiraa mukaan ja lähdetään Pohjanmaalle tapaamaan kaveria ja koirien sukulaisia. Pennut jäävät nyt kotiin Erkin vanhempien kanssa.

Mökillä otin paljon kuvia koirista ja tässä niistä parhaita

Uros                                                                                       Uros

              

Narttu, female                                                                                                                       Uros

         

Narttu, female

      

           


8.7.2014

Nanjan pennut ovat nyt 10 vrk ikäisiä. Kaikilla alkavat silmät pikkuhiljaa aueta. Vaaleanruskealla nartulla silmät ovat jo auki ja se onkin nyt tosi suloinen. Pennut kasvavat nopeaa vauhtia ja ovat kaikki jo reilun kilon painoisia. Alla kuvia pennuista tältä päivältä.

Pari päivää sitten käytiin ajamassa koirat ja tehtiin samalla ohitustreenejä. Erkki ajoi toista porukkaa ja minä toista. Koirat olivat tosi innoissaan kun pääsivät monen viikon jälkeen valjakkoon juoksemaan.


Vaaleanruskea uros. Tällä enemmän valkoista naamassa ja mahassa                                  Toinen vaaleanruskea uros. 




Tumma uros       


                                                                                                


Tumma narttu                                                                                              Vaaleanruskea narttu



Nartut


28.6.2014

Eilen syntyivät Nanjan pennut! Kolme urosta ja kaksi narttua. Nanja ja pennut voivat hyvin. Synnytys meni hyvin ja Nanja on hyvä emo. Pennut ovat tasakokoisia, kaikki olivat syntyessään n. 500 gr. Alla kuvia pennuista.

Nanja pari päivää ennen synnytystä. Miisa rapsuttelee ja tunnustelee pentujen liikkeitä.


Uros

Tumma uros

Uros

Tumma narttu

Vaaleampi narttu


24.6.2014

Suomalainen Siperianhuskyseura palkitsee koetulosten perusteella vuosittain parhaimmin ansioituneen rekikoiran. Tänä vuonna Lumi ja Soni saivat palkinnon jo toistamiseen! Molemmilla niillä oli yhtä paljon pisteitä eli siksi ne molemmat saivat palkinnon. Myös nuoret lupaukset Pyry ja Salama juoksivat kaikissa kokeissa valjakossa Lumin ja Sonin kanssa. Harmillisesti ekassa kokeessa pojat olivat 13 kk ikäisiä, joten ne eivät saaneet  koetulosta (ikäraja kokeeseen osallistumiselle 15 kk mutta kilpailuun osallistumiseen 12 kk). Eli  niiltä jäi yksi REK1-tulos saamatta vaikka ne juoksivatkin valjakossa. Näin ollen  ne eivät saaneet vuoden rekikoira palkintoa vaikka olivatkin yhtä lailla ansioituneita kuin Lumi ja Soni. Pojat ovat onneksi vielä nuoria ja ne ehtivät kyllä kahmia menestystä tulevaisuudessa. Ne ovat todella lupaavia rekikoiria. 

19.6.2014

Ensi viikolla syntyvät Nanjan pennut! Ultrassa pentuja näkyi 4-5 kpl ja maha on sen kokoinen, että uskon tuon verran ainakin syntyvän. Nanjan pentulaatikko on meidän makuuhuoneessa siinä kohdassa, jossa Nanja normaalisti nukkuu yöt. Jos Nanja tai pennut metelöivät niin muu perhe pääsee karkuun toiseen makuuhuoneeseen ja minä voin jäädä nukkumaan koirien kanssa. Tai kukkumaan synnytykseen.


8.6.2014

Siperianhuskyseuralla on perinteisesti ollut oma ständi Riihimäen erämessuilla. Olin perjantaina ständillä hommissa. Oli mukava tavata tuttuja sekä tuntemattomia siperianhuskyistä kiinnostuneita. Vetonauloina ständillä oli kolme koiraa. Ne keräsivät ihailijoita ja rapsuttelijoita ja näyttivät miten ystävällisiä siperianhuskyt ovat.

Pari päivää sitten oli pienten valkoisten suuri päivä! Eli 7,5 kk:n ikäiset valkoiset huskynpennut Myrsky ja Viima (Lumikiisan Beeta Myrsky ja Viima) pääsivät ekaa kertaa valjakkoon juoksemaan. Molemmat olivat todella innoissaan kun ne huomasivat, että ne pääsevät aikuisten koirien kanssa valjakkoon. Aikaisemmin ne ovat joutuneet aina katsomaan kun valjakko lähtee pihasta. Surullisina ne ovat jääneet ulvomaan. Ja yhtä surullisina ne ovat katsoneet kun valjakko on saapunut pihaan ja oikeat rekikoirat saavat herkullisen palautusjuoman. Mutta nyt oli niiden vuoro kokeilla miltä tuntuu olla rekikoira. Ensin Viima pääsi valjakkoon juoksemaan äitinsä Haltin viereen. Viima tiesi heti ensi metristä alkaen mitä sen kuuluu tehdä. Se veti reippaasti eteenpäin kaikin voimin. U-käännös sujui hyvin. Askel on vielä Viimalla kovin pentumainen. Myrsky juoksi seuraavassa kokoonpanossa puolitätinsä Kiisan vieressä. Ja Myrskykin tiesi heti mitä valjakossa kuuluu tehdä. Se veti rajulla laukalla koko matkan. U-käännös sujui mallikkaasti. Myrskyn askel on valmiimpi kuin Viiman. Kumpikaan pentu ei vilkuillut sivulle eikä liina löystynyt kertaakaan. Olen todella tyytyväinen molempiin! Kesän aikana käyn vielä pari kertaa ajamassa molemmilla noin kilometrin lenkin. Elokuussa sitten päätän minkälaiseen treeniin otan pennut.

Viima ekaa kertaa valjakossa. Johdossa Soni ja Lumi. Makuulla Halti ja Viima seisoo takaparissa.

Myrsky ekaa kertaa valjakossa. Kiisa ja Myrsky takaparissa.

Viiman ja Myrskyn kesäleikit



29.5.2014

Ulkona sataa ja on kylmä. Koirat viihtyvät sisällä lämpimässä ja kuivassa. Piha on märkä ja likainen ja niin ovat pennutkin. Ne ovat nyt harmaita, eivät valkoisia. Eli ne eivät nyt pääse sisään sotkemaan. Ne viihtyvät hyvin tarhassa ja saavat olla ulkokoirina kunnes piha kuivuu.Aikuiset koirat eivät riehu pihalla niin paljon, joten ne pysyvät puhtaina ja pääsevät sisälle.

Kaikki koirani syövät Bozita Robur-kuivaruokaa. Lavallinen saapui taas pihaan ja koirille riittää syötävää muutamaksi kuukaudeksi. Penturuokaa tuli monta säkkiä kun Nanja alkaa nyt syödä sitä ja tulevat pennut alkavat parin kuukauden päästä. Ja Myrsky ja Viima syövät vielä penturuokaa. Kuvassa vihreät säkit ovat Roburin penturuokaa ja lilat säkit Robur Performancea. Hyvä ja laadukas ruoka!


26.5.2014

Nanja kävi viime viikolla ultrassa ja pentujahan siellä mahassa on kasvamassa kuten olin jo osannut aavistellakin! Kesälomasuunnitelmat tulivat siis samalla selviksi eli kesä kuluu näköjään pentujen kanssa pääasiassa kotosalla.

Viikonloppuna oltiin Jämillä perinteisellä pentuleirillä. Oli varmaan jo kymmenes kerta kun kävin pentuleirillä. Ja syys-Jämillä on tullut käytyä ainakin yhtä monta kertaa eli alkaa olemaan jo aika tuttu paikka. Lauantaina piti olla kisat mutta ne jouduttiin perumaan koska oli aivan liian lämmintä. Harmi koska olin käynyt ajamassa koirilla kevään ajan aina muutaman kerran viikossa, jotta ne pysyisivät kunnossa. Nyt alkoi sitten koirien kesäloma. Joitain kertoja käyn niillä ajamassa koska pennut Myrsky ja Viima ovat nyt 7 kk:n ikäisiä ja ne pääsevät ekaa kertaa kokeilemaan valjakossa juoksemista nyt kesällä. Syksyllä kun treenit alkavat niin niillä on sitten valjakkokäytös jo opittuna eikä sitä tarvitse enää harjoitella.

Vaikka kisat peruttiin, oli leirillä kuitenkin mukavaa. Ohjelmassa oli paneelikeskustelu ja kalustoesittely. Paneelissa oli mukana Antti Mäkiaho, Teemu Kaivola, Maria ja Marko Viitahalme, minä ja vetäjänä Kalevi Vainio. Paljon oli hyviä varsinkin aloittelevia harrastajia kiinnostavia kysymyksiä vastattavaksi. Kalustoesittelyn vedin minä ja siinä tutustuttiin kaikkeen mahdolliseen tässä harrastuksessa tarvittavaan kalustoon eli kuljetusautoihin, kuljetuskoppeihin, kärryihin, mönkijöihin, stake out-ketjuihin ym. Lauantaina junnut keksivät, että pelataan viereisellä kentällä pesäpalloa. Joukkueet olivat lapset vastaan aikuiset ja pelatessa aika hurahti ja hiki valui. Sunnuntaina käytiin vielä viereisellä hiekkakuopalla uimassa ennen kotimatkaa. Oli kiva viikonloppu mukavien ihmisten seurassa!

13.5.2014

Viime sunnuntaina käytiin AVEK:in järjestämässä Arctic Cross kilpailussa. Erkki ajoi DS2-luokassa Sonin ja Kiisan kanssa ja koirajuoksussa juoksi Lumin kanssa. DS2 meni hyvin. Kokeneet kisakoirat Soni ja Kiisa pistelivät menemään totuttuun hyvään tapaansa ja sijoitus oli siperianhuskyvaljakoista ensimmäinen ja kokonaiskilpailussa toinen. Koirajuoksu menikin sitten hitaampaan tahtiin Erkin ollessa hieman flunssassa. Lumi meni kyllä totuttuun tapaansa hyvin mutta juoksijalla rooli on sen verran iso, että pelkällä koiran panoksella ei pitkälle pötkitä.

Kahden viikon kuluttua on kevään viimeinen kilpailu Jämillä. Sen jälkeen koirilla alkaa hyvin ansaittu kesäloma. Käyn kesän mittaan muutamia kertoja ajamassa koirilla ja pennut otetaan valjakkoon pari kertaa juoksemaan. Kesäloma kestää reilut kaksi kuukautta ja elokuussa alkavat taas treenit. Syksylle on päätetty jo neljä kilpailua, joihin osallistumme. Yksi kilpailu on vielä harkinnassa. Alla muutamia pihallamme otettuja kuvia koirista.

Kotipihassa treenien jälkeen. Johdossa Soni ja Pyry, keskellä Lumi ja Kiisa ja takimmaisena Halti

Salama eli SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Zenith

Myrsky eli Lumikiisan Beeta Myrsky 6 kk:n ikäisenä

Nanja eli SM-REK-8-13 Tullatuulen Jutta oli oikein poseeraustuulella. Nanja on astutettu mutta vielä ei ole tietoa onko pentuja tulossa.





9.5.2014

Viime sunnuntaina oli ohitusharjoitusten vuoro. Tero, Lucas ja Kirsi tulivat oman valjakkonsa kanssa ystävällisesti meille ja lähdimme yhdessä treenaamaan. Neljän kilometrin matkalla ohiteltiin toisiamme ainakin 10 kertaa. Kokeneet kisakoirat eivät ohituksissa edes vilkaisseet vierasta valjakkoa mutta nuoret pojat vähän hämmästelivät, että keitä täällä heidän tutulla kotiuralla oikein juoksee. Uudet ohitusharjoitukset ovat luvassa parin viikon kuluttua ja sen jälkeen olisi toiveissa, että pojat ohittavat jo kuin kokeneet kisakoirat. 

Ylihuomenna lähdetään Mikkeliin kisaamaan. Erkki ajaa DS2-luokassa ja juoksee canicrossia.

2.5.2014

Tänään oli mukava päivä kun kasvattini Hekla (Lumikiisan Alfa Sabia) tuli pitkästä aikaa käymään kylässä Sannan kanssa. Oli mukava nähdä Hekla. Tytöstä on kasvanut aivan äitinsä Kiisan näköinen nuori neiti. Luonnekin on molemmilla samanlainen eli ovat iloisia ja ihmisläheisiä koiria. Hekla leikki pihalla Kiisan, Lumin, Sonin, Myrskyn ja Viiman kanssa. Omat koirani ottivat Heklan hyvin vastaan ja leikkivät innoissaan. Parasta päivässä oli kuitenkin valjakkoajo. Pääsin ekaa kertaa näkemään miten Hekla juoksee valjakossa. Hekla ja Kiisa juoksivat vierekkäin ja oli hauska verrata niitä. Hekla meni todella hyvin. Liina oli koko ajan tiukalla ja Hekla työskenteli reippaasti laukalla. Omassa kodissaan Hekla vetää yksin tai parin kanssa, joten tämä oli sille eka kokemus valjakossa. Aluksi se ihmetteli seisinkiä mutta kun mönkijä oli liikkunut 5 metriä niin se älysi, että tarkoitus on juosta ja sen jälkeen meni hyvin. Oikein lupaava nuori neiti jolla on kotona hyvä treenaaja.

Kiisa ja Hekla


26.4.2014 Pentuja ja kilpailumenestystä

Tällä viikolla on tullut käytyä pari kertaa Nanjan kanssa ilta-ajeluilla McAhon kennelissä ja nyt on toiveissa pentuja kesäkuun loppuun todella hyvin kilpailuissa menestuneistä vanhemmista. Toiveissa olisi saada hyviä kisakoiria, joilla on mukava luonne. Eli yhdistelmä siis:

                                        SM-REK-4-10 SM-REK4-11 SM-REK-4-12 SM-REK-4-13 WINTRY SEMBRA x SM-REK-8-13 TULLATUULEN JUTTA "Nanja"

Sembra on todella hyvä rekikoira, jonka kilpailumenestys Antti Mäkiahon valjakossa on aivan omaa luokkaansa. Nanja juoksee valjakossani johdossa tai tiimissä ja tekee valjakossa aina hyvin töitä. Yläpalkissa olevassa oikeamman puolimmaisessa kuvassa Nanja juoksee johdossa oikealla kuvaajasta päin katsottuna. Lisää tietoa pentueesta löytyy "Pentuja"-välilehdelta.

Tänään kävimme Ohkolassa kilpailemassa. Koirat ja Erkki tekivät hienon kilpailusuorituksen. Keskinopeus oli 31,14 km/h. Erkki ajoi kuudella koiralla DR6-8-luokassa. Myös Nanja juoksi valjakossa. Seuraava kilpailu on kahden viikon kuluttua Mikkelissä. Erkki juoksee canicrossia ja ajaa DS2-luokassa.

23.4.2014 Keväthulabaloo käynnissä

Meillä on menossa varsinainen hulabaloo. Nartut ovat kiimassa eli pitää olla tarkkana ketkä koirat saavat olla yhdessä. Urokset Pyry ja Salama ovat tietenkin innoissaan ja Myrsky 6 kk miettii, että mitä ne oikein intoilevat. Viimein Myrskykin älysi mitä on menossa ja sekin jo kovasti haluaisi päästä astumaan narttuja. Eli nuo kolme urosta täytyy pitää visusti kiimaisista nartuista erossa. Soni on steriloitu koska sillä oli kohtutulehdus pari vuotta sitten. Kiimaiset nartut ovat ihmeissään Sonin hajusta ja haluaisivat vähän höykyttää Sonia. Siksi ei viitsi pitää kaikki kiimaisia Sonin kanssa samaan aikaan juoksutustarhassa.

Onneksi urokset ovat käyttäytyneet hyvin. Päivisin välillä alkavat ulvomaan mutta hiljenevät käskystä. Yöllä ne ovat onneksi nukkuneet hiljaa kopeissaan. Ja vielä sokerina pohjalla yllättäen meille ilmestyi kaksi rotan kokoista venäjäntöy-rotuista koiraa. Oltiin koko perhe muutama tunti pois kotoa ja sillä aikaa nämä pienet oli salaa muilutettu meille viikoksi hoitoon. Melkoinen yllätys! Huskyt ovat onneksi tottuneet näihin pieniin koiriin. Ja pienet ovat tottuneet huskyihin. Eli ei tarvitse pelätä, että huskyt tekisivät pienistä selvää. Mutta omien ja lasten tärykalvojen puolesta joutuu pelkäämään. Pikkukoirat haukkuvat korviaraastavan kimeällä äänellä aina kun kuulevat jonkun tunnistamattoman äänen. Eli siis todella usein. Ne myös käyvät uhoamassa tarhassa oleville koirille. Ja pissaavat ja kakkaavat sisälle vaikka miten usein pästäisi niitä ulos. Ja tämän koirashown lisäksi on vielä 2,5 v uhmaikäinen Miisa ja huonosti yöt nukkuva puol vee Peetu. 

Pian kiimat ovat onneksi ohi ja kaikki koirat voivat olla taas yhdessä sisällä ja ulkona. Nyt koirat ovat olleet paljon tarhoissa. Ne nukkuvat koppien katoilla ja maassa ja ottavat aurinkoa. Mökilläkin käytiin ekaa kertaa talven jälkeen viettämässä pääsisäispyhät. Siellä Erkki kävi ajamassa koiria kisakärryllä. Kolmen päivän päästä sitten kisataan Ohkolassa DR6-luokassa!

Pienet terroristit eli Fira ja Vikki

Sonia ei pikkukoirat kiinnosta

Soni

Koirat tarhoissa



17.4.2014

Salama ja Pyry kävivät silmätarkastuksessa ja molempien silmät olivat terveet! Nyt on kaikilta aikuisilta siperianhuskyiltäni silmät tarkastettu terveiksi.

13.4.2014

Pyry (SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Nieta) ja Salama (SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Zenith) ovat aloittaneet johtajakoiraopinnot. Ne ovat siis päässeet juoksemaan treeneissä kokeneen johtajan viereen. Kyllä on pojat olleet innoissaan tästä suuresta ylennyksestä. Molemmat ovat halunneet jo usean kuukauden ajan johtajan paikalle valjakossa. Valjastan koirat aina pihalla niiden ollessa vapaana. Kun laitan koiria valjakkoon, ovat Pyry ja Salama monesti ehdottaneet haluavansa johtajan paikalle. Ja nyt kun ne viimein pääsivät, niin molemmat olivat onnellisia ja suoriutuivat johdossa juoksemisesta todella hyvin. Vielä ei ole tullut vastaan mitään ihmeellisiä tai yllättäviä tilanteita kun pojat ovat johdossa, joten niiden suoriutumista ei ole päässyt testaamaan esim. hevosen ohituksessa. Mutta perustreeneissä ovat juosseet tosi kivasti johtajina ja suoriutuneet kaikesta vaaditusta.

Pari viikkoa sitten valjakkoon saapui odotettu vieras kun kasvattini Kyösti (Lumikiisan Alfa Romai) tuli kokeilemaan miltä tuntuu juosta sukulaistensa seurassa. Kyösti on toki omistajansa Teron valjakossa juossut koko kauden ja osallistunut jo useaan kilpailuunkin. Kyösti juoksi hienosti vaikka treeniväline oli käynnissä oleva mönkijä, kuski olin minä ja treenikaverit vieraita. Eli juuri niin kuin hyvän rekikoiran kuuluukin juosta, keskittyen vain vetämiseen.


Maanantaina tuli käymään Kaisa kolmen siperianhuskynsä kanssa. Yhdistimme koiramme yhdeksi valjakoksi ja kävimme treenaamassa mönkijällä. Halti oli innoissaan kun sai viereensä valjakkoon komean Corvette-uroksen. Meinasi pistää leikiksi ennen lähtöä mutta lähtökäskyn jälkeen molemmat keskittyivät vain vetämiseen. Lumi oli johdossa ja käännöksessä se huomasi, että valjakossa olikin kolme ihan vierasta koiraa. Se ei ollut huomannut niitä silloin kun valjakkoa kasattiin. Lumilla oli hämmästynyt ilme kun se mietti mitä porukkaa se oikein johti ja muutaman kerran Lumi vilkaisi oikein taakseen katsoakseen ketä ne vieraat naamat sen perässä oikein olivat.

Tässä pari kuvaa Pyrystä ja Salamasta johtajaharjoitusten jälkeen.

Äiti ja poika eli SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Nieta "Pyry" ja SM-REK-8-13 Tullatuulen Jemina ”Kiisa”

SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Zenith "Salama" ja SM-REK-4-14 SM-REK-8-13 Taiga Quest Dolphin ”Soni”



8.4.2014

Viikko sitten 5 kk:n ikäiset Myrsky ja Viima saivat pukea ekaa kertaa Non-stopin nome-valjaat eli x-back valjaat. Pennut eivät olleet valjaista moksiskaan. Erkki kävi Myrskyn kanssa ja minä kävin Viiman kanssa lenkillä. Reippaasti molemmat pennut vetivät yksin juoksijaa. Liina oli molemmilla tiukalla ja suunta oikea eli eteenpäin. Tosi lupaavan oloinen ensimmäinen lenkki valjaat päällä! Valjakkoon näillä veijareilla ei ole vielä kiire. Otan pennut ekaa kertaa lyhyelle vetolenkille kun ne ovat 8 kk:n ikäisiä.

Erkki ja Myrsky juoksulenkille lähdössä. Suttuinen kuva ikkunan takaa napattuna.



30.3.2014

Keväällä osallistumme kolmeen kilpailuun. Luovutan musherin vastuun Erkille koska hän on meidän sulan maan kisojen kuski. Tosin olen hieman miettinyt jos ajaisin yhden kevään kolmesta kilpailusta koska talvella en päässyt ajamaan kuin kaksi kisaa. Eli Ohkolan kisoihin olemme tulossa ja Jämin virallisiin kisoihin. Ja mietinnässä on vielä Mikkelin kisat vs Jämin epäviralliset kisat.  Koirat on olleet treenitauolla useamman viikon ajan koska kevään kisoihin emme lähde tosimielellä kilpailemaan. Treenit jätin tauolle koska 8 kuukautta kestänyt tosissaan treenaaminen huonona talvena oli syönyt sen verran treenaajan eli mun mieltä, että ajattelin nyt olevan hyvä aika ottaa hieman hermolepoa. Koko ajan oli joutunut tuijottamaan säätiedotuksia ja etsimään sopivia treenireittejä ja miettimään riskeeraako koirat jollain uralla vai ei. Nyt on ollut mukavat reilut kolme viikkoa kun ei ole tarvinnut miettiä ollenkaan treenaamista. Treenit aloitetaan tässä lähipäivinä kevennetysti kevään kisoja varten. Nyt on jäät sulaneet teiltä ja treenaaminen on turvallista, joskin erittäin kuraista mutta se ei menoa haittaa.

Koirilla oli kolmen päivän ajan paljon leikkikavereita kun kaverini tuli kylään koiralaumansa kanssa. 20 koiraa leikki pihalla yhtäaikaa sulassa sovussa. Koirat tykkäsivät kun saivat paljon leikkikavereita. Aikuiset koirat muistivat kaverini koirat ja olivat heti innoissaan leikkimässä. Myrsky ja Viima ihmettelivät aluksi kun pihalla juoksi yli 10 vierasta koiraa. Hetken ihmettelyn jälkeen nekin innostuivat leikkimään.

Myrsky ja Viima ovat päässeet Helsinkiin retkelle näkemään hieman vilinää ja vilskettä. Niiden kanssa on käyty eri koirapuistoissa. Aikuisetkin koirat ovat päässeet puistoon retkelle ja ne ovat olleet innoissaan kun koko treenikauden kestänyt puistolakko on ohi. Muutaman viikon päästä mennään pitkästä aikaa taas mökille ja muutkin kevään ja kesän retket ovat kohta edessä.


23.3.2014

Kevät tulee kohisten. Koirat nauttii auringon paisteesta kuten alla olevista kuvista käy ilmi.

                                                                                                                           SM-REK-4-14 SM-REK-8-13 Tullatuulen Essi ”Lumi”



15.3.2014

Talven kisakausi on meidän osaltamme nyt ohi kun ei ole enää kisoja, joihin osallistuisimme. Keväällä sitten jatketaan ainakin Jämillä. Ekaa kautta valjakossa juoksivat SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Nieta eli Pyry ja SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Zenith eli Salama. Ne ovat työskennelleet valjakossa erinomaisesti. Niiden tassut ovat kestäneet hyvin, ne syövät ja juovat hyvin. Kisoissa ne ovat käyttäytyneet reippaasti ja muutenkin luonteeltaan ovat oikein mukavia kontaktinhakuisia koiria. Olen molempiin todella tyytyväinen ja odotukset niistä seuraavalle kaudelle ovat kovat. Niillä on jo nyt enemmän saavutuksia kuin suurimmalla osalla koirista koko elämän aikana (SM-REK-voitto, REK1, SM-pronssia (nopein siperianhuskyvaljakko) ja MM-kisoissa neljäs sija. Saas nähdä mitä nämä pojat vielä saavuttavat elämänsä aikana :)

Nyt on treenejä vähennetty ja koirien kanssa puuhaillaan kaikkea muuta. Myrsky ja Viima täyttävät kahden päivän päästä 5 kuukautta ja ne pääsivät ekaa kertaa koirapuistoon tapaamaan "kummallisen" näköisiä koiria. Pieniä, suuria, ruttukuonoisia, luppakorvaisia, pitkiä, lyhytjalkaisia, pitkäkarvaisia eli ihan eri näköisiä koiria kuin niiden omat lauman jäsenet. Puisto oli ensin tyhjä ja ekaksi sinne meidän kanssa tuli sattumalta siperianhusky. Siinä ei ollut pennuilla mitään ihmeteltävää mutta pian alkoi tulla muun rotuisia koiria ja pennut niitä hetken ihmettelivät. Pian oli kuitenkin leikit menossa ja hauskanpito alkanut. Joku päivä mennään toistekin niin saavat pennut pitää hauskaa. Nyt oli mukana pentujen lisäksi vain Halti ja Soni mutta ensi kerralla otetaan isompi porukka mukaan ja päästetään koiria puistoon vuorotellen.



10.3.2014

Viime viikonloppuna oltiin Rautavaaralla koiravaljakkoajon ja -hiihdon EM-kisoissa. Median edustajia oli mukavasti paikalla ja itsekin en välillä muuta ehtinytkään kuin antaa haastatteluja ja esiintyä kameran edessä. Tässä linkit muutamiin uutispätkiin:

    http://www.savonsanomat.fi/video-ja-kuva/videot/valjakkourheilun-em-kisahuumaa/1780694

    http://yle.fi/uutiset/video_koiravaljakot_tiukassa_em-mitalitaistossa/7126210?autoplay=true


Lisäksi uusimmassa Koiramme-lehdessä on haastattelu ja kuva valjakostani.

Tänä talvena oli alun perin tarkoitus osallistua seitsemään kilpailuun mutta niistä 5 peruttiin ja jäljelle jäi vain kaksi kilpailua. Viikon kuluttua piti ajaa Kiimingissä vielä kilpaa mutta sekin kisa jouduttiin lumen puutteen vuoksi perumaan. Näin huonoa kisatalvea ei ole ikinä kohdalleni osunut. Talven pääkisa oli kolme viikkoa sitten Rautavaaralla käyty Suomen mestaruus kilpailukoe. Viime viikonlopun EM-kilpailuihin lähdettiin lähinnä kisaturisteiksi. Siperianhuskyille ei kisassa ollut omia luokkia. VUL ja kisajärjestäjät olisivat halunneet omat luokat mutta IFSS ei tähän valitettavasti suostunut. EM-kisoihin olin ilmoittautunut SP4 ja 4SS (massastartti)-luokkiin. SP4-luokkaan valitsin "kakkosvaljakkoni" ja 4SS-luokassa oli tarkoitus ajaa ykkösporukalla, jotta pysyisin paremmin risteytysvaljakoiden mukana. 4SS-luokka jouduttiin perumaan tuntia ennen kisastarttia, joten pääsin ajamaan vain SP4-luokassa. Ura oli todella raskas räntäsateen takia, joten narttuvaljakko oli huonoin mahdollinen valinta. Urosten voimaa olisi tarvittu. Kisa meni ihan rämpimiseksi verrattuna kolmen viikon takaiseen kisasuoritukseen Rautavaaralla ihan samalla uralla. Oli kuitenkin hienoa olla mukana EM-kisoissa paikan päällä. Oli oikein onnistunut ja mukava reissu Rautavaaralle!


17.2.2014 Talven eka kilpailu

Viimein koitti talven ekan kilpailun aika Rautavaaralla 15-16.2. Kisatreenissä on nyt 6 koiraa ja päätin ajaa Rautavaaralla neljän koiran luokassa. Se oli oikea valinta sillä vain siinä luokassa oli siperianhuskyjen SM-kilpailukoe. Kisatiimiini valitsin Lumin. Sonin, Pyryn ja Salaman. Tämä oli eka kisa kun kisasin vuotiailla Pyryllä ja Salamalla. Syksyn kisoissa niillä ajoi Erkki. Aikaisemmin kisatiimissäni on ollut vain narttuja. Pienissä luokissa kuitenkin vahvat urokset tuovat voimaa ja olikin mielenkiintoista nyt nähdä miten valjakko kulkisi kahdella uroksella ja kahdella nartulla. Huonon lumitilanteen takia en ollut kertaakaan ajanut kisareellä treenejä. Koirat olivat tietenkin aivan innoissaan kun pääsivät pitkän tauon jälkeen kilpailemaan.

Lauantaina starttasin uralle toisena luokassani. Edellä menevän valjakon ohitin kilometrin kohdalla. Ohitettavan Teron valjakossa juoksi Pyryn ja Salaman veli Lumikiisan Alfa Romai (Kyösti). Pyry ja Salama huomasivat Kyöstin ja nuoruuden hölmöyksissään pysäyttivät valjakkoni Teron pysähtyneen valjakon rinnalle. Ohituspaikassa alkoi todella jyrkkä ylämäki ja koirat pysähtyivät siihen mäen alle. Kokeneet johtajat ihmettelivät, että miksi tässä nyt pysähdytään kun Pyry ja Salama pysähtyivät. No hetken ihmettelyn jälkeen matka jatkui reippaasti eteenpäin mäkeä ylös. Loppumatkasta otin valitettavasti kunnolla tuntumaa Rautavaaran uuteen uraan. Uralla oli varoituskolmiolla merkitty pieni alamäkinyppylä. Ei mikään vaikea paikka. Jarrutin hieman jarrumatolla alamäkeen tultaessa. Aliarvion nyppylän ja jarrutukseni oli liian heikko. Reki ajautui ojaan ja lensin komeassa kaaressa ojasta takaisin uralle. Ote säilyi ohjauskaaressa. Koirat onneksi ystävällisesti tottelivat seis-käskyä. Sain nostettua reen nopeasti pystyyn ja pääsin jatkamaan matkaa. Selkä vääntyi ilmalennossa ja polvi sai kunnon täräyksen maahan osuessa. Hammasta purren jatkoin maaliin. Keskityin vain pysymään reen kyydissä, vauhtia en pystynyt potkimaan. Onneksi matkaa ei maaliin ollut kovin paljon. Ilta meni sitten jalka ylhäällä ja jääpussi polvessa. Olin johdossa siperianhuskyvaljakoista. Eroa seuraavaan oli 12,2 sek. Olin tyytyväinen koiriin ja varsinkin Pyryyn ja Salamaan, jotka juoksivat ekaa kertaa kunnon lumihangella. Meillä ei ole lunta ollut juuri yhtään. Johtajat Lumi ja Soni menivät hyvin niin kuin aina kun ajan niillä. Nuoret pojat toivat selvästi voimaa valjakkoon ja oli ihan mukava ajaa tällä kokoonpanolla pienessä neljän koiran luokassa.

Sunnuntaina polvi oli jo paremmassa kunnossa.  Ennen starttiani Aija tuli ystävällisesti kertomaan  pahimman vastustajani keskeyttävän kisan koirien nahistelun takia. Jätin kipulääkkeet laukkuun ja päätin ajaa rauhallisen varman suorituksen sillä seuraavana oleva oli minua lähes minuutin jäljessä. Sunnuntain ajo sujui ilman draamaa ja kaatumisnyppylästäkin selvisin helposti kun älysin jarruttaa hieman enemmän matolla. Potkuttelut jätin vähemmälle ja säästelin kipeää jalkaani. Sama jalka, jonka polvi oli kipeä, oli ollut viikon ajan ontumiskunnossa kun tiputin painavan puulevyn varpaideni päälle. Tuo vamma ei ollut vielä täysin parantunut eli tuplavammautunut jalka sai siis hyvin lepoa sunnuntaina. Valjakkoni voitti SM-kilpailukokeen ja koirat saivat SM-REK-tittelin. Valjakossa juoksivat johdossa SM-REK-4-14 SM-REK 8-13 Tullatuulen Essi (Lumi), SM-REK-4-14 SM-REK 8-13 Taiga Quest Dolphin (Soni), pyöräparissa SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Nieta (Pyry) ja SM-REK-4-14 Lumikiisan Alfa Zenith (Salama).

Kisoissa juoksi sp4-luokassa viisi Alfa-pentueeni kasvattia kun Juha Romppasen valjakossa pistelivät menemään vielä Lumikiisan Alfa Minar ja Milena. Hienoa kun junnut ovat kisaamassa. Kaikki nämä koirat ovat nuoresta iästään huolimatta (17 kk) kisanneet jo monta kilpailua.


3.2.2014 Menestystä Venäjällä

Kasvattini Miro (Lumikiisan Alfa Minar) ja Milla (Lumikiisan Alfa Milena) juoksivat voittoon omistajansa Juha Romppasen valjakossa. Juha osallistui Venäjällä Onega's Necklace Race kilpailun MD4-luokkaan. Kilpailumatka oli 64 km. Välissä oli neljän tunnin tauko. Juhan valjakko voitti luokkansa vaikka muut valjakot olivat kuulemma hound-alaskalaisia. Hieno suoritus Juhalta ja kaikilta neljältä koiralta!

Vajaan kahden viikon kuluttua viimein pääsen itsekin kisaamaan Rautavaaralle. Neljä kilpailua on jo peruttu. Tai kaksi siirretty myöhempään ajankohtaan. Toivottavasti Rautavaaralle tulee paljon valjakoita. Tällä hetkellä ilmoittautumistilanne näyttää huonolta mutta onhan tässä vielä kaksi päivää aikaa ilmoittautua.


20.1.2014

Pakkanen paukkuu ja kura on viimein jäätynyt. Lunta ei ole vieläkään kuin pari senttiä. Onneksi on edes tuo muutama sentti niin tien pinta ei ole ihan hiekkapaperia. Koiria ei ole tarvinnut tällä kaudella onneksi tossuttaa kertaakaan. Eli helpolla ollaan päästy.Treenit jatkuvat mönkijällä. Mutta vaikka lunta olisikin paljon ja olisi rekikelit niin silti treenaisimme pääasiassa mönkijällä. Onneksi vehje on käynnistynyt vaikka pakkasta on välillä treenatessa -20 astetta. Seuraava kilpailu eli Ohkolan talviajot jouduttiin perumaan lumitilanteen takia. Onneksi Rautavaaralla on edes jonkin verran lunta. Siellä on kisat neljän viikon kuluttua. Toivotaan, että ne toteutuvat.

Miisa sai eilen oman reen! Kyllä on tytöllä ollut hymy herkässä kun on harjoitellut sen kanssa. Tosin tänään vielä harjoitukset ovat olleet sisällä. Huomenna siirrytään harjoittelemaan ulkona ja kun perusjutut on hallussa niin Miisa pääsee ajamaan pihalle yhdellä koiralla. Ruohon päällä on pari senttiä lunta, joten pihalla voi vähän kokeilla jo rekeä. Kiitos Tero hienosta reestä!

Kiisa nautiskelee takki päällä.

Myrsky (Lumikiisan Beta Myrsky) 3 kk ja Pyry (Lumikiisan Alfa Nieta)

Tyytyväinen porukka olkkarissa iltaa viettämässä. Pakkanen paukkuu ulkona ja koirat nautiskelevat sisällä lämmöstä.



14.1.2014

Hyvä rekikoira on painonsa arvoinen kullassa. Ja pitäähän tuollaisilla kultakimpaleilla olla parhaat mahdolliset varusteet. Siksi meillä nykyään kaikki koirat käyttävät Non-stopin valjaita ja pantoja. Ne ovat kestävää materiaalia ja heijastimet näkyvät tosi kauas.

Ja painosta puheen ollen: meillä on vaaka ahkerassa käytössä. Koiria punnitaan säännöllisin väliajoin ja niistä kaikista löytyykin painotilastot useiden vuosien ajalta. Ja tottakai samalla vaa'alla punnitaan meitä ihmisiäkin. Mitä kevyempi musheri, sitä parempi. Viimeisen neljän kuukauden aikana olen itse laihduttanut 17 kg. Nuo kilot pääsivät kertymään raskauden aikana vaikka miten yritin elää terveellisesti. Tavoite oli saada paino normaaliksi kisakauden alkuun mennessä eli kun Peetu-vauva on 4 kk:n ikäinen ja tavoite on nyt saavutettu. No, kisat vielä antavat odottaa itseään lumen puutteen vuoksi eli tässä ehtii vielä kutistua lisää ennen kuin pääsee viivalle.


2.1.2014

Pari päivää sitten lastasin autoon perheemme koko nuorisoporukan eli ihmislapset Miisa 2 v, Peetu 3kk ja koirat Myrsy ja Viima 2 kk ja Pyry ja Salama 2 v. Oli aika viedä koirat rokotuksille. Pikku pennut saivat ekan rokotuksen ja Pyry ja Salama 1-vuotisrokotuksen. Lääkärikeikka sujui hyvin. Samalla Myrsky ja Viima pääsivät ekaa kertaa liikkuvan auton kyytiin. Autossa ne ovat olleet monet kerrat jo totuttelemassa mutta auto ei ole liikkunut pihasta mihinkään. Ne viihtyvät autokopeissa. Automatka sujui hyvin molempien levätessä kopeissa.

Näköjään suurimmassa osassa Suomea talvi on tältä vuodelta peruttu. Kisoja ja tapahtumia siis joudutaan perumaan. Helsinkiin tammikuulle suunnitellut kisat peruttiin ja ne yritetään järjestää myöhemmin talvella. SHS:n talvipäivät peruttiin myös. Tulee siis harvinaisen hiljainen tammikuu meidän porukalle kun ei ole kisoja eikä tapahtumia. 

Viima rokotusten jälkeen kotona


25.12.2013

Joulua on juhlittu jo monta päivää. Joulupukki kävi ekan kerran jo aatonaattona ja toi koirille lahjaksi 187 kpl luita. Aattona käytiin treenaamassa koirat pilkkopimeässä ja sateisessa säässä. Siinä oli joulutunnelma kaukana kun hohtavat hanget puuttuivat. Joka päivä sataa vettä ja kaikkialla on kuraa. Koirat eivät ole päässeet pariin päivään sisään koska joka päivä on ollut paljon porukkaa joulun vietossa ja myös siksi koska koirat ovat todella kuraisia juostuaan ensin pihalla. Meillä on valkoinen sisustus ja valkoinen lattia, joten kurakeleillä joutuu aika paljon siivoamaan jos koirat tulevat sisään. Tai no onhan sisällä kuitenkin ollut kolme koiraa eli Jeppe, Fira ja Vikki. Loput 10 koiraa ovat olleet ulkona. Vikki ja Fira ovat siskoni venäjäntoyt.

Koska ei ole lunta, ei ole kisojakaan. Talven eka kisa eli Robur Sprint jouduttiin perumaan. Seuraava kisa, johon aiomme osallistua on Helsingissä 19.1. Säätiedotuksen mukaan plussakelit jatkuvat vielä toista viikkoa eli saa nähdä perutaanko myös Helsingin kisa. Harmittaa koska koirien treenit ovat sujuneet hyvin ja olisi kiva päästä pikkuhiljaa jo kisaamaan. Siitä syystä laadimme "suunnitelma B:n". Jos kisoja vielä joudutaan perumaan helmikuun alussa niin lähdemme kilpailemaan Ruotsiin Polarhundmästerskapiin (arktisten rotujen Ruotsinmestaruuskilpailut) ja SOC:kiin (PM-kilpailut). Niiden jälkeen on Rautavaaralla kahdet kisat, joihin aiomme osallistua. Ekoissa Rautavaaran kisoissa on SM-kilpailukoe ja toiset ovat EM-kilpailut!

Jeppe mukana joulun vietossa

Jeppe ja valkoinen sisustus. Kiiltävän valkoinen lattia ei tykkää kuraisista tassunjäljistä. Niitä on koko syksy pyyhitty ja pesty höyrypesurilla.

Jouluajelulla valjakko hehkui                                                                          Sama porukka vähemmän hehkuvana. Johdossa Kiisa ja Nanja.

            

Kuva otettu joulupäivänä. Ei näy lunta missään.

Veljekset Pyry (Lumikiisan Alfa Nieta) ja Salama (Lumikiisan Alfa Zenith)

Myrsky (Lumikiisan Beeta Myrsky) 10 vkoa


15.12.2013

Viikonloppuna oli Messarissa koiranäyttely. Olimme lauantaina hommissa VUL:n/SHS:n ständillä. Oli mukava päivä kun tuli tavattua paljon tuttuja. Omia koiria ei ollut mukana Messarissa. Viikonloppuna siskoni kävi kylässä kahden venäjäntoy-rotuisen koiransa kanssa. Pennut Myrsky ja Viima tapasivat ekaa kertaa muun rotuisia koiria. Molemmat ihmettelivät aluksi pieniä Firaa ja Vikkiä mutta pianpennut tottuivat niihin. Pidän tärkeänä, että koirani tottuvat muun rotuisiin koiriin. Kisoissa voi olla valjakoissa vaikka minkä rotuisia koiria ja treenatessa vastaan voi tulla vapaana tai remmin päässä koiria. Siksi on tärkeää, että koirat tietävät niiden olevan koiria eikä saaliita.

Miisa, Tiina ja sylissä Myrsky, Fira ja Vikki. Taustalla Halti.



6.12.2013

Itsenäisyyspäivä on sujunut rauhallisissa merkeissä sairastaessa. Koirat ovat onneksi terveitä ja kuumeesta huolimatta kävin tänään treenaamassa. Koirat menivät tavalliseen tapaansa hyvin. Kaikki treenit ovat sujuneet tänä syksynä koirien osalta hyvin. Ne eivät temppuile tai käyttäydy typerästi. Yksi vaaratilanne oli viikko sitten kun Erkki kävi treenaamassa ja tiukassa mutkassa ajoi mönkijän ojaan. Tie oli hieman liukas ja 7 koiran valjakko kääntyi T-risteyksessä oikealle. Erkki ei pystynyt kunnolla ohjaamaan mönkijää ulkokaarteeseen ja mönkijä liukui sisäkaarteeseen syvään ojaan. Onneksi ei käynyt pahasti. Mönkijä kaatui kyljelleen mutta Erkki ei satuttanut. Tai no pieni ruhje tuli mutta tilanteeseen nähden pääsi helpolla. Kiisa oli pyöräkoirana ja hieman hankalassa asennossa ojassa mutta sekään ei onneksi satuttanut.Toivotaan, että loppukausi sujuu ilman vaaratilanteita!

30.11.2013

Pikkujoulukausi on alkanut ja meilläkin vietettiin pikkujouluja koko perheen voimin. Eli vaatimattomasti 16 hännällisen ja hännättömän kesken. Miisa 2 vee teki kaikille joulutortut. Kaikki 12 koiraa saivat pienet omat joulutortut ja innolla ne odottivat pöydän vieressä kun Miisa leipoi. Pyry ja Salama eivät millään meinanneet malttaa katsoa sivusta vaan välillä niiden oli tultava ihan pöydän viereen nuuskimaan mitä niiden tärkeä ystävä Miisa oikein pöydän ääressä puuhaili.

Tänään käytiin treenaamassa koiria Jennin hienoissa maastoissa. Porukkaa oli mukana yli kymmenen valjakollisen verran. Koirat tietenkin olivat tohkeissaan kun pääsivät retkelle. Ja oli meillä ihmisilläkin kivaa kun päästiin eri maastoihin treenaamaan ja lopuksi kodalle nokipannukahvien ja mokkapalojen ääreen.

23.11.2013

Italian matka on ohi ja paluu arkeen koittanut. Kilpailujen jälkeen loppureissu sujui hyvin. Koiriin voi olla tosi tyytyväinen. Ne olivat koko kahden viikon reissun ajan reippaita ja mukavia matkakavereita. Suurkaupunkien vilinässä ne kaikki kulkivat reippaasti ja pelkäämättä. Laivamatkat sujuivat hyvin. Kukaan ei stressannut. Kaikki ovat hyvähermoisia ja sopeutuvaisia. Sellaisten koirien kanssa on mukava elää.

Kotona Iina oli pitänyt matkamme ajan hyvää huolta Haltista, pennuista, Jepestä ja Rondasta. Pennut olivat kahden viikon aikana kasvaneet ja oli kiva tulla kotiin tutustumaan niihin. Ne ovat nyt viisi viikkoa vanhoja. Urospentu on nimeltään Myrsky ja narttu on Viima. Ne asuvat vielä sisällä. Päivittäin käyn ulkoilemassa pihalla niiden kanssa mutta pentutarhaan en ole niitä vielä laittanut asumaan koska on hauskaa kun ne asuvat sisällä meidän kanssa. Pienten touhuja on hauska seurata. Miisa leikkii pentujen kanssa ja halailee niitä.


MM-kisat. Ura oli todella kurainen! Tämä kuva on otettu heti lähdön jälkeen. Erkki ja pyöräkoirat eivät ole vielä saaneet mutakuorrutusta.

Kotona jälleen

Halti ja Myrsky (5 vkoa)

Viima 4 vkoa

Myrsky 5 vkoa


11.11.2013

Kisat menivät sunnuntain osalta samaan tapaan kuin lauantaina. Sunnuntaina sää oli onneksi viileämpi 13-14 astetta koko päivän. Erkki piti neljännen sijansa DR4-luokassa. DS2-luokassa sijoitus oli viides. Päällimmäisenä mielessä on harmistus siitä kun Erkin kilpailuluokka DR6 peruttiin osallistujien vähyyden vuoksi. Meidän koirat ovat siinä luokassa parhaimmillaan ja tarkoitus oli hakea mitali kotiin sieltä. Kun jouduimme kaksi päivää ennen kisoihin lähtöä vaihtamaan luokkia tiesin, että sijoitukset eivät tule olemaan toivotunlaiset. Hetken ajan jo mietimme koko kisareissun perumista mutta onneksi emme peruneet. Reissu on ollut todella kiva. Koirat ovat reissanneet reippaasti ja lapset myös. Loma jatkuu vielä vajaan viikon ajan. Tänään suunnistamme Venetsiaan.


9.11.2013

Tänään oli viimein eka kisapäivä. Sääennuste lupasi +21 Erkin starttien aikaan eli klo 13.04 ja 14.01. Hirvitti! Startit alkoivat klo 8.30. Silloin oli n. 15 astetta. Koko yön satoi ja aamullakin vielä. Urat menivät mutavelliksi. Olin juottanut koiria jo monta päivää koska lämmintä oli odotettavissa. Aamulla annoin vielä reilun juoton. Lähdimme kisapaikalle klo 10. Seurasin koko ajan lämpömittaria, jonka laitoin automme viereen. Jos lämpötila kohoaa yli 18 asteen niin lähdöt on peruttava. Seurasin ilmankosteutta. Se on myös todella tärkeä tekijä koirien jaksamisen kannalta. Lämpötila alkoi kohtota klo 12 aikoihin. Tuli aika laittaa koirat liinoihin. Lämpötila oli 18,4 astetta. Tiesin johtajakoirien Lumin ja Sonin jaksavan hyvin juosta. Ne ovat 6- ja 5-vuotiaita ja ennenkin juosseet lämpimällä säällä. Pyry ja Salama ovat vain 14 kk vanhoja isoja uroksia. Ne on treenattu huippukuntoon mutta peruskestävyys ei ole niin hyvä kuin vanhemmilla koirilla. Uskoin niiden kykenevän suoriutumaan kisasta vaikka lämpötila oli liian korkea.

Koirat säntäsivät innoissaan matkaan. Ne olivat odottaneet jo viikon, että pääsevät kisaamaan. Alkumatkasta keskinopeus oli reilut 30 km/h. Ura oli täynnä lätäköitä ja mutavelliä. Korkea lämpötila alkoi loppumatkasta näkyä koirien suorituksessa. Ne juoksivat laukalla maaliin mutta nopeus oli viimeisellä kilometrillä vain 20 km/h. Kaikki koirat olivat väsyneitä mutta Pyry ja Salama eniten. Se oli odotettavissa. Olin kuitenkin onnellinen, että Erkki sai ajettua puhtaan suorituksen ja pystyi potkimaan vauhtia mutavellissä. Koirat, kärry, liinat ja Erkki olivat maalissa todella mutaisia (niin kuin kaikki muutkin kilpailijat). Sijoitus oli neljäs. Ei tänne tultu häviämään, joten tuo sijoitus oli tietenkin pettymys. Erkki on pronssista jäljessä 13 sek ja hopeasta 16 sek. Kultaan on matkaa 32,7 sek. Aikaerot ovat pienet ja kaikki on vielä mahdollista. Käytännössä on kuitenkin todella vaikeaa saada eroja kurottua umpeen. Saa nähdä joudutaanko tyytymään neljänteen sijaan. Onneksi koirat ovat iloisia ja syövät ja juovat hyvin. Pyry olisi halunnut jo uudestaan juoksemaan tunnin kuluttua kun otimme DS2-luokan koirat autosta!

DS2-luokan aikaan lämpötila oli 18,6 astetta. Otimme Kiisan ja Neelan kickbiken eteen. Innoissaan ne ampaisivat kohti lähtöaluetta. Tiesin niiden jaksavat juosta ilman lämpöhalvauksen riskiä. Lähtöalueella selvisi, että rataa lyhennetään ja lähdöt on siirretty! Laitoimme pettyneet koirat takaisin autoon. Hetken päästä tuli tieto, että luokka on peruttu. Se ajetaan yksipäiväisenä huomenna aamulla klo 8.30. Aikaisella lähtöajalla halutaan varmistaa, että tänään perutut luokat (DS2NB, DS2 ja DS1NB) pystytään ajamaan huomenna.

Canicross-luokkia ei jouduttu perumaan. Nanja juoksi Vera Ignatiuksen kanssa nuorten naisten canicross sarjassa. Se alkoi eilen ja jatkui tänään. Veran juoksukoira satutti tassunsa ja Nanja oli ainoa vaihtoehto hänelle juoksukaveriksi. Yhtään ei ehditty harjoitella. Nanja ei ole ikinä canicrossannut. Arvasin, että se ei menisi hyvin täysin vieraan ihmisen kanssa. Perjantain juoksu sujui joten kuten. Tänään Nanja ei sitten halunnut juosta. Se olisi halunnut mennä mun kanssa ja pettyi lähtöviivan jälkeen kun en lähtenytkään mukaan. Jotenkuten Nanja ja Vera selvisivät maaliin. Tällä kertaa sai olla tyytyväinen ihan vain siihen, että parivaljakko ei joutunut keskeyttämään.

Linkki tuloksiin: http://ifssevents.com/races/race-results.html


7.11.2013 Italiassa!

Lähdimme matkaan lauantaina ja perille Italiaan saavuimme keskiviikko iltana. Ekat 1,5 vuorokautta meni leppoisasti Finnlinesin laivalla. Koirat olivat laivamatkan ajan autossa ja kävimme niiden kanssa useita kertoja laivan kannella. Siellä oli laatikko, jossa oli hiekkaa ja keppi pystyssä. Kaikki koirat tekivät tarpeensa ongelmitta. Koirien mielestä laivalla matkustaminen on kivaa. Tosin viimeisillä kerroilla kun ulkoilutimme niitä, ne vaikuttivat hieman pettyneiltä -taas sama laivan kansi, ei oltukaan liikuttu autolla mihinkään jännittävään uuteen paikkaan. Sen jälkeen ajoimme 300-500 km/päivä läpi Saksan ja Itävallan. Kävimme Saksassa Ulm:in kaupungissa ja Italiassa Trevisossa muutaman tunnin vierailulla. Muuten aika menikin vaippoja vaihtaessa, koiria ulkoiluttaessa ja lapsia ruokkiessa. Yövyimme hostelleissa/hotelleissa kolme yötä ajomatkamme aikana. Alpit ylitimme pimeällä, joten tällä kertaa jäi hienot maisemat mutkaisilla vuoristoteillä näkemättä. Saavuimme perille Falze di Piaveen eilen illalla. Hotellimme sijaitsee 5 km päässä kisapaikalta. Hotelli on mukava ja viihtyisä. Alakerrassa on ravintola, josta saa Italian keittiön antimia.

Tänään menimme ekaa kertaa kilpailupaikalle. Koirat innostuivat kun huomasivat saapuneensa kilpailuihin. Ne pääsivät ketjuun ihmettelemään varikon tapahtumia. Varikkoalue on tilava ruohokenttä. Se alkoi kuitenkin  pikkuhiljaa olla aika täynnä. Vietimme koko päivän kisapaikalla. Kävelimme kisauran läpi. Uralla ei ole mäkiä. Paikoitellen se on niin kapea, että ohittamaan ei pysty. Siellä on paljon joen pohjalta tulleita sileitä eri kokoisia kiviä. Pohja on välillä näitä pyöreitä kiviä, välillä ruohoa ja välillä savea. Lehtiä on uralla joissain paikoissa paljon. Ura kulkee välillä ruohopellolla, jonne uraa on tehty nauhoilla. Loppumatkasta ura kulkee viinitarhan vieressä. Oli eksoottista poimia viinirypäleita uran varrelta! Muutamassa kohtaa uralla on todella mutaista. Lauantaille ja sunnuntaille on luvattu sadetta, joten ura saattaa mennä todella liejuiseksi ja mutaiseksi. Tänään sää oli aurinkoinen ja lämmin. T-paidalla pärjäsi hyvin. Seuraaville päiville on luvattu lämmintä ja se hieman hirvittää. Koirien juottojen on onnistuttava täydellisesti. Koirien turvallisuus on tärkeintä, joten toivotaan, että sää ei ole liian kuuma starttaamiselle. Erkin startit ovat päivän kuumimpaan aikaan, n. klo 13 ja 14. DR4-luokassa lähtöpaikka on täydellinen. Ohituksia ei pitäisi tulla. DS2-luokassa lähtöpaikka ei ole niin hyvä.

Kilpailut alkavat huomenna junnuluokilla, veteraaniluokilla ja viestillä. Menemme kisapaikalle kannustamaan Suomen junnuja. Saattaa olla, että meidän Nanja (SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta) starttaa huomenna koirajuoksussa. Mutta siitä huomenna lisää! Kaikki koirat ovat terveitä, iloisia ja ne nauttivat reissusta. Varsinkin Neela on aivan innoissaan kun saa olla mukana matkalla. Alla muutama kuva kisapaikalta ja uralta.

Varikkoaluetta

Meidän tiimi varikolla


Lähtö ja maali ovat vierekkäin ruohokentällä

Ura

Ura

Uran ehkä pahin mutka

Uralla oli pari varoituskolmiota.

Muutama mutainen kohta oli uralla

Ura

Viimeiset 800 m ovat pitkiä suoria viinitarhan vieressä ja ruohokentällä

Kilpailun avajaiset olivat torstaina.



1.11.2013

Huomenna lähdetään kohti Italiaa ja MM-kisoja. Ensin matkustamme Finnlinesin laivalla Helsingistä Travemündeen 1,5 vuorokautta. Sen jälkeen ajamme Saksan ja Itävallan kautta n. 1300 km Italian Falze di Piaveen. Perillä olemme keskiviikkona. Ajamme reilut 400 km/pvä, jotta matkustaminen olisi hauskaa Miisan ja Peetunkin mielestä. Koirat yritetään käydä treenaamassa Saksassa tai Itävallassa. Muuten tulee viikon treenitauko ennen kisoja ja se on liikaa. Erkin piti ajaa DR6-luokassa mutta osallistujia oli niin vähän, että siinä luokassa ei jaeta MM-arvoa. Suunnitelmia piti muuttaa kolme päivää ennen lähtöä. Erkki kilpailee siis DR4-luokassa ja DS2-luokassa.

Koirat ovat laivalla autossa. Niiden luokse pääsee neljän tunnin välein. Niitä voi viedä tarpeilleen laivassa. Kaikki meidän koirat tykkäävät matkustaa laivassa. Koirilla on autossa bokseissa Rutirexit, joissa ne köllöttelevät mielellään. Ne syövät matkalla Robur Performancea. Sitä ne syövät kotonakin. Kaulassa niillä on Non-stopin pannat ja kisoissa valjaat. Liinat ja lukot ovat Sport Dog Storesta, Erkillä on jalassaan Icebugin kengät ja koirien palautumisessa auttavat Back On Trackin takit. Kiitos siis sponsoreillemme :)

Päivitän kotisivuja matkalla jos pääsen nettiin!

30.10.2013 PM-kultaa!

Viime viikonloppuna olimme Ruotsissa PM-kilpailuissa. Kultaa lähdettiin hakemaan ja se myös saatiin! Taistelu oli tiukka Erkin ja kahden muun ruotsalaisvaljakon välillä ja erot kokonaisajassa olivat hopeaan 4 sekuntia ja pronssiin 12 sekuntia. Luotin Erkkiin ja koiriin ja tiesin, että heillä kunto ja pää kestää taistella kullasta myös sunnuntaina vaikka erot olivat todella pienet. Valjakossa juoksivat SM-REK8-13 Tullatuulen Essi - SM-REK8-13 Taiga Quest Dolphin (johtajat), SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina - Tullatuulen Neela. Tästä on hyvä lähteä kohti Italiaa ja MM-kisoja.


Juttu kisoista:

Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 26-27.10.2013

Kautta aikojen ensimmäiset sulan maan Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestettiin tänä syksynä Etelä-Ruotsissa Nybrossa. Kilpailut ovat kaikille avoimet eli niihin voi osallistua kuka tahansa halukas ilmoittautumalla itse kilpailun järjestäjälle. Maajoukkuetta ei ole eikä osallistumiseen tarvita Valjakkourheiluliiton lupaa. Kilpailuluokat jaetaan kolmeen kilpailuryhmään koirarodun perusteella: A-luokassa kilpailevat kaikki koirat, B-luokassa kaikki puhdasrotuiset koirat lukuun ottamatta seisovia lintukoiria ja siperianhuskyä ja C-luokassa siperianhuskyt.

Suomesta lähti kilpailuihin pieni mutta pippurinen joukkue. DR4A-luokassa kilpaili Rene Kinnari, DR4C-luokassa Anu Parikka ja Erkki Bürkland, DR6C-luokassa Minna Räsänen ja Mikael Bäckman. Siperianhuskyvaljakot olivat siis hyvin edustettuina kun A-koirilla kilpailevia oli mukana harmittavan vähän. Lisäksi mukana oli 5 henkilöä kannustusjoukoissa ja handlereina eli Birgitta Leino-Kinnari, Erja Bäckman sekä Susanna, Miisa ja Peetu Bürkland. Nuorin osanottaja matkalla oli vain 7 viikon ikäinen Peetu, joka pääsi samalla ensimmäiselle ulkomaan matkalleen.

Suomalaiset lähtivät matkaan torstaina. Silja Line kuljetti meidät Turusta Tukholmaan. Laivassa käytiin yhdessä syömässä ja siinä olikin mukava vaihtaa kuulumisia ja hioa kilpailustrategioita. Laiva saapui Tukholmaan klo 6.10 aamulla. Nybrohon oli matkaa 440 km. Muut ajoivat vauhdilla perille mutta me Bürklandit pidimme enemmän taukoja lasten takia ja poikkesimme ihailemaan Öölantiin johtavaa hienoa siltaa. Perjantaina klo 16-20 oli kilpailupaikalla eläinlääkärin tarkastus, varusteiden tarkastus ja ilmoittautuminen. Ruotsissa kilpailueläinlääkäri tarkastaa kaikki kisakoirat ennen kilpailuja. Tassut, jalat ja selkä tunnusteltiin ja koiraa piti juoksuttaa pieni matka. Kaikki suomalaisetn koirat läpäisivät tarkastuksen. Normaalisti pari koiraa per kilpailu ei tarkastusta läpäise. Tuomarit tarkistivat kisakärryjen jarrut ja sieppausköysi ja naru/ketju koirien kiinnittämiseksi tuli olla kärryssä mukana. Ilmoittautumisen yhteydessä maksettiin kilpailumaksu 50 €. Kilpailuissa oli sähköinen ajanottojärjestelmä ja ”mittaus sirut” olivat kilpailunumeroissa. Kilpailu oli kaksipäiväinen ja molemmille päiville oli oma kilpailunumero.

Muut olivat hyvissä ajoin kilpailupaikalla mutta me olimme siellä vasta klo 18 aikoihin. Pimeä alkoi pikkuhiljaa laskeutua ja Erkille tuli kiire uralle. Ylimääräiset kolme kisakoiraa oli käytävä tänään ajamassa. Niille saisi siinä hyvän treenin ja samalla pääsisi tutustumaan uraan. Ruotsin sääntöjen mukaan koirien on oltava 18 kk ikäisiä kilpailuissa (canicrossissa 12 kk ikäisiä). Tämän säännön takia valjakosta jäi pois kaksi nuorinta koiraamme, jotka ovat 13 kk. Ne kuitenkin kisaavat valjakossamme MM-kisoissa kahden viikon kuluttua eli niille oli tärkeää saada treeniä. Erkki starttasi uralle pienen otsalampun valossa. Tyytyväinen kuski sukelsi pimeydestä valjakon kanssa hetken päästä. Ura vaikutti kuulemma aika helpolta. No, totuus ei valjennut pimeydessä vaan vasta huomenna valoisalla.

Kilpailupaikalta suunnistimme 20 km päässä sijaitsevaan mökkikylään, jossa me kaikki suomalaiset yövyimme.

Lauantai-aamuna klo 8 oli ajajien kokous. Ensimmäinen startti oli klo 9. Suomalaisista Mikael starttasi uralle ensimmäisenä. Minna lähti perään muutaman minuutin myöhemmin. Odotin valjakoita maaliviivalla. Ensimmäisenä maaliin ajoi ekana startannut ruotsalainen Lisbeth, Mikael tuli 1 min 10 sek myöhemmin maaliin. Ja sen jälkeen muutaman minuutin Mikaelin perään maaliin ajoivat seuraavana startanneet kaksi ruotsalaista Minna kannoillaan. Odotin monta minuuttia ennen kuin seuraavat kuskit saapuivat maaliin. Eli ensimmäisen päivän jälkeen ruotsalainen oli johdossa, Mikael 10 sek hänen perässä ja Minna kolmantena. Jes, suomalaisilla meni hyvin! Mikaelin, Minnan ja Lisbethin koirat tulivat reippaammin maaliin mutta muiden valjakoiden koirat olivat todella väsyneitä.

Sää oli lämmin, +12-14 astetta ja ilman kosteus oli huikean korkea yöllisen sateen jäljiltä. Keli oli koirille ja kuskeille todella raskas. Ja ura ei ollutkaan helppo. Siinä oli raskaita mäkiä ja todella pahoja mutkia.

Seuraavana suomalaisista starttasi Rene. Rene on ikänsä puolesta juniori mutta koska muita junioreita ei ollut ilmoittautunut DR4AJuniori-luokkaan, starttasi Rene aikuisten sarjassa. Valjakoita oli luokassa 6 kappaletta mutta maaliin selvisi vain kaksi valjakkoa. Toinen maaliin selvinneistä oli Rene! Kaikki muut kaatuivat ja loukkaantuivat uralla. Ainakin kaksi kuskia joutui sairaalaan. Toisella meni käsi poikki ja toinen sai tikkejä päähän. Uralla oli todella paha mutkainen alamäki. Mäestä ei oltu varoitettu ajajien kokouksessa eikä sitä oltu merkitty varoituskolmiolla. Katsojat olivat huutaneet ”JARRUTA” uran varressa Renelle ennen pahaa alamäkeä ja hän oli onneksi jarruttanut. DR6-luokan valjakotkin kävivät kärryillään vähän penkassa mutta eivät kaatuneet.

Erkki starttasi seuraavana ja pari minuuttia hänen peräänsä Anu. Odotin taas maaliviivalla ja molemmat selvisivät onneksi ehjinä maaliin. Koirat ja kuskit olivat väsyneitä raskaan kelin takia. Ura oli kaikissa luokissa 5,7 km eli liian pitkä näin lämpimällä ja kostealla säällä. Suomalaisten koirat olivat hyvin treenattuja ja juotettuja, joten ylikuumenemisilta vältyttiin. Ekan päivän jälkeen Erkki oli johdossa DR4C-luokassa ja Anu viidentenä!

Lauantai-iltana oli illallinen kilpailijoille ja handlereille. Kaikki suomalaiset osallistuivat ja Norjasta ja Ruotsista oli molemmista mukana kymmenkunta ihmistä. Illallisen jälkeen katsottiin vielä kypärakameran kuvaama Erkin lauantainen kisasuoritus ja koirien lenkityksen jälkeen oli aika käydä nukkumaan.

Sunnuntaina sää oli edelleen lämmin mutta ilmankosteus oli lauantaita pienempi. Uraa oli lyhennetty lämmön takia ja se oli nyt 4,3 km pitkä. Pahinta alamäkeä ei nyt enää ollut uralla.

DR6C-luokka starttasi ekana. Mikael ajoi Suomelle ensimmäisen mitalin sijoittuen toiseksi 14 sek kultaa voittaneen ruotsalaisen perään! Minna tuli maaliin seuraavana saaden pronssia! Rene lähti suomalaisista seuraavana uralle. Toinen hänen lisäkseen eilen maaliin selvinnyt kuski oli keskeyttänyt. Mikäli Rene ajaa maaliin hän saa kultaa. Ja pian Rene tulikin valjakollaan reipasta tahtia maaliin. Ensimmäinen kulta oli nyt saatu!

Erkki ja Anu starttasivat seuraavaksi. Erkki johti seuraavana ollutta ruotsalaista yhdellä sekunnilla ja kolmantena olevaa ruotsalaista yhdeksällä sekunnilla. Tiukka taistelu oli siis luvassa. Uralla ei saisi sattua mitään, joka hidastaisi matkaa. Erkki ajoi ekana maaliin. Pian myös seuraavana ollut ruotsalainen pääsi maaliin mutta hävisi Erkille tänään 3 sekuntia. Kolmantena ollut ruotsalainen ei myöskään saanut Erkkiä kiinni, joten toinen kulta Suomelle! Anu tuli maaliin reippaasti sijoittuen kuudenneksi.

Suomen mitalisaalis oli siis kaksi kultaa, hopea ja pronssi! Palkintojen jaon jälkeen oli aika lähteä ajamaan kohti Tukholmaa. Laiva lähti kohti Turkua seuraavana aamuna klo 7.10. Osa porukasta yöpyi satamassa hotellissa ja osa autossa. Me olimme perillä satamassa vasta klo 01 yöllä ja yövyimme autossa. Laivamatkalla oli aikaa juhlia yhdessä kisamenestystä ja katsoa ja analysoida Micken kypärakameralla kuvaamia kisavideoita.




Valjakko maalissa


Suomen musherit kisoissa: Anu Parikka, Mikael Bäckman, Erkki Bürkland, Rene Kinnari, Minna Räsänen


Haltin pennut ja Miisa




22.10.2013

Ylihuomenna auto pakataan täyteen tavaraa ja suunnataan Ruotsiin PM-kisoihin. Ensin ajamme Turkuun, josta matkaamme laivalla Tukholmaan. Sieltä ajamme reilut 400 km Etelä-Ruotsiin kisapaikalle. Erkki ajaa DR4-luokassa. Kisakoiria on 7 kpl treenissä mutta Pyry ja Salama eivät saa kilpailla Ruotsissa koska ne ovat Ruotsin kansallisten sääntöjen mukaan vielä liian nuoria. Ikäraja on siellä 18 kk ja  pojat ovat vasta 13 kk. Eli sen takia tiimimme kilpailee pienemmässä luokassa Ruotsissa kuin MM-kisoissa reilun kahden viikon kuluttua. Ruotsin kisojen jälkeen ehdimme olla kotona 5 päivää ja sen jälkeen suunnataan kohti Italiaa. Siellä Erkki ajaa DR6-luokassa.

Haltin pennut kasvavat kovaa vauhtia. Koska niitä on vain 2 kpl ne saavat yllin kyllin maitoa. Halti hoitaa pentuja hyvin eikä tietenkään malta poistua pentulaatikosta omien kultamurujensa luota mihinkään.


18.10.2013 Pentuja!

Eilen oli hieno päivä! Rakas tyttäremme Miisa täytti 2-vuotta :) Ja Halti sai pentuja! Pentuja syntyi 2 kpl, uros ja narttu. Ultrassa niitä oli näkynyt enemmän mutta olivat näköjään imeytyneet matkan varrella. Narttupentu on valkoinen ja urospentu on valkoinen parilla täplällä.Alla muutama kuva pennuista parin tunnin ikäisinä.



14.10.2013 Jämin SM-kilpailut


Viime viikonloppuna kilpailimme Jämillä DR8-luokassa. Koiria on kisatreenissä 7 kpl joten kaikki kisakoirat starttasivat tähän luokkaan.  Molemmat kilpailukierrokset menivät hyvin. Pyry ja Salama olivat ensimmäisissä arvokisoissa ja ensimmäisessä REK-kokeessa. Ikä ei vielä riitä REK-tuloksen saamiseen, joten pojilta jäi REK1-tulos saamatta. (pojat ovat 13 kk ja REK-tuloksen voi saada 15 kk ikäinen koira) Muut valjakon koirat sen saivat. Lumi pitää hallussaan REK1 Suomen ennätystä. Sillä on niitä nyt 21 kpl. Sonilla on toiseksi eniten Suomessa REK1-tuloksia eli 20 kpl. Mutta näitä tuloksia paljon hienompi saavutus on Jämiltä saatu SM-pronssi! Kullan ja hopean veivät alaskanhuskyvaljakot. Valjakkomme oli luokkansa nopein siperianhuskyvaljakko ja se riitti pronssimitaliin. Valjakkomme teki samalla oman nopeusennätyksensä Jämin 6 km radalla. Vauhti on kasvanut joka vuosi ja nyt kun vahvat  ja nopeat Pyry ja Salama olivat valjakossa niin tuli tehtyä uusi ennätys. Tämä oli eka kilpailu sponsorimme Non-stop Dogwearin valjailla.


Tiimimme seuraava kilpailu on Etelä-Ruotsissa järjestettävä Pohjoismaiden mestaruuskilpailu. Erkki ajaa DR4-luokassa. Ruotsin sääntöjen mukaan koirien tulee olla 1,5 vuotiaita saadakseen osallistua kilpailuihin joten harmiksemme joudumme jättämään Pyryn ja Salaman valjakosta pois. Ne tulevat kuitenkin reissuun mukaan saamaan kokemusta laivalla matkustamisesta. Vajaan kolmen viikon kuluttua nimittäin suuntaamme kohti Italiaa MM-kisoihin. Sinne menemme Finnlinesin laivalla Helsingistä Travemündeen.


Jämillä kilpauransa aloittivat Juhan valjakossa kasvattini Lumikiisan Alfa Minar ja Milena. Juhan valjakko sijoittui kolmanneksi siperianhuskyvaljakoista DR4-luokassa. Nyt Alfa-pentueen seitsemästä pennusta kuusi on aloittanut kilpailemisen.

Toisen päivän startti. Johdossa Lumi (Tullatuulen Essi) ja Soni (Taiga Quest Dolphin).

Vauhtiparissa Kiisa (Tullatuulen Jemina), Nanja (Tullatuulen Jutta), tiimissä Tullatuulen Neela ja pyöräkoirina Pyry (Lumikiisan Alfa Nieta) ja Salama (Lumikiisan Alfa Zenith)

SM-pronssia Erkille! Peetu 5 vkoa pääsi isän sylissä palkintopallille.


Miron (Lumikiisan Alfa Minar) ja Millan (Lumikiisan Alfa Milena) eka kilpailu. Handlerina Erkki ja musherina Juha.

Kyösti (Lumikiisan Alfa Romai) pyöräkoirana toisessa kilpailussaan Teron valjakossa

Varikolla Pyry ja Lumi



Haltin synnytys lähestyy ja Jämin kisojen ajan se oli kotona. Haltia harmitti kun ei päässyt mukaan kisareissulle.


8.10.2013 Uusi sponsorimme on Non-stop Dogwear!

Olemme saaneet uuden sponsorin, jolla on erittäin laadukkaita varusteita koirille. Non-stop Dogwear: in  x-back vetovaljaat ja pannat ovat olleet koirillamme käytössä nyt pari viikkoa. Ja olen niihin todella tyytyväinen. Pannoissa ja valjaissa on kunnon heijastimet, jotka näkyvät pimeällä treenatessa kauas eteenpäin. Pannat ja valjaat ovat laadukasta materiaalia ja todella kestävät. Lisäksi ne ovat vielä hyvän näköiset. Kyllä nyt kelpaa koirien olla uusissa hienoissa varusteissaan! 

Tulevana viikonloppuna kilpailemme Jämillä. Erkki ajaa DR8-luokassa. Koiria on treenissä 7 kpl eli jos kaikki ovat terveinä niin valjakossamme juoksee 7 koiraa.

Haltin mahassa käy vilinä ja vilske kun pennut potkivat siellä. Ensi viikolla pennut syntyvät. Pentulaatikko on kannettu jo sisään ja Raine Niemi teki tilauksestani hienon pentukopin ulkotarhaan. Se odottaa jo pentutarhassa sitä päivää kun Halti ja pennut muuttavat sisältä ulos.

Salama (Lumikiisan Alfa Zenith) poseeraa uudet valjaat ja panta päällä



1.10.2013 Roburia ja Ohkolan kisat

Kaikki koiramme syövät Bozita Robur koiranruokaa. Kisakoirat syövät Robur Performancea, eläkeläiset Maintenancea ja pennut ja tiineet nartut Breeder&Puppy-ruokaa. Olen Roburiin todella tyytyväinen ja niin ovat koiratkin. Se on laadukasta ja maistuvaa ruokaa. Pari päivää sitten pihaan tuli taas lavallinen Roburia ja itse pääsin vähän kuntoilemaan kun kannoin 24 säkkiä sisään. Onpahan koirille taas ruokaa joksikin aikaa.

Viikonloppuna kävimme Ohkolassa kilpailemassa. Pyryllä ja Salamalla oli näytön paikka siitä mihin ne kisauralla kykenevät. Ja hyvin 12 kk:n ikäiset pojat menivät. Erkki ajoi DR8-luokassa nopeimman ajan siperianhuskyvaljakoista. Tosin sh-valjakoita oli vain 3 kpl tässä luokassa. Valjakossamme oli vain 5 koiraa eli tasoitusta tuli annettua mutta enempää ei ollut koiria kun Kiisaa ja Neelaa testattiin DS2-luokassa. Alun perin oltiin ilmottauduttu DR6-luokkaan mutta se yhdistettiin DR8-luokaksi. No eipä sillä ollut mitään väliä, että oli vain 5 koiraa valjakossa ja pääasia, että saatiin jokaiselle kisakoiralle kisastartti. Valjakon vauhti oli 30,3 km/h. Pyry ja Salama jaksoivat hyvin juosta kisamatkan 4,1 km. Valjakon johdossa olivat Lumi ja Soni ja keskellä Nanja. Ne menivät totuttuun tapaan hyvin. Nyt aletaan sitten tekemään nopeustreenejä kun kauden tärkeimmät kisat eli MM-kisat Italiassa alkavat lähestyä. Sitä ennen käydään Jämillä SM-kisoissa ja Ruotsissa PM-kisoissa.

DS2-luokassa Kiisa ja Neela juoksivat ensi kertaa kisoissa yhdessä. Kiisa on DS2-luokassa juossut useita kertoja ennenkin mutta Neela ei ikinä. Molemmat tytöt juoksivat hyvin. Ne juoksevat samassa rytmissä. Vauhti oli 27,8 km/h. Parempikin se olisi voinut olla. Tällä kertaa vauhtia verotti Erkin kipeänä olo. DS2-luokassa kuskin pitää antaa myös täysi panos potkimalla ja kipeänä ei pysty samoihin suorituksiin kuin terveenä.
Alla muutama kuva kisoista.

Maaliin tulo DR8-luokassa       

   

Iloiset tytöt Neela ja Kiisa odottamassa lähtövuoroa                              Erkki, Kiisa ja Neela maaliin tulossa

 l

26.9.2013 Pimeää touhua

Suurin osa koirien treeneistä tapahtuu pimeässä. Elo-syyskuussa kun illat ovat vielä valoisia, on päivisin niin lämmintä, että treenaamaan on mentävä pimeän tultua. Ja myöhemmin syksyllä valoisa aika on niin lyhyt, että treenaamaan ehtii vasta pimeällä. Vaikka olenkin päivisin kotona lasten kanssa, en voi käydä silloin koiria treenaamassa koska 0 ja 1-vuotiaita lapsia ei ole turvallista ottaa mönkijän kyytiin minun kanssani. Viikonloppuisin on usein kisoja, joten silloin ei treenata.

Ylihuomenna suunnataan Ohkolaan kilpailemaan. Erkki ajaa DS2-luokassa ja DR6-luokassa. Näin jokainen kisatreenissä mukana oleva koira pääsee kilpailemaan. Ohkolan kisoissa saadaan koirille hyvä vauhtitreeni ja samalla Pyrylle, Salamalle ja Neelalle lisää kisakokemusta. DR6-luokassa valjakossamme on vain 5 koiraa mutta ennemmin annetaan tasoitusta yhden koiran verran kuin jätetään yksi koira valjakosta pois ja ajetaan neljän koiran luokassa. Tässä vaiheessa treenikautta on hyvä, että koirat pääsevät juoksemaan täysillä hieman lyhyemmän matkan kuin kauden pääkisoissa tulee olemaan. Siksi haluan, että kaikki koirat saavat Ohkolassa juosta.

Alla kuva treenin jälkeen. Pikku-musheri Miisa on mukana koiria juottamassa. Johdossa Kiisa (Tullatuulen Jemina) ja Soni (Taiga Quest Dolphin).


Treenien jälkeen on mukava köllötellä sisällä kuivassa ja lämpimässä. Lumi (Tullatuulen Essi) ja Pyry (Lumikiisan Alfa Nieta) näyttävät mallia.


Pari kuvaa Pekolan kisoista

Koirat odottamassa varikolla lähtövuoroaan

Koirajuoksijat lähdössä

Erkki ja Lumi saapuvat voittajina maaliin


22.9.2013 Syksyn kisakausi aloitettu!

Tänään avattiin meidän tiimin kisakausi Hämeenlinnan Pekolassa. Erkki kilpaili kolmessa eri luokassa. Itse olin handlerina koska Erkki kisaa aina sulan maan kisat ja minä talven kisat. Koirajuoksussa Erkki ja Tullatuulen Essi sijoittuivat ensimmäisiksi. Toiseksi juoksivat Aapo ja oma kasvattini Lumikiisan Alfa Sabia (Hekla). Kahden koiran luokassa Erkki ajoi Tullatuulan Jeminan ja Tullatuulen Jutan kanssa. Uralla oli hieman sählinkiä mikä hidasti vauhtia. Tuloksena toinen sija. Kuuden koiran luokkaan Erkki starttasi viidellä koiralla. Johtajina Tullatuulen Essi ja Taiga Quest Dolphin. Keskellä Tullatuulen Neela ja pyöräkoirina Lumikiisan Alfa Zenith (Salama) ja Lumikiisan Alfa Nieta (Pyry). Salama ja Pyry täyttivät kaksi viikkoa sitten vuoden. Tämä oli niiden eka kisa. Ne lähtivät innoissaan matkaan ja juoksivat hyvää vauhtia. Keskinopeus oli 27.7 km/h. Treenit ovat vielä täysin kesken kun päätavoite on MM-kisoissa marraskuussa. Vauhtia ja vauhtikestävyyttä ei ole vielä treenattu kovin paljon. Siksi kisa oli samalla myös hyvä treeni kaikille koirille ja varsinkin nuorille pojille. Kisan jälkeen Pyry ja Salama olivat iloisia ja kisaaminen oli selvästi ollut hauskaa. Neela juoksi ekan kisansa meidän valjakossa ja hyvin tyttö kyllä meni. Tuloksena ensimmäinen sija. Tosin osallistujia tässä luokassa oli vain kaksi.

Viikon kuluttua kisataan Ohkolassa. Erkki ajaa DR6-luokassa viidellä koiralla ja DS2-luokassa. Näin kaikki kisatreenissä mukana olevat koirat pääsevät kilpailemaan ja saavat samalla hyvää treeniä ja kilpailukokemusta.

20.9.2013 Matkat Finnlinesiltä varattu

Varasin äsken laivamatkan Italian sulan maan MM-kilpailuihin. Menemme Finnlinesillä (www.finnlines.com) Helsingistä Rostockiin ja palaamme Travemündesta Helsinkiin. Olemme kerran aikaisemmin matkustaneet Puolaan Finnlines-yhtiön laivoilla koirien kanssa ja laivareissu oli  mukava ja helppo tapa matkustaa Saksaan.Olemme myös menneet laivalla ja autolla Ruotsin kautta Saksaan mutta se ei ole niin helppo matkustustapa kuin suora laivayhteys Saksaan. Varsinkin pienten lasten kanssa matkustaminen laivassa on kivaa. Koiratkin viihtyvät laivassa. Ne saavat rauhassa nukkua kopeissaan ja pääsevät välillä jaloittelemaan ja tarpeilleen. Koirien mielestä on kivaa haistella merituulta kannella ja laivalla ne aina nukkuvat todella sikeästi.

15.9.2013 Halti saa pentuja!

Tänä syksynä meidän perheessä on paljon iloa! Halti kävi ultrassa ja pentujahan siellä mahassa näkyi! Pennut syntyvät viikolla 42. Isänä pennuilla on SM-REK6-12 Maglelin Barak. Lisää pennuista voi lukea "pentuja"-sivuilta. Osan niistä pidän itse mutta jokunen riittää varmaan myyntiinkin. Jos olet kiinnostunut pennuista niin ota yhteyttä!

Toinen iloinen perhetapahtuma oli 8.9 kun perheeseemme syntyi toinen lapsi. Parin päivän sairaalassa olon jälkeen pääsimme kotiin ja nyt on pieni poika päässyt tutustumaan perheemme arkeen. Kaikki koirat ottivat vauvan hyvin vastaan. Halti ja Lumi olivat kovasti odottaneet vauvan syntymää ja ne osallistuisivat mielellään vauvan hoitoon. Ne ovat saaneet nuuskia vauvaa ja nuolla hellästi hänen vaatteitaan. Muut koirat eivät ole niin innostuneita vauvan hoidosta mutta kyllä nekin käyvät vauvaa tervehtimässä. Aikuiset koirat muistivat hyvin Miisan vauva-ajan vajaan kahden vuoden takaa ja ne eivät ihmetelleet yhtään vauvan itkua. Pyry ja Salama ihmettelivät aluksi kun vauva itkee ja ne tulivat katsomaan läheltä mikä ihmeen ääni vauvasta kuuluu. Miisa oli 1-vuotias kun Pyry ja Salama syntyivät, joten ne eivät olleet nähneet näin pientä vauvaa aikaisemmin. Koirat ovat kaikki olleet niin nätisti vauvan kanssa, että niihin voi kyllä olla todella tyytyväinen!

Viikon kuluttua osallistumme syksyn ensimmäisiin kilpailuihin. Ne ovat epäviralliset kisat Pekolassa. Erkki aikoo tehdä kunnon triathlonin osallistumalla kolmeen luokkaan! Näin kaikki 7 treenissä olevaa koiraa pääsevät kilpailemaan. Pyrylle ja Salamalle tämä on ensimmäinen kilpailu ja Neelalle ensimmäinen sulan maan kisa ja eka kisakerta meidän valjakossa. Koirat ovat menneet treeneissä tosi hyvin, joten kiva nähdä miten ne suoriutuvat kisasta. Kisamatka on lyhyt, 2.2 km eli juuri sopiva kauden aloitus ja vauhtitreeni koirille.



22.8.2013

Tänä vuonna treenikausi aloitettiin perinteisesti elokuun alussa. Ilma on ollut kostea ja lämmin, joten treenaamaan on päästy vasta puolilta öin. Silloinkin on saanut olla tarkkana, että ei aja liian pitkää matkaa. Tänään päästään viimein treenaamaan hieman viileämmässä kelissä. Lämpömittari näyttää +12 astetta vaikka kello on vasta 21.30. Syksy taitaa pikkuhiljaa tulla.

Kaikki koirat aloittivat treenit innoissaan. Ne ovat työskennelleet tosi hyvin. Pyry ja Salama menevät molemmat hienosti. Ne vetävät kunnolla ja liikkuvat kauniisti ja vaivattomasti.Ne ovat vahvoja ja innokkaita rekikoiran alkuja.  Syksyllä osallistumme neljään kilpailuun ja yhteen epäviralliseen kilpailuun. Luokat vaihtelevat kahden koiran luokasta kahdeksan koiran luokkaan.

15.8.2013

Paljon on tapahtunut viime aikoina. SM-REK8-13 Tullatuulen Halti on astutettu SM-REK6-12 Maglelin Barakilla! Mahdollisia pentuja odotetaan syntyväksi viikolla 42. Tiineys varmistetaan ultralla syyskuussa. Pennuista on kovat odotukset. Tarvitsen kilpavaljakkooni täydennystä ja uskon, että yhdistelmästä voisi syntyä kovia menijöitä MM-kisavaljakkooni. Yhdistelmästä voi lukea lisää "pentuja"-välilehdeltä. Jos olet kiinnostunut pennuista niin ota yhteyttä! Osan pidän itselläni mutta uskon niitä riittävän myyntiinkin.

Kisatiimin kokoonpano muuttuu tällä kaudella. Lumi, Kiisa, Soni ja Nanja jatkavat kilpauraansa valjakossani. Ava on muuttanut uuteen kotiin eikä juokse enää kisatiimissäni. Hulda palasi keväällä takaisin omaan kotiinsa juostuaan menestyksekkään kauden valjakossani. Hulda oli vain lainassa kisakauden ajan ja siksi hänet piti palauttaa omaan kotiinsa valjakkotöihin. Halti on astutettu ja mikäli pentuja on tulossa niin Halti on poissa kisatiimistä. Suuri menetys tiimille varsinkin sulanmaan kisoissa, joissa Halti on juossut Kiisan kanssa DS2-luokassa. Uusina kisatiimin jäseninä aloittavat omat kasvattini Lumikiisan Alfa Zenith "Salama" ja Lumikiisan Alfa Nieta "Pyry". Pojat ovat nyt 11 kk ikäisiä ja todella vahvoja ja kovia menijöitä. Ja sokerina pohjalla on uusi vahvistuksemme Tullatuulen Neela. Neela on tullut tälle kisakaudelle lainaan ystävältäni Satumarjalta. Neela on jo osoittautunut kovaksi työntekijäksi ja sopeutunut perheeseemme hienosti. Kaikki koirat ottivat Neelan saman tien ystäväkseen. Ja Neela on tullut hienosti toimeen kaikkien koirien kanssa, myös pienten venäjäntoy-hippiäisten kanssa.

16.7.2013

Koirat viettävät ansaittua kesälomaa. On käyty koirapuistoissa, mökkeilty ja lenkkeilty. Kun ilta viilenee, alkaa hurjat leikit pihalla. Pyry ja Salama juoksevat ympäri pihaa ja aikuiset koirat, varsinkin Lumi, intoutuvat välillä leikkimään niiden kanssa hurjia leikkejä. Kesä on hyvää aikaa uusia kalustoa. Uusia valjaita on ostettu ja hieman suurempana hankintana myös uusi auto. Pitkän etsinnän jälkeen löytyi sopiva Volkswagen Crafter, johon mahtuu koko kasvava perhe. Vanhassa pakettiautossa oli tilaa 3 henkilölle, joten syksyllä se olisi jäänyt pieneksi. Uuteen autoon mahtuu 5 hlöä. Koirien kopit mahtuvat uudessa autossa kolmeen kerrokseen kun ne nyt ovat kahdessa kerroksessa. Eli koirillekin tulee lisäpaikkoja. Niitä tarvitaan sillä uusille kisakoirille on tarvetta. Parin viikon päästä alkavat koirien treenit ja treenissä tulee olemaan todennäköisesti 7 koiraa.

.24.6.2013

Juhannus vietettiin mökillä lämpöisessä säässä. Illaksi kuitenkin viileni niin paljon, että Erkki kävi ajamassa koirat kolmipyöräisellä kisakärryllä. Pyry ja Salama, 9 kk, pääsivät ekaa kertaa kisakärryn eteen. Ja voi sitä intoa ja riemua. Matkana oli 2 km ja vauhti oli 20 km/h. Molemmat pennut olivat aivan tohkeissaan ja olisivat halunneet vaikka heti perään uudelle lenkille. Oli niin kivaa juosta kovaa. Tähän mennessä pennut ovat juosseet muutaman kerran mönkijän edessä hitaampaa vauhtia. Ja kyllä olivat aikuisetkin koirat innoissaan muutaman viikon vetotauon jälkeen. Eiköhän tässä kesällä vielä pari kertaa käydä koirat ajamassa, jotta pennut saavat vähän rutiinia touhuun ja ovat elokuussa sitten valmiita treeniin. Muutenkin pentujen kanssa on tehty kaikkea mahdollista jo heti niiden syntymän jälkeen, joka valmistaa niitä kisakoiriksi. On reissattu ympäriinsä, pennut ovat olleet paljon kisareissuilla mukana, on kävelty ihmisvilinässä, käyty koirapuistossa tutustumassa kaikenlaisiin koiriin. On syötetty ja juotettu reissussa, käyty laivamatkalla Tallinnassa. Ketjussa pennut osaavat olla hienosti ja autossa ne viihtyvät hyvin.


7.6.2013

Viime viikkoina helleaalto on hellinyt meitä. Mittari on näyttänyt yli +30 astetta useana päivänä. Onneksi kaikki koirat Haltia lukuunottamatta ovat jo ehtineet pudottaa talviturkit. Päivisin koirat ovat lähinnä loikoilleet ulkona pihalla tai sisällä. Illan viiletessä ovat alkaneet leikit ja juokseminen ympäri pihaa. Varsinkin pennuilla energiaa riittää ja ne juoksevat paljon pihalla. Välillä aikuiset koirat innostuvat mukaan leikkiin. Tilaa juoksemiseen on reilusti kun koko 7000 neliön piha on aidattu koirille. Istutukset ja kukat ovat saaneet olla rauhassa täällä uudessa kodissa. Pennut eivät onneksi ole niin innokkaita puutarhan muokkaajia kuin muut koirat olivat aikanaan nuorena. Juuri istutetut marjapensaat, havut ja kukat ovat saaneet kasvaa rauhassa ja nurmikkoonkin on ilmestynyt vain pari pientä kuoppaa. Osa pihasta on metsää ja sinne koirat ovat kaivaneet muutamia kuoppia. Taloamme ympäröi isot terassit ja niillä koirat makaavat mielellään. Osa mieluiten varjossa ja osa auringossa.

28.5.2013

Viime lauantaina oli kilpailukauden viimeiset kisat Jämillä. Erkki ajoi DR4-luokassa. Valjakossa juoksivat SM-REK8-12 Tullatuulen Essi, SM-REK8-12 Taiga Quest Dolphin, SM-REK8-12 Tullatuulen Halti ja SM-REK8-12 Tullatuulen Jutta. Tytöt jatkoivat koko kauden kestänyttä voittoputkeaan ja tälläkin kertaa valjakkomme sijoittui ensimmäiseksi koko kilpailussa ollen tietenkin myös nopein siperianhuskyvaljakko. Treenejä oli jo vähennetty reippaasti, joten ihan parhaassa iskussa koirat eivät enää olleet mutta silti se riitti hyvään ja varmaan suoritukseen. Koko kilpailukausi on mennyt hyvin. Koirat ovat olleet hyvässä kunnossa, iloisia ja terveitä. Kiisa satutti jalkansa onneksi vasta vähän aikaa sitten, joten Kiisa jäi pois vain kahdesta viimeisestä kilpailusta, jotka eivät olleet kovin tärkeitä. Nyt on aika suunnata pariksi kuukaudeksi kesälomalle ja aloittaa taas treenit elokuussa. Pentujen ja muutaman aikuisen kanssa käydään muutama kerta ajamassa vielä valjakolla kunhan säät ovat tarpeeksi viileät. Syksyllä on tärkeitä kilpailuja tulossa, joten nyt on tärkeää vetää henkeä kunnolla. Kilpailujen lisäksi perheeseen on tulossa uusi jäsen, joten syksystä on tulossa todella kiireinen ja haastava koko porukalle.

11.5.2013

Tänään kävimme Ohkolassa kilpailemassa DR4-luokassa ja canicrossissa (koirajuoksu). Valjakossa juoksivat SM-REK8-12 Tullatuulen Essi, SM-REK8-12 Taiga Quest Dolphin, SM-REK8-12 Tullatuulen Halti ja SM-REK8-12 Tullatuulen Jutta. Kiisa ei päässyt mukaan kisaporukkaan tassussa olevan haavan takia. Erkki ja SM-REK8-12 Tullatuulen Essi (Lumi) kilpailivat lisäksi vielä harrastussarjan canicrossissa.  Lumi juoksi siis kahdessa eri luokassa. Sääntöjen mukaan kahdessa luokassa kilpaileminen on mahdollista vain jos toinen luokista on canicross.

Koirat eivät ole enää huippukunnossa. Treenit ovat keskittyneet lähinnä kunnon alas ajamiseen. Viime päivinä säät ovat lämmenneet niin, että treenejä on jätetty väliin. Lämpömittari on näyttänyt yli + 20 astetta päivisin ja koska kevään kilpailuille ei ole mitään suuria tavotteita niin emme ole viitsineet treenata myöhään iltaisin. Elokuussa kun syystreenit taas alkavat tavoitteellisesti niin silloin todennäköisesti joutuu treenaamaan todella myöhään illalla, jotta ilma olisi tarpeeksi viileä.

Vähennetystä treenistä huolimatta koirat juoksivat hienosti. Keskinopeus 4,1 km radalla oli 30,5 km/h. Sää oli todella lämmin ja aurinkoinen, joten voi olla tyytyväinen koirien vauhtiin. Onneksi kaikki koirat juovat hyvin, joten niitä oli alettu juottaa jo pari päivää ennen kisaa ja näin ollen ne jaksoivat hyvin juosta lämpimässä. Luokassa oli yhteensä viisi kilpailijaa. Valjakkomme sijoittui ensimmäiseksi. Canicrossissa Erkki ja Lumi sijoittuivat toiseksi.


29.4.2013 Latvian mestaruuskilpailut

Sulan maan kilpailukausi on nyt avattu kun viikonloppuna kävimme Latvian mestaruuskilpailuissa. Kisakoiria on tällä hetkellä vain 5 kpl mutta halusimme kilpailla mahdollisimman monessa luokassa kun kerran lähdettiin Latviaan asti kisaamaan. Luokiksi valittiin DS2, DR4 ja canicross. Kakkosessa juoksivat SM-REK8-12 Tullatuulen Halti ja SM-REK8-12 Tullatuulen Jemina. Neljän koiran luokkaan riitti vain kolme koiraa: SM-REK8-12 Tullatuulen Essi (Lumi), SM-REK8-12 Taiga Quest Dolphin ja SM-REK8-12 Tullatuulen Jutta. Näistä Lumi juoksi vielä Erkin kanssa lisäksi canicrossissa. Erkki ajoi kaikki luokat koska hän on meidän sulan maan kisakuski.

Matka Latviaan alkoi aikaisin perjantai-aamuna kun ajoimme Helsinkiin laivasatamaan. Laivamatka kesti 2 h. Sen ajan koirat nukkuivat autossa. Latvian Carnicavaan oli Tallinnan satamasta matkaa 285 km. Matkaan meni kokonaisuudessaan pysähdyksineen koko päivä ja illalla olimme perillä majapaikassa. Majatalo oli viihtyisä ja vain 1 km päässä kisapaikalta. Lauantaina alkoivat kisat. Varikkoalue oli aika upottava mutta saimme automme turvallisesti parkkiin kun löysimme hieman kuivemman kohdan. Ura oli 5,7 km pitkä. Ura kulki metsässä pehmeää hiekkaista metsätietä pitkin.

Lauantaina oli varusteiden ja eläinlääkärin tarkastus, ajajien kokous, avajaiset ja klo 13 alkoi varsinaisesti kilpailut. Erkki starttasi ekana DR4-luokassa. Koirat olivat innoissaan kun pääsivät reilun kuukauden tauon jälkeen taas kisaamaan. Sää oli lauantaina todella kostea ja ura raskas ja tahmea. Kolme koiraa teki hyvin töitä ja Erkki auttoi minkä pystyi. Neljännestä koirasta olisi ollut raskaalla uralla varmasti hyötyä. Ekan päivän jälkeen sijoitus oli toinen.

DS2-luokan vuoro oli seuraavana ja Halti, Kiisa ja Erkki ajoivat radan vauhdilla, vain 5 sek hitaammin kuin DR4:sen valjakkomme. Sijoitus oli ensimmäinen. Canicross oli vuorossa viimeisenä ja Lumin ja Erkin jaloissa painoivat jo hieman aikaisemmat suoritukset. Sijoitus oli ekan päivän jälkeen viides.

Sunnuntaina luokat olivat samassa järjestyksessä. DR4- ja DS2-luokkien välissä oli aikaa vaihtaa koirat ja vetopeli vain muutamia minuutteja eli aikaa palautumiselle ei ollut. Sää oli nyt kuivempi ja kylmempi kuin eilen. DR4-luokassa koirat tekivät huikean suorituksen parantaen aikaansa eiliseltä reilusti. Kulta jäi vain 11 sek päähän. Neljäs koira valjakossa olisi varmasti tuonut lisähyötyä sen verran, että kultaa olisi tullut mutta turha jossitella jälkeenpäin. Koirat ja kuski tekivät parhaansa ja ylsivät hienoon suoritukseen. Toisena päivänä DR4-valjakon aika oli reilusti parempi kuin ensimmäiseksi ajaneen. Oli mukava osallistua moneen luokkaan vaikka tulikin annettua vähän tasoitusta

DS2-luokassa aika parani myös eiliseltä helpomman kelin johdosta ja kultaa tuli. Varsinkin DS2-luokassa oli paljon käyttölinjaisilla siperianhuskyillä kilpailevia. Monella oli isot ja hyvärakenteiset koirat niin kuin pienessä luokassa kannattaakin olla. Tuntui hienolta, että meidän keskikokoiset nartut voittivat kilpailun. Canicrossissa Erkki ja Lumi juoksivat kuudenneksi.

Tänä vuonna Latviassa kilpailijoilla oli enemmän käyttölinjaisia siperianhuskyjä kuin viime vuonna. Niitä on ostettu Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Osalla kilpailijoista on showhuskyjä. Yleisesti ottaen ihmiset ovat enemmän kilpailuhenkisiä kuin Suomessa. Kaikki kuskit todella yrittävät parhaansa ja varusteet ovat sen mukaiset. Tunnelma on kuitenkin kisapaikalla rento ja lämminhenkinen. Kilpailijoita oli Latviasta, Liettuasta, Virosta, Venäjältä ja Puolasta. Me olimme ainoita suomalaisia.


12.4.2013

Haltille odotetaan kiimaa alkavaksi, jotta saisin sen astutettua. Muut nartut Haltia ja Nanjaa lukuunottamatta tekivät kiimat tammikuussa. Yleensä kaikki nartut tekevät samaan aikaan mutta tämä vuosi oli poikkeus. Eli saa nähdä nyt koska Halti aloittaa kiiman. Toiveissa olisi, että kiima alkaisi nyt keväällä mutta kun näitä odottaa niin eipä ne sitten välttämättä toteudu. Eli odotetaan nyt sitten rauhassa. Kisavaljakko kaipaa täydennystä eli tarvetta pennuille on.

Ava (Kefeus Dimrost Avathar) muutti luotamme uuteen kotiin Mansikkaniemille. En ollut mitenkään erityisesti suunnitellut Avan myymistä koska se on hyvä koira ja tärkeä osa kisatiimiäni. Kylmä totuus kuitenkin on, että kisatiimissä on 6 kpl lähes saman ikäisiä koiria. Eli kun ne vanhenevat niin meillä olisi 6 eläkeläistä. En yleensä myy koiria pois mutta ajattelin kysäistä Mansikkaniemiltä haluaisivatko he Avan itselleen. Avan veli asuu heillä, joten he tiesivät jo hieman minkälainen koira Ava on.  Ava oli heillä koeajalla ja jäi sitten heille asumaan. Oli haikeaa luopua Avasta mutta tiesin sen saavan hyvän kodin ja näen kyllä Avaa jatkossa kisoissa. Ava on 5-vuotias eli sillä on vielä monta vuotta edessä aktiivista rekikoiran uraa.


30.3.2013

Eilen Pyry ja Salama pääsivät ekaa kertaa valjakkoon. Voi miten ne olivatkin sitä jo odottaneet. Molemmat olivat aina jääneet surullisina tarhaan ulvomaan kun isot koirat lähtivät treeneihin pihasta. Pyry oli jo pari kuukautta sitten yrittänyt päästä mukaan tunkemalla mönkijän edessä olevan liinakasan sisään itsensä. Ajatteli varmaan olevansa siinä valjastettuna ja liinoissa. Pojilla on ikää nyt lähes 7 kuukautta, joten ajattelin, että niiden on aika hieman päästä kokeilemaan rekikoiran elämää. Molemmat pukivat valjaat innokkaina päällensä. Niitä ne olivat jo muutamia kertoja käyttäneet kävelylenkeillä. Aikuiset koirat valjastettiin ensin ja Pyry ja Salama juoksivat itse liinoihin odottamaan kiinnitystä. Johtajaksi laitettiin pentujen äiti Kiisa ja Soni. Pyry pääsi vauhtipariin Haltin kanssa ja Salama pyöräkoiraksi Nanjan viereen. Ja sitten lähdettiin! Molemmat pojat tajusivat heti mitä pitää tehdä ja reippaasti ne lähtivät vetämään eteenpäin. Vajaa kilometri edettiin ja sen jälkeen tehtiin u-käännös. Se olikin vähän ihmeellinen juttu ainakin Pyryn mielestä. Takaisin päin pojat vetivät yhtä innokkaasti kuin mennessäkin. Pihassa odotti poikia ekaa kertaa rekikoirien voimajuoma eli lihaliemi. Aikaisemmin Salama ja Pyry ovat katsoneet vierestä kun kisakoirat juovat mutta nyt nekin saivat omat annokset. Ja kyllä juoma maistuikin hyvältä. Lenkin jälkeen molemmat olivat väsyneitä, henkisesti varmasti enemmän kuin fyysisesti. Tai no väsyneitä siis 10 minuuttia. Sen jälkeen ne pyysivät pihalle juoksutustarhaan ja siellä ne leikkivät koko illan. Seuraavan kerran pojat valjastetaan myöhemmin keväällä ja ne saavat totutella valjakkotouhuun muutaman kerran ennen kuin syksyllä aloitetaan treenaus.

Tänään oli sitten toisenlaisen retken vuoro kun lähdimme Vesijärven jäälle ajamaan koirilla. 5 kisakoiraa vetivät raskasta rekeä, Miisaa, Erkkiä ja mua. Tehtiin parin tunnin retki, jonka aikana ajeltiin jäällä ristiin rastiin ja käytiin laavulla syömässä eväitä. Ihmisiä ja koiria liikkui jäällä paljon ja ihmettelijöitä riitti. Koirat osaavat käyttäytyä hyvin ja hienosti ne pujottelivat ihmisten seassa. Pennutkin olivat mukana mutta rekiretkelle ne eivät päässeet. Ne pääsivät kaksi kertaa kävelylle ja lopuksi koko porukka vietiin koirapuistoon leikkimään. Miisalla oli myös hauskaa, varsinkin laavulla ja koirapuistossa. Pieni kenneltyttö on innoissaan koirista ja puisto oli täynnä erilaisia koiria, joihin pääsi tutustumaan.

19.3.2013

Meidän tiimin viimeinen virallinen kisa tälle talvelle oli Kiimingissä järjestetyt Aarnivalakiat. Kisoissa on vain sp4-luokka, joten osallistuin siihen. Matka oli 5,1 km ja se ajettiin kahteen kertaan niin, että välissä oli kahden tunnin tauko. Tiesin kisan olevan koirille todella helppo koska matka on noin alamittainen tässä vaiheessa kautta. Kaikki koirani ovat niin innokkaita rekikoiria, että parin tunnin tauon jälkeen ne starttaavat todella innoissaan uudelle kierrokselle.

Erkki oli lupautunut kilpailemaan "vuokramusherina" toisen harrastajan koirilla. Kisoihin oli ilmoittautunut yhteensä 32 valjakkoa ja näistä siperianhuskyvaljakoita oli 23 kpl. Erkki starttasi kolmantena ja minä yhdentenätoista. Eli minun oli pärjättävä ilman luottohandleriani. Onneksi Eino Iisakka auttoi ekalla kierroksella minua alussa ja Jenni Lautakatto ja Joel Forsman auttoivat lähtöviivalle, joten lähtö sujui ongelmitta. Ekassa kaarteessa ura meni vasemmalle mutta koirat juoksivatkin suoraan. En älynnyt käskyttää koiria vasemmalle kun ajattelin niiden seuraavan hajujälkeä oikeaan suuntaan. Minua ennen oli kuitenkin muutama valjakko jatkanut myös vahingossa suoraan, joten sinnekin meni hajujälki. Koirilla oli lähtökiihdytys menossa ja vauhtia loivassa alamäessa n. 40 km/h, joten ennen kuin sain valjakon pysäytettyä olin jo väärällä uralla. Käskytin koiria vasemmalle ja ne älysivät onneksi heti, että olivat kääntyneet väärin. Niinpä ne lähtivät kääntämään vasemmalle ja hyppivät umpihangen ja penkkojen kautta oikealle uralle. Itse taiteilin siinä reen jalaksilla hangessa. Koirat kääntyivät yhtenä myttynä mutta hetkessä ne oikaisivat itse liinat ja pääsin jatkamaan matkaa. Koirat juoksivat innoissaan eteenpäin. Saimme kaksi valjakkoa kiinni ja ohitimme ne. Viimeisessä mutkassa tie kääntyi loivasti oikealle ja ura jatkui sinne. Tieltä kääntyi toinen tie vasemmalle. Tuo pieni pätkä oli aurattua, liukasta autotietä, joten vauhti oli kova. Ajattelin koirien seuraavan tietä ja kääntyvän oikein mutta ne kääntyivätkin vasemmalle, jossa oli katsojia. Katsojat kertoivat sinne kääntyneen pari muutakin valjakkoa eli hajujälki meni myös sinne. Koirat ilmeisesti luulivat, että siellä on maali. Risteys oli suljettu parilla nauhalla mutta nauhat olivat korkeammalla kuin koirat eli ne eivät nähneet niitä yläviistossa.  Pysäytin valjakon mutta se oli kovassa vauhdissa edennyt jo muutaman kymmenen metriä väärää tietä. Käskin koiria kääntymään mutta ne selvästi luulivat olevansa jo maalissa. Lopulta koirat kääntyivät ja pääsin jatkamaan matkaa. Kotioloissa ne tekevät U-käännöksen hetkessä käskystä mutta nyt ne luulivat selvästi kääntyneensä ihan oikein. Viimeiset pari sataa metriä tultiin vauhdilla maaliin.


Kävin kierrosten välissä ajamassa loput kolme kisakoiraa ja katsoin tarkasti miten käännökset menevät, jotta en seuraavalla kierroksella aja harhaan. Nämä koirat juoksivat myös todella hyvin ja ne eivät eksyneet kertaakaan uralta. Eli Tullatuulen Jutta, Kefeus Dimrost Avathar ja Kefeus Hexe's Hulda.

Johdin kilpailua ekan kierroksen jälkeen ja pääsin nyt starttaamaan ekana. Erkki ehti handlerikseni. Koirat juoksivat taas todella innoissaan. Kaikki käännökset sujuivat ongelmitta ja sain puhtaan suorituksen. Ura oli tässä välissä lanattu ja lumi oli todella nihkeää. Jalakset luistivat voitelusta huolimatta uskomattoman huonosti. Tulin maaliin ekana eli voitin kilpailun! Valjakossa juoksivat ekalla kierroksella johdossa Tullatuulen Jemina ja Taiga Quest Dolphin ja takana Tullatuulen Halti ja Tullatuulen Essi. Tokalle kierrokselle otin Essin Jeminan tilalle johtoon, jotta Essikin saisi olla johtajana.

12.3.2013

Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 8-10.3.2013

Tänä talvena oli Suomen vuoro järjestää avoimet Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Valjakkoajon sprintti ja keskipitkien matkojen kilpailut järjesti IKSY Rautavaaralla. Kilpailut olivat kolmepäiväiset ja ne ovat avoimet kaikille eli jokainen voi osallistua minkä rotuisilla koirilla tahansa mistä maasta tahansa. Jotta luokassa olisi jaossa PM-arvo niin siinä tulee olla kilpailijoita vähintään kahdesta eri maasta. Kilpailuihin osallistui kilpailijoita suomalaisten lisäksi Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Norjasta.  

Osallistuin itse sp6 C-luokkaan eli kuuden koiran sprinttiin siperianhuskyillä. Kilpailumatka oli 12 km. Luokassani oli osallistujia suomalaisten lisäksi Venäjältä ja Ruotsista. Valjakossani juoksi johtajina  SM-REK8-13 Tullatuulen Essi ja SM-REK8-13 Taiga Quest Dolphin, keskellä SM-REK8-13 Tullatuulen Jutta ja SM-REK8-13 Kefeus Hexe´s Hulda ja pyöräkoirina SM-REK8-13 Tullatuulen Halti ja SM-REK8-13 Tullatuulen Jemina.

Perjantaina oli ensimmäinen kisapäivä. Sää oli ollut yöllä -20 astetta mutta päivällä se lämpeni ollen -8 astetta. Oma starttini oli vasta klo 15. Ihan mukavaa kun sai kerrankin kisoissa nukkua vähän pidempään ja sääkin aina lämpeni reilusti, joten uralla ei tarvinnut palella. Minut oli arvottu lähtemään toisena luokassani. Venäläinen lähti edelleni.  Koirieni edellisestä kilpailusta oli kolme viikkoa aikaa, joten ne olivat pitkän odotuksen jälkeen aivan innoissaan päästessään taas kisaamaan. Alkumatkasta vauhti lähenteli 40 km/h mitä gps:stä ehdin välillä vilkaisemaan. Sain venäläisen kiinni 2,5 km kohdalla. Ura oli todella kapea mutta onneksi valjakkomme mahtuivat juuri ja juuri vierekkäin ja pääsin ohi ilman, että kumpikaan joutui pois uralta. Pian ura muuttui pehmeämmäksi ja vauhti hidastui kun koirat joutuivat rämpimään pehmoisessa lumessa. Välillä ura oli paremmassa kunnossa ja vauhdit nousivat. Kaikki koirat työskentelivät hyvin ja ajoin puhtaan suorituksen. Ekan päivän jälkeen johdin kilpailua. Seuraavana oli ruotsalaiskilpailija 17 sek päässä eli tiukka taistelu PM-kullasta oli siis luvassa.

Lauantaina aurinko paistoi ja pakkasta oli -9 astetta. Koirat olivat lähtöviivalla todella innoissaan ja ne ampaisivat taas vauhdilla matkaan. Ura oli nyt hieman paremmassa kunnossa ja se näkyi heti vauhdeissa kun koirat eivät joutuneet rämpimään niin paljon pehmoisessa lumessa.  Aikani parani eilisestä 39 sekuntia ja sain jätettyä seuraavana ollutta ruotsalaista 6 sek lisää. Johdin nyt siis kilpailua 17 sekunnilla. Koirat olivat koko kilpailun ajan pirteitä ja iloisia. Ne söivät ja joivat koko kisan ajan hyvin ja olivat aivan innoissaan kun saivat olla mukana kisareissulla. Tiesin niiden jaksavan juosta hyvin myös kolmantena päivänä.

Lauantai-iltana oli Metsäkartanolla mushereiden illallinen(+ tottakai kaikkien muiden kisoissa mukana olevien illallinen). Oli mukava kokoontua suurella porukalla yhteen. Ohjelmanumerona oli vuoden 1992 Jämin EM-kisavideon katselua. Paljon oli tuttuja nimiä mukana kisaamassa vaikka 21 vuotta olikin vierähtänyt välissä.

Sunnuntai-aamuna oli todella kylmä. Yöllä oli ollut -30 astetta pakkasta. Lämpötila kohosi onneksi päivän mittaan ja oman starttini aikaan se oli -12 astetta. Ura oli lanattu illalla ja nyt se oli todella hyvässä kunnossa.  Lähdin taas luokassani ensimmäisenä. Koirat juoksivat kovalla uralla todella hyvin ja sain taas parannettua aikaani, tällä kertaa 46 sekuntia. Keskinopeus oli 27,3 km/h. Tälläkin kertaa sain ajettua hyvän, puhtaan ajon. PM-kulta varmistui kun minuutin perääni lähtenyttä ruotsalaista ei alkanut heti näkyä jälkeeni maaliin. Sunnuntain suoritukseni oli niin hyvä, että sain jätettyä häntä yhteensä 1 min 49 sekuntia. Autolla koirat saivat onnittelut, kunnon halaukset ja herkkuja hienosta suorituksestaan. Kyllä ne tiesivät voittaneensa!

Kuvaaja Tuija Lappalainen


6.3.2013

Huomenna on edessä 500 km ajomatka Rautavaaralle Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Sää viilenee ja Rautavaaralle on luvattu päivisin n. 10 astetta pakkasta ja öisin n. 20 astetta. Kilpailut ovat kolmepäiväiset. Jokaisena kolmena kisapäivänä koirat juoksevat saman 12 km lenkin. Se, joka ajaa nopeimman yhteisajan, voittaa. Koirien palautuminen usean päivän kisoissa on ensiarvoisen tärkeää. Varsinkin kylmällä ilmalla koirien lihakset eivät saa tarpeeksi lämpöä palautuakseen optimaalisesti. Siksi koirillamme on Back On Trackin takit päällä kilpailuissa. Takit heijastavat koiran omaa ruumiinlämpöä takaisin ja lämmittävät lihaksia. Koirat pitävät mielellään takkeja. Varsinkin kylmällä ilmalla takit ovat niille todella mieluisat. Onhan se mukavampaa köllötellä koiraystävän vieressä omassa boksissa kun on mukavan lämmin olo.

3.3.2013

Pohjoismaiden avoimet mestaruuskilpailut eli SOC:it alkavat viiden päivän kuluttua. Kisat käydään Rautavaaralla. Ajan sp6 C-luokassa. Eli siis kuuden koiran sprintissä siperianhuskyluokassa. Kuukausi sitten oli Rautavaaralla kisat, joissa ura oli pehmeä ja omat koirani upposivat uraan monta kertaa. Täytyy toivoa, että niille ei jäänyt huonoja muistoja tuosta kisasta. Ne nimittäin alkoivat Rautavaaralla varoa juoksemista upottavalla uralla. Toivottavasti ura olisi tällä kertaa paremmassa kunnossa!


23.2.2013

Nyt viikonloppuna oli tarkoitus lähteä Ruotsiin kisaamaan. Kyseessä eivät olleet arvokisat vaan ihan normaalit kansalliset kisat. Olen itse ollut kaksi viikkoa flunssassa ja tällä viikolla tauti alkoi vain mennä pahemmaksi. Se nyt ei ole mikään ihme koska en ole ehtinyt levätä. Takana on kolmen kisaviikonlopun putki, lisäksi koirien treenit ja oma jääkiekkoharrastus ja kaiken maailman muut menot eli en ole viitsinyt panostaa lepäämiseen. Myös Miisa sai flunssan ja kuumeen. Niinpä päätettiin jättää Ruotsin reissu väliin. Harmittaa kyllä mutta onneksi emme olleet maksaneet vielä laivamatkoja, majoitusta emmekä osallistumismaksua, joten mitään kuluja ei reissusta ehtinyt tulla.

Rautavaaran kisoista muutaman kennelin koirat ovat saaneet lievän kennelyskän. Olimme itse varikolla lähellä sairastuneita koiria, joten meidänkin koirien sairastuminen olisi hyvinkin mahdollista. Onneksi kukaan koiristamme ei yski ja kaikki ovat virkeitä ja energisiä. Olen nyt itse viime päivinä ollut vain sisällä ja levännyt, jotta parantuisin. Koirat ovat olleet kanssani koko ajan sisällä ja olen tarkasti seurannut niiden vointia. Päätin varmuuden vuoksi pitää treeneistä loppuviikon taukoa jos joku koira nyt sattuisi olemaan oireeton kennelyskän kantaja. Niin energisiä nuo kuitenkin ovat, että tuskin niillä tautia on. Juoksutarhassa ne leikkivät ja juoksevat ympäriinsä siihen malliin, että kohta laitetaan valjaat päälle ja painutaan treenaamaan taas.


17.2.2013

Ohkolan SM-kisat menivät suunnitellusti eli valjakkoni oli nopein siperianhuskyvaljakko sp6-luokassa. Kokonaiskisassa sijoituin viidenneksi eli neljä alaskalaisvaljakkoa oli edelläni. Molempina kisapäivinä koirat tekivät perusvarman suorituksen. Ura oli mielenkiintoinen koska se mutkitteli pellolla ja valjakoilla oli näköyhteys toisiinsa. Ennen metsälenkille siirtymistä ura kävi lähtö- ja maalialueen vieressä. Tämä aiheutti monelle valjakolle vaikeuksia kun koirat luulivat tulleensa maaliin. Monet koirat lopettivat juoksemisen uran tullessa takaisin lähtöalueelle ja osa valjakoista yritti hyppiä penkan yli varikolle. Oma valjakkoni ei onneksi välittänyt häiriötekijöistä. Koirat juoksivat koko uran reippaasti.

Lauantaina starttasin ekana eli pääsin "korkkaamaan" uran, joka oli koko kisan ajan todella hyvässä kunnossa. Muutaman minuutin ajan sain ajaa pellolla hiljaisuuden vallitessa mutta pian alaskalaisvaljakot lähtivät perääni ja pellolla kaikui juoksevien koirien haukunta, ulina ja mushereiden kannustus. Omat koirani hämmästyivät meteliä ja jokainen vilkaisi kerran-kaksi sivulle ihmeissään kun muut valjakot olivat näköyhteyden päässä. Ennen starttia koirani eivät olleet ehtineet nähdä yhtään kisaan valmistautuvaa valjakkoa. Onneksi koirieni hämmästys kesti vain hetken eikä se vaikuttanut niiden juoksua huonontavasti kuin pari sekuntia eli sen verran mitä ne sivuille vilkaisivat. Itseäni niiden vilkaisut harmittivat koska yleensä ne eivät sivuille katsele. Yksi ohitus mahtui ekalle päivälle kun minuutin jälkeeni lähtenyt SM-kultaa voittanut Kimmo Hytönen tuli Kukkurimäessä ohitseni. Ohitus meni hyvin, mitä nyt jouduin pikkuisen liian paljon hidastamaan, jotta Kimmo pääsee ohi ylämäessä eikä uran pahimmassa alamäessä.

Nyt koirat ovat ansainneet pari päivää lepoa, sisällä oleilua ja juoksutarhassa peuhaamista. Keskiviikkona on treenit ja torstaina suunnataan laivalla kohti Ruotsia kisoihin. Koirille on tulossa neljän viikonlopun kisaputki. Treenit on suunniteltu niin, että koirat palautuvat fyysisesti. Henkisesti toivon niiden myös palautuvat koska ne ovat kaikki tottuneita reissaajia, jotka nauttivat tien päällä olosta ja kisaamisesta.

Erkki kilpaili sp4-luokassa Suvin ja Katin koirilla. Syksyllä Erkki oli ajanut niillä kaksi kisaa, jotka sujuivat todella hyvin. Tämän takia Erkki oli pyytänyt jos saisi ajaa niillä maaliskuussa SOC:issa. Koiria on treenattu koko kausi pitkälle matkalle (300 km). Erinäisten vastoinkäymisten takia Suvi ja Kati päättivät olla osallistumatta Ohkolan kanssa samaan aikaan olevaan pitkän matkan kisaan ja tarjosivat Erkille mahdollisuutta ajaa koirilla "testiajo" nyt Ohkolassa. Koirille ei sprinttitreeniä ehditty tehdä kuin pari kertaa. Kisoista oli siis tulossa mielenkiintoiset koska harvemmin LD matkalle treenatut koirat osallistuvat sprinttiin. Ura toi omat haasteensa kun koirat olisivat tahtoneet monien muiden valjakoiden tapaan kääntyä liian aikaisin varikolle. Kokonaisuutena kisa meni Erkillä hyvin ja valjakko sijoittui toiseksi siperianhuskyvaljakoista, joita oli neljän koiran luokassa yhteensä 14 kpl (sp4 ja sp4j).


12.2.2013 SM-REK8-13 voitto!

Talven kilpailukausi on lähtenyt hyvin käyntiin. Kaikissa kolmessa kilpailussa valjakkomme on ollut nopein siperianhuskyvaljakko. Viime viikonloppuna kisattiin Rautavaaralla Suomen mestaruuksista ja SM-REK-titteleistä. SM-REK tarkoittaa siperianhuskyjen Suomen mestaruus kilpailukoetta. Osallistuin kisoissa kahdeksan koiran sprinttiin. Koko kauden ajan treenissä on ollut vain 7 kilpakoiraa. Kaikki ovat pysyneet terveinä koko kauden ajan ja pääsin starttaamaan Rautavaaralla seitsemällä koiralla. Kahdeksan olisi voinut olla valjakossa mutta oli pakko antaa tasoitusta yhden koiran verran. Kilpailumatka oli 16,8 km ja se ajettiin lauantaina ja sunnuntaina.

Ura oli molempina päivinä aika pehmeä. Rata on myös mäkinen. Eli kilpailu oli raskas koirille. Alkumatka meni todella hyvin mutta lopussa väsymys alkoi painaa koirien jaloissa. Sitä osasin odottaa koska omat  treeniuramme eivät ole mäkiset eivätkä pehmeät eli koirat eivät olleet tottuneet juoksemaan tuollaisella uralla. Väsymisestä huolimatta valjakkoni oli lauantain jälkeen nopein siperianhuskyvaljakko ja kokonaiskilpailussa neljäs. Edelle olivat kiilanneet kolme alaskanhuskyvaljakkoa odotetusti. 

Sunnuntaina rata oli samassa kunnossa kuin lauantaina. Alkumatka meni taas hyvin mutta nyt väsymys alkoi painaa koirilla lopussa enemmän kuin lauantaina. Aika huononi lauantaista muutaman minuutin. Sijoitus pysyi ennallaan ja koirat voittivat SM-REK8-13 kilpailukokeen!
 
Ruokintarintamalla kuuluu myös hyvää. Sponsorinamme on aloittanut Robur-koiranruoka. Robur sponsoroi valjakkoajajista mm. Kimmo Hytöstä, joka on menestynyt hienosti Suomessa ja maailmalla alaskanhuskyvaljakollaan sekä Ruotsin parasta siperianhuskyajajaa Marie Israelssonia. Koirille Robur maistuu hyvin.


4.2.2013

Viikonloppuna kävimme kisaamassa Kasarin Salpasäpinöissä. Siellä järjestettiin SP4-luokka. Kisa oli yksipäiväinen ja siinä ajettiin 6,4 km rata kahteen kertaan niin, että välissä oli kahden tunnin tauko. Osallistujia oli todella paljon, yhteensä 33 valjakkoa. Näistä 22 kpl oli siperianhuskyvaljakoita ja loput malamuutteja ja samojedeja. Valitsin valjakkooni johtajakoiria eli Tullatuulen Haltin, Tulaltuulen Jeminan, Taiga Quest Dolphinin ja Tullatuulen Essin.

Starttasin ekalle kierrokselle lähes vikana. Tiesin ohituksia tulevan paljon mutta yllätyin, että jouduin ohittamaan 10 valjakkoa. Matka kuitenkin oli vain 6,4 km. Ura oli kapea ja jouduin jarruttamaan ohituksiin reilusti. Moni kuski pysäytti valjakkonsa minkä johdosta heidän koirat kääntyivät uralle eteeni katsomaan, että mitä sieltä oikein tulee. Jarrut sai lyödä lähes pohjaan monta kertaa. Tämä tietenkin huononsi aikaani. Ura oli raskas ja sää lämmin, joten keskinopeudet jäivät valitettavasti huonoiksi. Äitiyslomalta palannut Kiisa (Tulaltuulen Jemina) ei jaksanut juosta ihan niin hyvin kuin muut.

Toiselle kierrokselle lähdin tokana. Olin johdossa olevaa Anne Kiijärveä jäljessä 3 sekuntia. Koirat ampaisivat innoissaan matkaan toiselle kierrokselle ja ohitin Annen 2,5 km kohdalla. Tulin ensimmäisenä maaliin ja voitin koko kilpailun. Anne tarjosi hyvän vastuksen ja voitin hänet kokonaisajassa 59 sekunnilla. Loput valjakot jäivätkin sitten vähintään reilusti yli kolmen minuutin päähän kokonaistuloksissa.


24.1.2013

Talvikauden toiset kisat ovat reilun viikon kuluttua. Koska kisoissa ei järjestetä isompia luokkia niin ajan sp4-luokassa. Loput 3 kisakoiraa voivat juosta reitin kisan ulkopuolella niin nekin saavat treeniä. Näiden kisojen jälkeen onkin sitten peräkkäisinä viikonloppuina vielä kaksi kilpailua eli meille on tulossa kolmen kisan putki.

Kävimme viime viikonloppuna ajamassa Orimattilassa Jennin urilla. Urat olivat todella hyvässä kunnossa ja Danlereilla pääsi hurjastelemaan kunnon vauhtia. Ajoimme koirat Erkin kanssa kahdessa eri kokoonpanossa. Ohituksia tehtiin keskenämme ja vastaan tuli muita valjakoita. Koirat olivat innoissaan uusista urista ja muista koirista. Kotipuolessa tahkoamme aina samoja uria. Täällä ei mene pidempiä lenkkejä ollenkaan eli aina tehdään u-käännöksiä ja ajetaan pistoja sinne tänne. Välillä ajetaan talomme ohi. Koirille se on hyvää treeniä kun vetopää tulee testattua tylsillä uria.

14.1.2013

Koirien treenit on saatu tänä vuonna ajettua hyvin. Kahtena päivänä on tiet olleet niin jäässä, että ei oltaisi päästy treenaamaan. Mutta noille päiville oli suunniteltu lepoa, joten yhtäkään treeniä ei ole jouduttu jättämään väliin sääolosuhteiden takia. Harvinaisen hyvä vuosi siis. Viime vuonna joutui useaan kertaan ajamaan autolla kauas treenaamaan, jotta löytyi turvalliset urat.


Lumikiisan Alfa Romai eli Kyösti kävi kylässä perheensä kanssa. Kyöstistä on kasvanut komea ja hyvärakenteinen poika. Luonne on pojalla oikein kiva, tuli väkisinkin mieleen meidän Lumi. Pyry ja Salama leikkivät kovasti Kyöstin kanssa. Ensin tosin Salama yritti kovasti päteä mutta sisällä löytyi yhteinen sävel leikkiin ja pojat riehuivat yhdessä innoissaan.


1.1.2013

Talven kisakauden ensimmäinen kilpailu, Robur-sprint, oli 29-30.12. Osallistuin SP8-luokkaan. Olin suunnitellut ajavani kisan kaikilla seitsemällä kisakoirallani mutta aamulla pakettiauto hajosi pihaan. Lähdimme matkaan toisella autollamme, Mazda6 farmarilla. Kyytiin mahtui 6 koiraa, joten antaisin tasoitusta kisassa kahden koiran verran.

Kisamatka oli lauantaina ja sunnuntaina 12 km. Sää oli lauantaina kylmä, -17 astetta. Koirat juoksivat hyvin ja keskinopeus oli mukavat 28 km/h. Sunnuntaina sää oli lämmennyt nollakeliksi. Kisassa ajetaan kahteen kertaan 6 km rata. Ensimmäisen kierroksen eli 6 km koirat juoksivat hyvin. Sain heti seuraavan kierroksen alussa minuutin edelläni lähteneen valjakon kiinni. Koirilla alkoi jo väsymys tuntua ja ne eivät jaksaneet juosta hyvin. Ohitimme muutaman kerran toisiamme edelläni lähteneen valjakon kanssa. Ohitukset sujuivat todella hyvin. Maaliin ajoin edellä ja sijoitukseni nousi yhden pykälän verran. Voitin muut siperianhuskyvaljakot ja kokonaiskisassa olin viides. Koirat eivät vielä ole huippukunnossa kuten ei olekaan tarkoitus olla. Joten treenit jatkuvat. Seuraava kilpailu on vasta kuukauden kuluttua.


22.12.2012

Jouluaatto on ylihuomenna. Koirille on jo lahjat ostettu. Kaikki ovat lahjansa ansainneet koska takana on jännittävä vuosi ja jokainen koira on ollut muutoksissa mukana reippaasti ja kiltisti. Uuteen kotiin muutto on ollut koirille suuri elämänmuutos. Kukaan ei ole stressannut sitä liikaa. Alkuun uudessa kodissa ei ollut vielä tarhoja ja koirat olivat paljon autossa kopeissa ja pihalla ketjussa. Koska syksy oli kurainen, ne joutuivat olemaan ulkona pari kuukautta koska ne olisivat lianneet kodin hetkessä. Kukaan ei osoittanut mieltään täysin ulkokoiraksi joutumisesta. Sisään päästyään ne olivat onnellisia mutta kaikki menevät myös mielellään tarhoihin.

Kefeus Hexe´s Hulda jatkaa kisakauttaan meidän valjakossa. Hulda tuli meille elokuussa syystreenien alkaessa. Se on juossut kaikissa syksyn kisoissa valjakossamme. Hulda on meillä lainassa vielä talvikauden ajan. Kiitos Erkka ja Katja Huldan lainasta! Hulda on joululahjansa ansainnut sillä se on sopeutunut laumaamme hyvin ja tuonut paljon iloista mieltä leikittämällä muita koiria pihalla.

Talven ensimmäiset kisat ovat viikon kuluttua. Ajan SP8-luokassa seitsemällä koiralla. Annan tasoitusta yhden koiran verran sillä kisakoiria on nyt vain 7 kpl. Edellisellä kaudella ajoin kuudella koiralla SP8-luokassa eli parempaan päin on nyt kuitenkin menty. Täytyy vain toivoa, että kaikki koirat ovat koko kauden ajan kisakunnossa niin kuin ne olivat viime kaudella. SP8 on pääluokkani tällä kaudella. Jos kisoissa ei ole sitä luokkaa tarjolla niin ajan pienemmässä luokassa.

15.12.2012

Viikonloppuna olimme Länsi-huskyjen pikkujouluissa Jyllissä. Lähdimme pikkujouluihin lauantai-aamuna. Matkaa oli perille n. 200 km. Kolmen tunnin ajon jälkeen olimme perillä. Ehdimme ajaa koirat vielä valoisaan aikaan yhdessä Stefanin ja Hannen valjakon kanssa. Ura oli välillä lumista metsätietä ja välillä hyvin aurattua tietä. Treenin jälkeen oli aika aloittaa sisätiloissa pikkujoulun juhliminen. Nyyttärimeiningillä oli saatu aikaiseksi herkullinen jouluruoka. Välissä kisailtiin leikkimielisesti ja lopulta mässäiltiin mahat täyteen makeita herkkuja. Osa porukasta jäi yöksi ja me tietenkin siinä joukossa. Eihän hauskoista kemuista viitsinyt lähteä kotiin kesken kaiken. Miisa-lapsemme viihtyi pikkujouluissa hyvin mukavien ihmisten kanssa ja tutkimalla mökin sisätiloja, varsinkin parvelle johtavia portaita. Kaikki 11 koiraa olivat mukana. Pennut olivat reippaita ja osasivat olla hienosti ketjussa ensimmäistä kertaa. Kaikki 7 kisakoiraa juoksivat valjakossa molempina päivinä ja myös eläkeläiset Jeppe ja Ronda pääsivät juoksemaan Hannen ja Stefanin valjakkoon. Kiitos siitä! Sunnuntaina oli aamupalan jälkeen vielä aikaa ajaa koirat. Lähdimme ajamaan kolmen valjakon voimin, Hannen ja Stefanin valjakko, Annan ja Antin valjakko ja me. Sen jälkeen olikin aika lähteä kotimatkalle. Kiitos kaikille osallistujille mukavasta pikkujouluseurasta! Ensi vuonna uudestaan!


10.12.2012

Rekikausi on avattu täälläkin. Kävimme ajamassa sunnuntaina koirat reellä kahdessa erässä. Erkki ajoi toisen porukan ja minä toisen. Viikonloppuna pihalla oli vilskettä kun koirilla oli 16 kpl kavereita kylässä. Eli 11 aikuista koiraa ja 5 nelikuukautista pentua. Pyry ja Salama  pääsivät leikkimään alaskanhuskynpentujen kanssa.


2.12.2012

Pennut, Salama ja Pyry, ovat päässeet viime viikkojen aikana retkille tutustumaan suureen maailmaan. Erätulilla-tapahtumassa molemmat olivat yleisön iloksi paikalla ja saivatkin paljon rapsutuksia ja huomiota osakseen. Tänään kävimme kimppatreeneissä muiden valjakkoharrastajien kanssa. Pennut olivat mukana katselemassa valjakkotouhuja. Retki oli niille hauska koska ne pääsivät leikkimään malamuutti pennun kanssa ja saivat tutustua ystävälliseen aikuiseen alaskanhusky-mixiin. Muutkin koiramme olivat tietenkin innoissaan kun pääsivät treenaamaan uusille urille muiden harrastajien kanssa. Ajamisen jälkeen syötiin eväitä kodassa laatuseurassa.     


  


26.11.2012

Meidän sponsoreinamme ovat aloittaneet Icebug, Epira, OldProject ja Back on Track. Icebug  myy laadukkaita kenkiä, jotka ovat  todella hyviä  kisakäytössä sekä juostessa. Epira valmistaa RUTI-Rexiä, joka on koirankoppeihin tarkoitettu puukuitu-pehmike. Se on omiaan urheilukoirille
koska se ei pölyä niin kuin heinä tai olki. Kaikissa koirankopeissa ja autokopeissa meillä on RUTI-Rexiä. OldProject valmistaa laadukkaita koiratarvikkeita kuten petejä ja valjaita. Meillä on koirilla käytössä sisällä laadukkaat keinonahkapedit. Back on Track takit ovat urheilukoirille täydellisiä takkeja, koska niillä on keraamisen kankaan johdosta lämpöä heijastava vaikutus. Ne pitävät urheilukoirien lihakset lämpiminä auttaen niitä palautumaan. Kisareissuilla koirilla on takit päällä varsinkin silloin kun on reilusti pakkasta. Näin koirien lihakset pysyvät lämpiminä.

19.11.2012

Viron mestaruus kahdessa luokassa!

Olimme viikonloppuna Virossa kilpailemassa. Lähdimme matkaan perjantaina klo 13.30 laivalla. Tallinnasta haimme koirille 4 valkoista keinonahkapetiä. Jos joku on kiinnostunut kestävistä, hienoista ja kohtuuhintaisista koirien pedeistä niin voi ottaa minuun yhteyttä. Yhtä hyviä petejä ei saa Suomesta. Tallinnasta jatkoimme matkaa vielä 90 km Kehtnaan, jossa kilpailut pidettiin Toosikannun lomakeskuksessa. Yövyimme kilpailupaikalla olevassa lomakeskuksen päärakennuksessa. Osa kilpailijoista oli tullut paikalle jo perjantaina ja loput tulivat lauantaina. Oli kiva nähdä tuttuja. Suomesta kilpailuun osallistui toinenkin kilpailija eli Minna Räsänen.

Lauantaina alkoivat kilpailut. Klo 12 oli kilpailun avajaiset ja ajajien kokous. Ensimmäiset startit olivat klo 13. Autoimme Minnan kuuden koiran siperianhuskyvaljakon matkaan klo 13.06. Erkin eka startti oli klo 13.35 kahden koiran luokassa. Tullatuulen Essi (Lumi) ja Taiga Quest Dolphin (Soni) juoksivat tässä luokassa. Ajo meni hyvin. Ohituksia oli 5 kpl. Rata oli tasaista hiekkatietä. Sen pituus oli 6,3 km. Pahoja mutkia ei ollut, pääasiassa reitti oli  suoraa tietä. Haasteellisen  radasta teki runsaat vesilätäköt, joista roiskuva vesi ja kura haittasi näkyvyyttä erittäin paljon. Maalissa kuskit, koirat ja kärryt olivat erittäin kuraisia.

Seuraavaksi, klo 14.26, oli Erkin neljän koiran valjakon vuoro startata. Siinä juoksivat johdossa Tullatuulen Halti ja Tulletuulen Jutta ja pyöräkoirina Kefeus Hexe´s Hulda ja Kefeus Dimrost Avathar. Koirat juoksivat hyvin ja reitille mahtui yksi ohitus, joka sujui hyvin.

Illalla olivat musher partyt. Herkullista ruokaa, hyvää seuraa ja hyvää musiikkia eli kivaa oli! Nukkumaan lähdimme puolilta öin.

Seuraavana päivänä ekat startit olivat klo 9. Autoimme ensin Minnan matkaan ja sen jälkeen oli Erkin vuoro startata kahden koiran luokassa. Pian maaliin päästyään oli Erkin nelosen startti. Molemmissa luokissa tuli taas saman verran ohituksia kuin ensimmäisenä päivänäkin. Ajot sujuivat hyvin ja kahden koiran luokassa aika pysyi samana kuin edellisenä päivänäkin. Neljän koiran luokassa aika huononi yhden pysähdyksen takia.

Kilpailu oli erittäin hyvin järjestetty. Kaikki toimii Baltian maissa samalla tavalla kuin Suomen kilpailuissa ja säännöt ovat myös IFSS:n.

Erkki voitti molemmat luokat ylivoimaisesti! Palkinnot olivat hyvät. Tämä kilpailu oli Baltic Cup kilpailuista viimeinen. Neljän koiran luokassa Erkki sijoittui Cupin toiseksi. Todella hyvä saavutus koska olimme käyneet vain kahdessa Cup kilpailussa.

Tämä oli syksyn viimeinen kilpailu ja nyt on aika suunnata katseet kohti talven kilpailuja.  Tarkoitus on ajaa talvella 6 kilpailua. Ensimmäisenä Robur sprint joulukuun lopussa. Erkki siirtyy talven ajaksi handleriksi ja minä hyppään reen jalaksille. Koirien kunnon kohotus jatkuu mutta sen lisäksi on tärkeää, että musheri on myös hyväkuntoinen. Eli vähintään yhtä monta kertaa viikossa kun koirat treenaavat niin treenaa myös musheri. Lenkkeilyä, salibandyä ja luistelua on siis ohjelmassa joka viikko.

Pennut, Salama ja Pyry, ovat nyt reilut 10 viikkoa vanhoja. Ne vetävät remmissä jo niin reippaasti kävelylenkeillä, että pitää ostaa niille talutusvaljaat. Hyvä merkki niiden tulevaa rekikoiran uraa ajatellen :)
      

Alla muutama kuva Viron kisoista.                                               


                                                                                                        


7.11.2012

Pentutarhan vilske on hieman rauhoittunut kun jäljelle on jäänyt enää kaksi pentua. Lumikiisan Alfa Nieta ja Lumikiisan Alfa Zenith eli Salama jäivät kotiin. Molemmat ovat hyvärakenteisia, reippaita uroksia. Pentueen seitsemästä pennusta viidestä on tarkoitus tulla kisakoiria ja kahdesta rekikoiria harrastajille. Kaksi pennuista, Lumikiisan Alfa Minar ja Lumikiisan Alfa Milena muuttivat Kontiolahdelle. Lumikiisan Alfa Sabia muutti Hämeenlinnaan, Lumikiisan Alfa Santhe muutti Kerimäelle ja Lumikiisan Alfa Romai muutti Sipooseen.


Ensi vuodelle on suunnitteilla pentue Tullatuulen Haltille. Uroksena on Maglelin Barak. Lisätietoa löytyy "Pentuja"- sivulta. Oma kilpavaljakkoni tarvitsee vielä täydennystä nuorista koirista, joten sen takia teen pennut Haltilla. Jos olet kiinnostunut ostamaan pennun tästä yhdistelmästä niin ota yhteyttä! Alustavia varauksia otetaan jo vastaan. Pidän itse pari pentua ja loput myyn. 


Reilun viikon kuluttua valjakkomme suuntaa Viroon taistelemaan Viron mestaruuksista kahdessa eri luokassa, DR4 ja DS2. Kilpailu on myös Baltic Cup osakilpailujen päätöskilpailu. Näitä Cup kisoja on yhteensä 4 kpl. Valjakkomme on kilpaillut Viron kisa mukaan laskettuna vain kahdessa osakilpailussa, joten katsotaan mihin sijoitukseen pisteemme riittävät. Samalla reissulla haemme Tallinnasta koirille lisää keinonahkaisia petejä. Siellä toimii yritys, joka itse valmistaa hienoja, mukavia ja ennen kaikkea kestäviä koiranpetejä. Tilasimme niitä pari vuotta sitten 6 kpl. Nämä pedit ovat kovasta käytöstä huolimatta edelleen kuin uusia. Uusia petejä tilataan lisää, jotta jokaisella koiralla olisi oma peti sisällä.Alla kuva Avasta omassa pedissään.



27.10.2012

Koirat ovat olleet ihmeissään uuteen kotiin muutosta. Ne ovat tottuneet reissaamaan ja yöpymään eri paikoissa. Niinpä ne luulivat, että nytkin ollaan vain reissussa. Vaikka miten olen yrittänyt niille kertoa, että olemme muuttaneet ja tämä on uusi koti, niin silti kaikki ovat olleet hieman ihmeissään kun vain olemme uudessa kodissa emmekä lähde takaisin vanhaan kotiin. Tarhat ovat nyt lähes valmiit ja koirat ovat mielellään niissä. Tarhoja on yhteensä 4 kpl. Kahdessa tarhassa on verkkopohja, jonka päällä on 15 tonnia soraa. Erkki teki mielettömän työn kärrätessään soraa kottikärryillä pitkospuita pitkin ylämäkeen! Kahdessa tarhassa on pelkkä maapohja. Raine Niemi teki tilauksesta meille 12 hienoa koirankoppia. Kaksi paritaloa ja kaksi neljän kopin rivitaloa. Koirat olivat onnellisia uusista kopeista ja ne viihtyvät niissä tosi hyvin.

Aikuiset koirat ja pennut ovat tutustuneet toisiinsa ja kaikki ovat siitä innoissaan. Pennut käyvät mielellään tervehtimässä aikuisia ja aikuiset haluaisivat kovasti leikkiä ja hoitaa pentuja. Pennut juoksevat onnellisina pihalla ja leikkivät tarhassaan. Ne ovat asuneet nyt pari viikkoa ulkotarhassa ja tykkäävät telmiä siellä. Kiisa vielä imettää välillä pentuja ja haluaa olla niiden kanssa koko ajan. Lenkillä käynnin jälkeen Kiisalla on aina kova kiire pentujen luo. 

25.10.2012

Vähitellen alkaa olla selvillä mitkä pennut jäävät kotiin. Varmaa päätöstä en ole vielä tehnyt mutta onhan tässä viikko aikaa miettiä. 1-2 pentua on vielä vapaana yhden varauksen peruuntumisen takia. Eli nyt olisi mahdollisuus ostaa pentu oikein hyvistä kilpakoiravanhemmista. Molemmat vanhemmat ovat johtajia, joten pennuilla on hyvät geneettiset edellytykset kehittyä kisajohtajiksi.Tai jos jonkun harrastevaljakko kaipaa täydennystä niin kannattaa valita kunnolla testatuista vanhemmista pentu :) Pennut ovat saaneet viralliset nimet ja ne on rekisteröity.

Viron kilpailua jouduttiin siirtämään marraskuun puoliväliin. Ihan hyvä asia koska se olisi ollut jo neljäs kisaviikonloppu putkeen. Nyt tulee kuukauden tauko kisoissa ja sitten suuntaamme Viroon.


14.10.2012

Ruotsin mestaruuskisojen voitto

Pennut kasvavat kovaa vauhtia. Ne ovat nyt 5 viikkoa vanhoja. Saattaa olla, että kaksi pentua on vielä vapaana varauksen mahdollisesta peruuntumisesta johtuen. Kannattaa siis kysyä jos olet kiinnostunut pennuista!

Syksyn kilpailut ovat sujuneet hyvin. Ykkösvaljakkomme on ollut kaikissa kolmessa kisassa nopein siperianhuskyvaljakko! Viikko sitten olimme Ruotsin mestaruuskisoissa. Valjakkomme voitti kultaa DR4 luokassa ja pronssia DS2 luokassa. DR4 luokassa voitto oli ylivoimainen. Tänä viikonloppuna olimme Jämillä Suomen mestaruuskisoissa. Valjakkomme oli DR8 luokassa nopein siperianhuskyvaljakko. Kokonaiskilpailussa sijoitus oli neljäs. Valjakossa juoksi vain kuusi koiraa eli hieno saavutus. DR4 luokassa Erkki ajoi Suvin koirilla sijoittuen myös ensimmäiseksi siperianhuskyvaljakoista. Molempien valjakoiden kaikki koirat saivat REK1 tuloksen.

Ensi viikonloppuna suuntaamme Viron mestaruuskilpailuihin.


3.10.2012

Tulevana viikonloppuna suuntaamme Ruotsiin sulan maan Ruotsin mestaruuskisoihin. Valjakkomme kilpailee neljän ja kahden koiran luokassa. Kisakoiria on nyt treenissä vain kuusi, joten on tärkeää, että kaikki koirat pystyvät kilpailemaan. Koirat ovat kunnossa ja lähdemme matkaan hyvillä mielin

30.9.2012

Viikonloppuna oli meidän kisakauden avauskilpailu eli Ohkolan syysajot. Erkki ajoi kahdeksan koiran luokassa kuudella koiralla. Kisat menivät hyvin ja valjakkomme voitti luokkansa! Ekana päivänä johdossa juoksivat Lumi ja Soni ja tokana päivänä Halti ja Nanja. Ava ja Hulda juoksivat molempina päivinä pyöräkoirina. Kaikki johtajat menivät hyvin. Kuudesta kisakoirastamme 5 on hyviä kisajohtajia eli aika hyvä tilanne. Lainakoira Hulda on juossut hyvin treeneissä ja sama linja jatkui kisoissa. Tämä oli Huldan eka kisa meidän valjakon kanssa ja hyvin nuori tyttö paineli menemään. Kiitos Erkka ja Katja kun saamme lainata Huldaa tälle kaudelle kun Kiisa on pentulomalla!

Erkki kilpaili "vuokramusherina" myös neljän koiran luokassa. Tuossa valjakossa juoksivat Suvin ja Katin neljä koiraa. Hyvin ne menivät, varsinkin kun ottaa huomioon, että Erkki ajoi niillä ekaa kertaa kilpaa ja kisoja ennen hän oli vain kerran ajanut niillä lyhyen treenin, jotta ne hieman tottuisivat miesmusheriin. Koirilla ei ollut mitään ongelmaa juosta vaikka kuski oli eri kuin mihin ne olivat tottuneet :)

Pennut ovat nyt kolmeviikkoisia. Ne ovat edelleen tasaisen kokoisia, iloisia pikku vintiöitä. Tänään ne ovat oppineet laukkaamaan. Pentulaatikosta ne tulivat laitojen yli vajaa viikko sitten, joten nyt ne saavat asustella yhdessä makuuhuoneessa, josta käsin ne tekevät tutkimusretkiä ympäri taloa. Ne kiipeilevät innoissaan koirien nahkapedeillä ja leikkivät keskenään. Pennuista jää kotiin kaksi urosta. 


Muutto uuteen kotiin etenee koko ajan. Suurin osa tavaroista on muutettu. Piha on aidattu mutta portti puuttuu vielä. Kaksi tarhaa on valmiina ja kaksi tarhaa vielä kesken. Paljon on hommaa vielä jäljellä mutta aletaan olla jo voiton puolella.


17.9.2012

Pennut kasvavat hyvin. Jokainen on ehtinyt jo tuplata syntymäpainonsa. Kiisa hoitaa pentuja hienosti. Mutta huomaa, että se haluaisi myös vähän toimintaa jo elämäänsä. Ainainen makoilu pentulaatikossa vähän kyllästyttää. Mukavaa vaihtelua tulikin kun olimme viikonlopun uudessa kodissa. Saimme aidattua koko tontin. Kunhan vielä portti saapuu niin koirat pääsevät juoksemaan vapaana pihalla. Tarhojen rakentaminen aloitettiin myös. Ehdimme lyödä tolppia maahan. Ensi kerralla odottaa sitten verkon laittoa, maan tasoitusta, soran kärräämistä, ovien tekemistä. Eli ei puuhat lopu kesken uudessa kodissa. Kiisa oli innoissaan kun pääsi pentujen kanssa uuteen kotiin. Olimme ehtineet olla siellä jo yhden viikonlopun aikaisemmin, joten paikka oli tuttu ja mieluinen. Pennut eivät tajunneet vaihtaneensa paikkaa koska tuttu pentulaatikko oli mukana. Muutkin koirat olivat mukana ja tuntui niilläkin olevan kivaa. Uudet naapurit tietävät meillä olevan paljon koiria mutta eivät varmastikaan arvaa noita nytkin olleen mukana 16 kpl. Sen verran hiljaisia koirat ovat.

8.9.2012

Kiisan pennut ovat syntyneet! Lisää tietoa pennuista löytyy "pentuja" -sivulta. Kiisa on hyvä äiti ja kaikki pennut ovat todella reippaita.

19.8.2012

Halti kävi ultrassa ja kuten jo osasinkin arvata niin pentuja ei ole Haltille tulossa. Toisaalta harmi mutta toisaalta siinä on se hyvä puoli, että nyt saan Haltin treeniin mukaan. Halti on tärkeä kisajohtaja, jonka panosta tarvitaan syksyn ja talven kilpailuissa.

Kiisan maha jatkaa kasvuaan eli sieltä on tulossa pikkuisia. Olen tyytyväinen, että saan yhden pentueen tänä vuonna ja sieltä valjakkooni vahvistusta.


15.8.2012

Syystreenit on aloitettu. Tänä vuonna elokuun illat ovat olleet mukavan viileitä, joten treenaaminen on onnistunut hyvin. Koirat ovat tietenkin aivan innoissaan kun ovat päässeet valjakkoon juoksemaan. Syksyllä osallistumme useisiin kilpailuihin, mm. Suomen, Viron ja Euroopan mestaruuskilpailuihin. Mietinnässä on myös Ruotsin mestaruuskilpailuihin osallistuminen. Lisäksi osallistumme kansallisiin kilpailuihin. Eli syksyn viikonloput ovat täynnä kilpailuita.

3.8.2012

Tänään on ollut todella hyvä päivä! Aamulla tehtiin kaupat uudesta kodista. Meidän lauma muuttaa alkusyksystä uusiin maisemiin Orimattilaan keskelle maaseutua. Toinen hyvä uutinen oli Kiisan tulevat pennut! Kiisa kävi siis ultrassa ja pentujahan siellä näkyi. Kiisan käytöksestä olin jo osannut epäillä, että pentuja on tulossa. Eli mikään suuri yllätys ei ultrassa näkyvät pennut olleet mutta kiva saada asiasta varmuus. Kiisa ei ole vielä pyöristynyt juurikaan. Jos oikein tarkasti katsoo niin ihan vähän. Vuorokausia on nyt vasta 28 eli ei mikään ihme.


Meidän talo on nyt myynnissä. Tästä joku koiraperhe saisi hyvän kodin itselleen.


22.7.2012

Tullatuulen Halti on nyt astutettu Maglelin Barakilla. Lisää tietoa pentueesta "pentuja"-sivulta. Syyskuulle on siis toiveissa kaksi pentuetta.

19.7.2012

Keskellä kesää mennään ja täällä touhutaan perinteisiä kesän aktiviteetteja. Koirat kovasti kaivelevat kuoppia pihalle myyriä etsiessään. Olisi tietysti mukavaa jos eivät niitä kuoppia kaivelisi, pysyisi piha siistimpänä. Kotona olon lisäksi käydään mökillä ja koirapuistoissa. Ja tietenkin suunnitellaan syksyn treenejä. Koirilla ei ole enää pitkään kesälomaa jäljellä.Elokuussa kaivetaan taas treenivehkeet esiin.

10.7.2012

Paljon on taas sattunut ja tapahtunut. Ikävin tapahtuma on ollut Sonin kamppailu kyykäärmeen kanssa. Olimme kaverin häissä ja tulimme sieltä kotiin klo 01. Koirat olivat olleet tarhassa 9 h. Otimme koirat tarhasta ja huomasin Sonin toisen ylähuulen olevan turvoksissa ja kaulalle oli kertynyt reilusti nestettä. Päivystävä eläinlääkäri neuvoi seuraamaan Sonin vointia ja mikäli vointi huononee niin heti lääkäriin. Koska Soni oli pirteä ja söi ja joi hyvin niin epäilin ampiaisen vain pistäneen. Kyyn kaksoispuremajälkeä ei näkynyt eikä tarhasta löytynyt kyyn raatoa. Juotin Sonia lihaliemellä. Olin koko ajomatkan kotiin haaveillut pääseväni nukkumaan kun väsytti niin vietävästi. Mutta eipä nyt sitten uskaltaisi nukkua kun Sonin vointia tuli seurata. Valvoin viiteen asti aamulla ja sen jälkeen nukuin tunnin-parin pätkiä Sonia valvoen. Sonin vointi ei onneksi huonontunut. Parin päivän päästä turvotusta oli vielä ja ikenestä löytyi puremajälkiä eli kyy se oli ollut. Soniltamitattiin maksa- ja munuaisarvot, jotka onneksi olivat kunnossa.

Toiveissa on nyt perheenlisäystä kun Kiisa on astutettu. Pentuja odotetaan syntyväksi syyskuun alussa.


11.6.2012

Kävimme koko perheen voimin lomareissulla pohjoisessa. Määränpää oli Norjan Lofootit. Matkalla tuli nähtyä Suomen Lappia, Pohjois-Norjaa ja -Ruotsia. Reissussa vierähti 12 päivää ja auton mittariin kertyi 3500 km. Mukava reissu kaiken kaikkiaan. Maisemat olivat hienot ja vaihtelevat. Välillä oli kesä ja välillä talvi. Reelläkin olisi päässyt vielä ajamaan ja pikkuisen harmitti kun ei ollut rekeä tai edes pulkkaa mukana, jonka eteen olisi voinut valjastaa koirat. Koirat olivat tavalliseen tapaansa innoissaan reissussa. Lenkitimme niitä paljon, jotta reissu ei mene vain autossa makailemiseksi ja ketjussa seisoskeluksi. Kaikki koirat olivat mukana ja lenkitimme niitä aina kaksi kerrallaan. Niinpä joka päivälle tuli vähintään 12 lenkkiä yhteensä. Eli paljon tuli käveltyä ja katsottua maisemia koirien näkövinkkelistä.

Norjassa ja Ruotsissa yövyimme hostelleissa ja leirintäalueen pikkumökeissä. Koirat käyttäytyivät tapansa mukaan hyvin ja saivat paljon ihailuja osakseen. Leirintäalueilla oli paljon muitakin yöpyjiä ja heillä koiria mutta kenelläkään ei tietenkään niin paljon kuin meillä :) Ulkomailla leirintäalueilla on paljon koiria ja koirat saavat yleensä tulla leirintäalueille. Pohjoismaissa koirista ei yleensä joudu maksamaan erikseen. Keski-Euroopassa koirista joutuu monesti maksamaan erikseen ja siellä reissatessa 8 koiraa tulisi kalliiksi.


Ensi viikonloppuna on SHS:n kesäpäivät ja suuntaamme sinne koko perheen voimin.

 

 

  Leonhard Seppälän muistomerkki Ruotsin Pajalassa.

26.5.2012 Jämin kevätkilpailu

Lauantaina kisattiin Jämillä. Korkean lämpötilan vuoksi kilpailut siirrettiin iltaan. Valjakkomme oli tarkoitus kilpailla kuuden koiran luokassa. Koska osallistujia isoissa luokissa oli vähän niin kuuden ja kahdeksan koiran luokka yhdistettiin. Näin kilpailijoita oli yhteensä neljä. Kahdessa valjakossa oli viisi koiraa ja kahdessa valjakossa oli kahdeksan koiraa. Erkki kilpaili viidellä koiralla. Soni oli vielä toipilaslomalla ja valjakosta pois. Kilpailussa ajettiin 1x4,2 km. Koirat juoksivat hyvin ja voittivat kilpailun. Keskinopeus oli 29,59 km/h. Johdossa juoksivat Tullatuulen Jemina ja Tullatuulen Halti, keskellä juoksi Tullatuulen Jutta ja pyöräparissa Tullatuulen Essi ja Kefeus Dimrost Avathar. Haltille tämä oli toinen kilpailu johdossa ja hyvin meni taas. Yksi ohitus mahtui matkalle ja se meni hyvin. Nyt alkoi kesäloma treeneistä!

Sulan maan kevään kilpailukausi on mennyt hyvin. Kaikista kilpailuista on tullut voitto! Keskinopeudet ovat nousseet aikaisempaan verrattuna. Yhteensä osallistuimme keväällä kolmeen kilpailuun, joissa valjakkomme juoksi neljässä eri luokassa.


22.5.2012

Valjakkourheiluliitto nimesi ensi kauden maajoukkueurheilijat. Minä kuulun talven maajoukkueeseen ja Erkki sulan maan maajoukkueeseen. Ensi kaudelle on suunnitelmissa osallistua pariin arvokilpailuun. Mutta nyt lomaillaan ensin pari kuukautta ja toivotaan, että elokuun illat tulevat olemaan viileitä, jotta treenit päästään aloittamaan ajallaan.

Valjakkourheiluliitolle valittiin menneenä viikonloppuna uusi hallitus ja minut valittiin liiton varapuheenjohtajaksi.


20.5.2012

Kevät vaihtuu pikkuhiljaa jo kesäksi ja säät ovat kovasti lämmenneet. Koirien treenikertoja on pikkuhiljaa jo vähennetty. Tulevana viikonloppuna on kevään viimeiset kilpailut Jämillä. Erkki ajaa kuuden tai neljän koiran luokassa. Janakkalan kilpailut jouduttiin perumaan samanaikaisesti alueella olevan suunnistustapahtuman vuoksi, joten keväälle tulee nyt yhteensä kolme kilpailua. Jämin jälkeen alkaa muutaman kuukauden kesäloma valjakkoajosta. Syksystä tuleekin sitten todennäköisesti kiireinen koska osallistumme silloin n. kuuteen kilpailuun. Kilpavaljakkoomme tulee myös ehkä pientä muutosta mikäli joku/jotkut kilpavaljakon koirista ovat pentulomalla.

Vaikka koirilla koittaa valjakkoajosta kesäloma niin silti meillä ei vain maata paikallaan. Eivätkä nämä vauhtimimmit jaksaisikaan montaa päivää vain levätä. Kesällä käyn koirapuistoissa, treenaan agilityä, koulutan kaikille koirille temppuja, käymme hihnalenkeillä kävelemässä ja juoksemassa, koirat rouskuttavat luita ja etsivät pihalle piilotettuja herkkuja ja mutustavat fodaxilla tai jauhelihalla täytettyjä kongeja. Osaa näistä aktiviteeteistä koirat kylläkin tekevät vuoden ympäri. Lisäksi käymme mökkeilemässä koirien kanssa eri paikoissa, pääosin Pyhtäällä. Ja lisäksi edessä ovat kesälomareissut. Yksi reissu tulee suuntautumaan Pohjois-Suomeen, -Ruotsiin ja -Norjaan. Päämääränä ovat Lofootit. Matkalle lähtevät kaikki koirat, Miisa, Erkki ja minä.

Aloitin Lumin kanssa uuden harrastuksen, rally-tokon. Ensimmäisellä kerralla Lumi luuli, että olemme tulleet koiranäyttelyyn. Tuolla samalla kentällä olimme käyneet joskus match showssa ja muutenkin rally-toko näytti Lumista näyttelytouhulta. Lumin mielestä koiranäyttelyt ovat todella tylsää puuhaa. Pitkäveteistä odottelua ja lopulta hölkötellään ravilla pieni kierros ja seisoskellaan kehässä. Treenikerran lopussa Lumi alkoi onneksi tajuta, että kyseessä ei ole koiranäyttely.

Koirien kiimat eivät ole vielä alkaneet, joten pentuja ei ole vielä tulossa. Mutta odotellaan, kyllä ne kiimat sieltä alkavat joskus.


5.5.2012

Tänään kilpailtiin Ohkolassa. Itse en päässyt paikalle koska edellisenä iltana Sonilta jouduttiin poistamaan kohtu kohtutulehduksen vuoksi ja jäin hoitamaan Sonia kotiin. Soni toipuu onneksi ja haava näyttää nyt todella hyvältä. Soni oli aamulla väsynyt ja tokkurainen kun Erkki ja koirat lähtivät Ohkolaan mutta siitä huolimatta Soni itki murheellisesti kun huomasi muiden lähtevän kilpailemaan eikä itse päässyt mukaan. Koko aamu olikin Sonilla yhtä itkua kun raukka odotti, että jos sittenkin pääsisi mukaan.

Erkki kilpaili DR6 luokassa. Koska Soni oli kotona niin valjakossa oli vain 5 koiraa. Ensimmäistä kertaa Halti juoksi kilpailuissa johdossa ja hyvin se juoksikin! Aikaisemmin Halti on kyllä juossut "johdossa" DS2 luokassa kilpailuissa ja se onkin aina juossut todella hyvin välittämättä häitiötekijöistä, joita Latvian kisoissakin oli todella reilusti. Mutta nyt Ohkolassa Halti johti ensimmäistä kertaa isompaa valjakkoa kisoissa. Tyttö paineli niin hyvin menemään, että saa jatkossakin juosta kilpailuissa aina välillä johdossa. Tällä hetkellä meillä on mukava tilanne kun hyviä kisajohtajia on monta. Treeneissä koirat vuorottelevat johdossa.


Kilpailut menivät hyvin. Erkki voitti luokkansa ja ajoi koko kilpailun kaikista valjakoista toiseksi parhaan ajan voittaen mm. kaikki 8 koiran valjakot.  Kilpailuissa ajettiin kaksi kierrosta kahden tunnin välein ja molemmilla kierroksilla valjakon aika oli lähes sama. Koirat joivat hyvin ja starttasivat innoissaan toiselle kierrokselle. Keskinopeus oli 30,56 km/h.

Viikon päästä on Janakkalan kisat ja toivon itsekin pääseväni sinne handlerin roolissa. Kyllä oli inhottavaa jäädä kotiin kun muut lähtivät kilpailemaan.


29.4.2012

Viikonloppu vietettiin mökillä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Koirat viihtyvät hyvin mökillä, ne kun tykkäävät reissata ja nähdä uusia maisemia. Treenivälineenä oli mukana tällä kertaa vain kickbike ja koirat ajettiin molempina päivinä kahden erissä kickbiken edessä. Sää oli lämmin ja aurinkoinen, joten koirat saivat taas hyvää treeniä lämpimässä juoksemiseen. Seuraavat kaksi viikonloppua kuluvatkin sitten kisoissa. Ensin Ohkolassa ja sitten Janakkalassa. Ohkolassa kilpailemme DR6 luokassa ja Janakkalassa DR4 luokassa.
 

Latvian mestaruuskilpailut 21-22.4.2012

Latvian Baldonessa järjestettiin Latvian mestaruuskilpailut 21-22.4.2012. Olimme jo muutaman vuoden ajan suunnitelleet, että menemme Baltiaan kilpailemaan mutta aina kilpailut olivat olleet siellä päällekkäin Suomen kilpailujen kanssa tai muuten hankalaan aikaan. Nyt kuitenkin päätimme lähteä. Olemme tehneet koirien kanssa lomareissuja Virossa ja Latviassa, joten nuo maat ovat tuttuja ennestään.

Kilpailuilla on hyvät nettisivut, joten ilmoittautuminen ja tiedon saanti oli helppoa. Kisajärjestäjät vastasivat hyvin sähköposteihin ja olivat avuliaita.

Kilpailut olivat kaksipäiväiset. Molempina päivinä ajettiin 2x5 km matka. Kilpailuluokat ovat samat kuin Suomen sulan maan kilpailuissa. Luokat on vielä jaettu koirien rodun mukaan open ja nordic-luokkiin. Siperianhuskyt, alaskanmalamuutit, samojedinkoirat ja grönlanninkoirat kuuluvat nordic-luokaan. Latviassa noudatetaan myös IFSS:n sääntöjä niin kuin Suomessakin.

Mieheni Erkki kilpailee koirillamme sulan maan kilpailut ja minä kilpailen talvella. Eli oli siis aika luovuttaa musherin rooli miehelleni talven jälkeen ja siirtyä itse handleriksi. Erkki päätti ajaa DS2 ja DR4 luokissa. Meillä on 6 kpl siperianhuskyjä eli kaikki pääsisivät kilpailemaan.

Kilpailut olivat lauantaina ja sunnuntaina. Lähdimme matkaan perjantai-aamuna. Matkalla mukana oli Miisa-vauvamme ja lisäksi äitini, veljeni ja hänen avovaimo, jotka tulivat mukaan lomailemaan, käymään Riiassa, kokemaan Latvian maaseutua ja katsomaan kilpailuja. Matkustimme Tallinnaan klo 10.30 laivalla ja olimme perillä siellä klo 12.30. Laivamatkan ajan koirat nukkuivat autossa. Baldone sijaitsee n. 30 km Riian alapuolella eli matkaa Tallinnasta sinne on 340 km. Päätiet ovat hyvässä kunnossa ja nopeusrajoitus on lähes koko matkan 90 km/h. Kävimme matkalla Riiassa syömässä ja pidimme muutamia pysähdyksiä jolloin koirat pääsivät lenkille. Perjantai-iltana olimme Baldonessa. Majoituimme siellä hostellissa 5 km päässä kilpailupaikalta. Koirat tiesivät, että olemme kilpailumatkalla ja ne olivat todella innoissaan koska edellisestä kilpailusta oli aikaa jo lähes kaksi kuukautta.

Kilpailuissa on paikalla koko ajan lääkäri sekä eläinlääkäri. Ennen kilpailua eläinlääkäri tarkisti koirat ja tuomari tarkisti kilpailuvälineet. Ensimmäiset startit olivat lauantaina vasta klo 13. Sitä ennen oli ajajien kokous ja kilpailun avajaiset. Avajaisissa kaikki osallistujat kerääntyivät maittain varikolle. Kullekkin osallistujamaalle oli tehty maakyltti. Osallistujia oli lisäksemme Venäjältä, Virosta, Latviasta, Puolasta ja Liettuasta. Useat kilpailijat olivat maalanneet poskiinsa maiden liput, heillä oli maajoukkuetakit ja liput liehuivat. Tunnelma kilpailupaikalla oli rento ja iloinen. Meidät suomalaiset otettiin hyvin vastaan. Erkki puhuu Viroa ja itse ymmärrän myös Viron kieltä vaikka en sitä osaa puhua, joten virolaisten kanssa oli helppo jutella. Muiden kanssa tuli juteltua englanniksi.

Kilpailupaikka sijaitsee laskettelurinteen vieressä. Varikkoalueena toimii laskettelurinteen parkkipaikka. Varikkoalue oli todella hyvä. Lauantaina Erkki kävi ajamassa kilpailureitin ennen kilpailua kahdella kilpailuista jo eläkkeellä olevalla siperianhuskyristeytyksellämme. Ura kulki pääasiassa metsätiellä. Pieni pätkä meni autotiellä. Uran pohja oli koirien tassuille mukavan pehmeä. Hiekka oli paikoin aika upottavaa. Mutta ne mutkat! Sellaisia ei Suomen kilpailuissa olla nähty eikä toivottavasti nähdäkään. Kaksi mutkaa olivat lähes 180 astetta. Ne olivat niin jyrkät, että koirat olivat aluksi aivan ihmeissään. Noista mutkista toiseen käännyttiin isolta hiekkatieltä niin, että tie jatkui vielä suoraan mutta kilpailureitti kääntyi pienelle tielle hieman takaisinpäin. Suoraan menevää osuutta ei oltu suljettu. Toinen mutka oli niin jyrkkä, että ura kulki pientareen kautta koska kääntyminen olisi ollut muuten mahdotonta. Tuo paikka oli nauhoilla ohjattu. Lisäksi heti 200 metriä startin jälkeen oli jyrkkä mutka, jonka sisäkaarre oli erittäin töyssyinen. Eli haastetta radassa siis riitti.

Lauantai aamu oli viileä mutta puolilta päivin lämpötila nousi ja aurinko alkoi paistaa. Sää oli todella kesäinen ja T-paita päällä pärjäsi hyvin. Lämpöä oli starttien aikana 16-18 astetta. Osa urasta kulki onneksi varjoisessa metsässä. Olin juottanut koirat hyvin ja suurin osa niistä oli kesäturkissa, joten tiesin, että lämpötila ei ole ongelma niille.

Erkki starttasi ensin DR4 luokassa. Valjakossamme juoksi johdossa Tullatuulen Essi ja Taiga Quest Dolphin ja pyöräparissa Kefeus Dimrost Avathar ja Tullatuulen Jutta. Erkki lähti luokassaan viimeisenä. Lähtöväli oli 2 minuuttia neljän ja kuuden koiran luokissa. Muissa luokissa se oli minuutti. Koirat juoksivat todella hyvin korkeasta lämpötilasta huolimatta. Erkki ohitti 2 valjakkoa. Ohitukset sujuivat hyvin. Maaliin tulon jälkeen oli kaksi tuntia aikaa toiseen starttiin. Musherit, jotka ajoivat kahdessa eri luokassa, ajoivat toisen luokkansa muiden luokkien lähtöjen välissä. Ihan järkevä järjestely.

DR2 luokassa juoksivat puolisisarukset Tullatuulen Jemina ja Tullatuulen Halti. Erkki ohitti taas 2 valjakkoa ja tälläkin kertaa ohitukset sujuivat hyvin. Koirat juoksivat hyvin vaikka ilma oli edelleen todella lämmin.

Muutaman kilometrin päässä kilpailupaikasta oli klo18 musher partyt. Siellä julkistettiin ensimmäisen päivän tulokset. Kilpailijoille juhlat olivat ilmaiset, handlereille ne maksoivat 5€. Juhlissa oli seisova pöytä. Alkoholia ei ollut enää tänä vuonna tarjolla koska järjestäjät olivat todenneet ilmaisen alkoholitarjoilun huonontavan seuraavana kilpailupäivänä mushereiden kilpailukuntoa. Paikalla olivat lähes kaikki kilpailijat. Tunnelma juhlissa oli iloinen. Monet kilpailijat majoittuivat juhlarakennuksen huoneissa.

Tulokset tulivat ja näyttivät oikein hyviltä. Molemmissa luokissa Erkki oli reilusti johdossa. DR4 luokassa Erkin aika oli 11 min 18 sek ja DS2 luokassa 11 min 30 sek.

Sunnuntaina sää oli viileämpi ja sateinen. Lämpöä oli +14 astetta mutta ilma oli todella kostea ja se teki kelistä koirille raskaan. Ensimmäiset startit olivat klo 10. DR4 luokassa Erkki starttasi ensimmäisenä. Koirat juoksivat taas hyvin ja eilistä viileämpi sää näkyi juoksussa. DS2 luokassa Erkki starttasi myös ensimmäisenä ja pari ohitusta tuli kun edellisen luokan koirapyöräilijöistä päästiin ohi. Ohitukset sujuivat taas ongelmitta. DR4 luokan aika oli sunnuntaina 10.42 ja DS2 luokan aika 11 min. Eli parannusta eilisiin aikoihin tuli viileämmän kelin takia.

Erkillä ei ollut ongelmia pystyssä pysymisessä radalla mutta monia kaatumisia siellä tuli. DR6 luokassa kuski ja kärry heittivät volttia ja jopa koirajuoksija kaatui jyrkässä mutkassa. Loukkaantumisia ei kuitenkaan sattunut.

Reilun tunnin kuluttua viimeisistä starteista oli palkintojen jako. Ja palkintoja olikin kasapäin. Kilpailuilla oli lähes 20 sponsoria ja he olivat lahjoittaneet palkintoja anteliaasti. Erkki voitti molemmat luokat ylivoimaisesti. DR4 luokassa aikaeroa seuraavaksi tulleeseen oli lähes 8 min ja DS2 luokassa lähes 7 min.

Kilpailuissa oli yli 100 osallistujaa. Siperianhuskyvaljakoita oli paljon. Suurin osa siperianhuskyistä on show linjaisia mutta myös käyttölinjaisia koiria on kilpailuissa. Varsinkin kahden, neljän ja kuuden koiran luokissa. DR4 nordic luokassa oli 4 kpl osallistujia ja DS2 nordic luokassa 11 osallistujaa. Molemmat valjakkomme kulkivat niin lujaa, että kaikista kilpailuun osallistuneista vain 3 alaskanhusky tai saksanseisojavaljakkoa oli nopeampia. Tämä luonnollisesti herätti ihmetystä ja uteliaisuutta kanssakilpailijoissa ja koiriamme ja varusteita käytiin ihmettelemässä. Kaikilla muillakin kilpailijoilla oli kunnolliset kevyet kilpakärryt tai kickbiket. DR6 luokassa suurin osa starttasi erittäin kevyillä kolmepyöräisillä kärryillä. Mushereilla oli kunnon urheiluvaatteet ja he tekivät itse kilpailuissa kunnolla töitä potkuttelemalla vauhtia. Touhu näytti siis oikein hyvältä. Alaskanhuskyjä ja saksanseisojia oli paljon myös kilpakoirina.

Järjestäjä jakoi ystävällisesti ensin meidän luokkiemme palkinnot, jotta pääsisimme vauhdilla kotimatkalle. Laivamatkan olimme varanneet vielä samalle illalle. Ehdimme pitää matkalla muutaman pikaisen tauon, jolloin syötimme vauvan ja samalla lenkitimme koiria.

Voin suositella kaikille osallistumista Baltian kilpailuihin. Kilpailut ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Kanssakilpailijat ovat mukavia. Tältäkin reissulta saimme uusia tuttuja. Lisäksi tällaiset kilpailureissut ovat kivoja lomamatkoja itselle sekä koirille. Tämä kilpailu oli ensimmäinen neljästä Baltic cup osakilpailusta. Muut osakilpailut ovat Pietarissa, Virossa ja Liettuassa kevään ja syksyn aikana. Lisäksi Baltian maissa on muita kilpailuita lähinnä sulan maan aikaan. Talvisinkin on muutamia kilpailuita myös mutta painotus on sulalla maalla.



16.4.2012

Tänä keväänä osallistumme 4-5 kilpailuun. Ensimmäinen kevään kilpailumme on Latvian Baldonessa 21-22.4. Kilpailumatka on 2x5 km. Erkki kilpailee DR4 ja DS2 luokissa. Itse siirryn sulan maan kilpailujen ajaksi handlerin rooliin sillä kilpailemisessa työnjakomme on parin vuoden ajan ollut niin, että minä ajan talven kisat ja Erkki keväällä ja syksyllä. Halti on juossut treeneissä johdossa nyt viime aikoina hieman enemmän ja hyvin tyttö pitää vauhtia yllä. Kevään kisoissa siis Halti pääsee myös johtajan hommiin.

Kiisan kiima ei ole vielä alkanut. Soni ja Linda aloittivat kiimat mutta muu lauma ei vielä. Eiköhän nuo muut seuraa perässä pikkuhiljaa. Lumilla ja Haltilla kiima on tullut viime aikoina eri aikaan kuin muilla eli niillä todennäköisesti kiima on vasta syksyllä. Mikäli ihme tapahtuisi ja myös Lumi aloittaisi kiiman kesällä niin astutan myös Lumin. Alunperin suunnittelin Lumille pentuja vasta ensi vuodelle. Loppusyksystä en halua astuttaa Lumia koska tarvitsen sitä kisavaljakossani.

28.3.2012


Koirien kanssa kaikki ei valitettavasti mene aina suunnitelmien mukaan. Tänä keväänä oli tarkoitus tehdä pennut Sonilla ja Kiisalla. Sonin kiima alkoi ensimmäisenä nartuistani ja olinkin jo innoissani kun Soni aloitti kiiman niin hyvään aikaan. Soni lähti pohjoiseen tapaamaan sulhastaan Tullatuulen Jackia. Astutus meni hyvin ja olin tyytyväinen. Mutta Sonipa ei ollut tyytyväinen ja halusi käydä vielä tapaamassa toistakin sulhasta, joka ei ollut siperianhusky. Soni oli tullut tarhasta yli. Sitä se ei ole tehnyt koskaan ennen. Ja ketjupaikalla odotti Sonin unelmien koira. Pariskunta löydettiin nalkista. Valitettavasti joudun antamaan Sonille raskaudenkeskeytyspiikin. Nyt sitten odotan, että Kiisalla alkaa kiima. Toivottavasti Kiisalta saadaan pentuja kesällä.

Tällä kaudella treenissä on ollut vain 6 koiraa ja olen kilpaillut kuuden koiran luokassa. Onneksi kaikki koirat ovat olleet terveitä ja pystyneet juoksemaan kaikki kilpailut. Aion jatkossakin kilpailla kuuden ja kahdeksan koiran luokassa, joten tarve uusille rekikoiran aluille on kova. Sulan maan kilpailuissa olemme kilpailleet kahdeksan koiran luokassa kuudella koiralla. Eli tiimiin tarvittaisiin pari koiraa lisää, jotta ei tarvitsisi antaa tasoitusta muille kilpailijoille.

26.3.2012

Koirien treenit jatkuvat ja seuraava kilpailu on Janakkalassa tai Latviassa 22.4

Lumet ovat sulaneet pois treeniurilta. Osa urista on jään peitossa, joten niille ei ole vielä mitään asiaa. Onneksi kuitenkin jää on sulanut jo yhdeltä tieosuudelta, joten treenit jatkuvat. Kura roiskuu treeneissä kun maa on märkää.

Neljän viikon kuluttua on seuraavat kilpailut. Mietimme vielä kahden kilpailun välillä. Toinen kilpailu on Janakkalassa ja toinen Latviassa. Saa nähdä kumpaan osallistumme.


Metsäkartano sprint 3-4.3

Viikonloppuna kilpailin Rautavaaralla kuuden koiran sprinttiluokassa. Kilpailumatka oli 12,2 km x 2. Kilpailussa oli mukana 7 siperianhuskyvaljakkoa. Voitin muut sippevaljakot ylivoimaisesti. Ensimmäisenä päivänä rata oli upottava. Koirien oli hankala juosta koska rata petti alta.Sää oli lauantaina lämmin ja aurinko paistoi. Upottavasta radasta ja lämpimästä säästä huolimatta koirat työskentelivät hyvin. Keskinopeuteni lauantaina oli 26,5 km/h. Sunnuntaina sää oli hieman kylmempi ja rata ei upottanut. Sain parannettua aikaani sunnuntaina 1 min, 3 sek. Keskinopeus oli 27,5 km/h. Sunnuntain maaliintulon jälkeen koirat olivat energisiä ja ne olisivat olleet valmiita vielä kolmannelle kierrokselle.

Tämän talven kilpailut on meidän tiimiltä nyt kilpailtu. Sääli, sillä koirat ovat huippukunnossa ja treenit vielä jatkuvat. Yksi kilpailu on vielä jäljellä mutta sinne on matkaa meiltä 1100 km. Ei tuo mikään paha matka ole ajella kilpailun takia mutta kun olen lähdössä pohjoiseen joka tapauksessa nyt keväällä astuttamaan Sonia ja kaksi lähes perättäistä reilun kahden tuhannen kilometrin edes takaista matkaa on aika paljon varsinkin pienelle Miisa-vauvalle.

Eli todennäköisesti meidän seuraava kilpailu on sulan maan kilpailu Janakkalassa 22.4.


Äkryn kilpailut 26.2                    

Äkryssä kilpailtiin neljän koiran luokassa. Kilpailumatka oli 2 x 8 km. Ensimmäinen startti oli klo 10 ja toinen klo 13. Valitsin valjakkooni johtajiksi Tullatuulen Jeminan ja Taiga Quest Dolphinin ja pyöräkoiriksi Tullatuulen Essin ja Kefeus Dimrost Avatharen. Lähdin ekalle kierrokselle kymmenentenä. Ura oli kova mutta uralle sataneen uuden lumen vuoksi aika tahmea. Koirat juoksivat todella hyvin. Ohitin yhden samojedivaljakon, kolme siperianhuskyvaljakkoa ja yhden malamuuttivaljakon. Kaikki ohitukset menivät hyvin. Koirani irtosivat hyvin ohitettavista valjakoista niin kuin aina. Ekan kierroksen aika oli16,55 ja keskinopeus 28,4 km/h. Johdin kilpailua ekan kierroksen jälkeen.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen sää alkoi lämmetä ja aurinko paistaa. Ura pehmeni lämmenneen sään ja sitä jauhaneiden tassujen vuoksi. Olin ensimmäisen kierroksen jälkeen johdossa, joten starttasin uralle ekana. Koirat lähtivät matkaan todella innokkaasti. Ne pitivät hyvin vauhtia yllä. Lämmennyt sää ja pehmentynyt ura alkoi näkyä koirien juoksussa puolivälin jälkeen. Jäälle tultaessa molemmat johtajakoirat upposivat uran läpi ja ne juoksivat varovaisemmin muutaman sata metriä sen jälkeen. Oikea rytmi löytyi kuitenkin taas pian. Toisen kierroksen aika oli 17,58 ja keskinopeus 26,7 km/h. Toisella kierroksella ei ohituksia tullut. Toisella kierroksella sain tehtyä vielä enemmän kaulaa takanani tulleisiin valjakoihin ja lopulta voitin seuraavaksi tulleen valjakon reilulla neljällä minuutilla. Valjakoita oli kilpailussa mukana 23 kpl, joista siperianhuskyvaljakoita 18 kpl.

Viime kilpailuissa Ohkolassa koirat juoksivat uuden neljän koiran luokan talvikilpailujen ennätyksensä keskinopeuden ollessa 28 km/h. Ennätykset on tarkoitettu rikottaviksi ja tällä kertaa ennätys meni rikki jo seuraavissa kilpailuissa. Eli nyt Äkryssä ekan kierroksen jälkeen keskinopeus oli 28,4 km/h!


Ohkolan SM-kilpailut 4-5.2

Ohkolan kisaviikonloppu oli kolmas kisaviikonloppu putkeen. Kilpailin neljän koiran luokassa. Valjakossa juoksivat johdossa Tullatuulen Jemina ja Taiga Quest Dolphin. Pyöräparissa juoksivat Tullatuulen Essi ja Kefeus Dimrost Avathar. Toisena kisapäivänä koirat juoksivat uuden neljän koiran luokan talvikilpailujen ennätyksensä keskinopeuden ollessa 28 km/h. Ensimmäisenä kisapäivänä vauhti oli 27,59 km/h. Sijoituin siperianhuskyvaljakoista toiseksi ja kokonaiskilpailuissa viidenneksi. Kilpailu käytiin kipakassa talvisäässä ja muistoksi kilpailuista sain hieman  paleltuneet poskipäät.

Seuraavat kilpailut ovat muutaman viikon kuluttua eli nyt ladataan akkuja ja jatketaan koirien treenejä kunnes on taas aika pakata auto ja suunnata kohti uusia kilpailuja ja seikkailuja.


Kasarin Salpasäpinät 29.1

Kilpailukausi on lähtenyt hyvin käyntiin. Olen voittanut kauden kaksi ensimmäistä kilpailua, joihin olen osallistunut. 29.1 kisattiin Ylämaalla neljän koiran sprinttiluokka. Matka oli 2x6 km. Kilpailu oli yksipäiväinen ja lähtöjen välissä oli parin tunnin tauko. Valjakossani juoksivat johtajina Taiga Quest Dolphin ja Tullatuulen Essi, pyöraparissa Kefeus Dimrost Avathar ja Tullatuulen Halti. Valjakon kokoonpano ei ollut optimaalisin nelosen kokoonpano koska halusin kokeilla Haltia  pyöräkoirana. Hyvin tyttö meni mutta Kiisa olisi luonnollisesti ollut vielä parempi valinta pyöräkoiraksi koska se on Haltia vahvempi.

Ensimmäisen kierroksen koirat juoksivat todella hyvin. Aika tosin oli huono koska ajoin harhaan. En itse hahmottanut minne ura meni ja ohjasin koirat väärälle tielle. Lisäksi lähdön hetkellä Sonilta irtosi kaulapanta ja sen kiinnittämiseen tuhrautui arvokkaita sekunteja. Kaikkiaan aikaa näihin sähläyksiin meni 1,5 min.

Lähdin toiselle kierrokselle viidentenä. Koirat juoksivat edelleen hyvin. Viime viikonlopun kilpailuissa matka oli 3x15 km, joten nyt ajamani kuuden kilometrin matka tuntui todella lyhyeltä. Toisella kierroksella kaikki meni hyvin ja aikani parani roimasti edellisen kierroksen aikaan verrattuna. Toisen kierroksen jälkeen nousin kilpailun johtoon.

Ensi viikonloppuna kilpaillaan Ohkolassa. Eli kolmas kisaviikonloppu putkeen. Ajan Sp4 luokassa. Tällä kaudella pääluokkani on Sp6 mutta koska Ohkolassa kilpailumatka onsekä Sp6 että Sp4 luokissa sama 8 km niin on aivan sama kumpaan luokkaan osallistun. Sp4 luokassa on SM-REK kilpailukoe ja näin ollen siinä luokassa on kovempi taso, joten osallistun siihen.

SOC Åsarna 20-22.1. PM-kultaa luokassa Sp6 C

Pohjoismaiden avoimet mestaruuskilpailut pidettiin Ruotsin Åsarnassa 20-22.1. Olin treenikauden alussa elokuussa päättänyt, että SOC on talvikauden pääkilpailu. Kilpailuluokakseni valitsin kuuden koiran sprintin. Tänä vuonna treenissä on vain kuusi siperianhuskyä eli kilpailuun asti sai jännittää ovatko kaikki koirat terveitä kilpailun koittaessa ja pääsenkö starttaamaan kuudella koiralla. Koirat olivat terveitä ja kaikki pääsivät kilpailemaan.

Lähdimme matkaan tiistaina. Kilpailut alkoivat perjantaina ja ilmoittautuminen ja eläinlääkäritarkastus oli torstai-iltana. Matka Åsarnaan kestää 24 h. Ensin kotiovelta vajaan parin tunnin matka Turun satamaan. Sieltä 11 h matka laivalla Tukholmaan ja sen jälkeen n. 10 h matka Tukholmasta Åsarnaan. Matkalle lähti myös mukaan perheemme uusin jäsen eli 3 kk:n ikäinen Miisa-vauva. Hänen takiaan teimme muutamia pidempiä pysähdyksiä ajomatkan aikana. Koiratkin pääsivät nauttimaan pidemmistä pysähdyksistä kun lenkitimme niitä ja työntelimme Miisaa vaunuissa.

Saavuimme perille Åsarnaan keskiviikko-iltana. Majoitumme leirintäalueen mukavassa huoneistossa n. 15 km:n päässä kilpailupaikasta. Torstaina alkoi muitakin suomalaisia näkyä kilpailupaikalla. Ilmoittautuminen ja eläinlääkäritarkastus veivät aikaa tunnin verran.

Perjantai valkeni lumisateisena, pakkasta oli -5 astetta. Juuri sopiva lämpötila ettei kilpailupaikalla tarvitse palella. Lumisade harmitti koska se pehmentäisi uria. Tulimme kilpailupaikalle juuri ajajien kokoukseen eli klo 8.45. Kokous oli täysin turha koska mitään ei kuullut eikä ymmärtänyt. Ruotsalainen ajaja kertoi yhdellä lauseella kaiken oleellisen kun häneltä asiasta kysyin: uralta ei voi eksyä, reitit on aidattu.

Oma lähtöni oli vasta klo 13.40, joten aikaa oli runsaasti. Juotin koirat ja kävimme syömässä ja lämmittelemässä Åsarnan keskustassa. Valjakossani juoksisivat johtajina tänään Tullatuulen Essi ja Taiga Quest Dolphin, vauhtiparissa Tullatuulen Jutta ja Tullatuulen Halti ja pyöräparissa Tullatuulen Jemina ja Kefeus Dimrost Avathar. Kaikki ovat kokeneita kisakoiria. Iältään 3- ja 4-vuotiaita ja narttuja.

Lähdin luokassani kolmantena. Koirat olivat syöneet ja juoneet hyvin ja intoa täynnä. Oma vuoroni tuli, musch-käsky koirille ja matkaan! Potkin alkuun vauhtia reippaasti. Mutta mitä ihmettä, reki kallistui ja kaaduin nurin heti alkumatkasta. Yritin kammeta itseni vauhdista pystyyn niin kuin ennenkin olen tehnyt. Tällä kertaa se ei onnistunut koska ajauduin verkkoaitaan. Aitaa kaatui allani sadan metrin matkalta ja kietoutui itseni ja rekeni ympärille. Lopulta lähtökiihdytyksestä innokkaat koirani älysivät jotain olevan vialla ja pysähtyivät. Hyppäsin reen kanssa pystyyn ja aloin selvittää aitaa itseni ja rekeni ympäriltä. Sekuntit tuntuivat minuuteilta. Lopulta pääsin matkaan vain huomatakseni, että johtajien seisinki oli mennyt toisen johtajan valjaiden alle. Tuota sotkua koirat eivät pysty itse selvittämään. Pysäytin ja kävin selvittämässä sotkun. Minuutin perääni lähtenyt oli jo ohittanut minut ja mennyt menojaan. Kyllä harmitti. Kultaa tultiin kisoista hakemaan mutta nyt se taisi jäädä vain haaveeksi.

Loppumatka sujui hyvin. Koirat juoksivat hyvin ja ohitin edelläni lähteneen valjakon. Uralla oli kolme pitkää ja aika jyrkkää ylämäkeä. Muuten ura oli hieman mäkistä. Mutkia oli paljon. Kilpailun jälkeen tarkistin GPS:stä, että aikaa kaatumiseen ja sotkujen selvittämiseen oli mennyt reilu 1,5 min. Olin luokassani toisena ja jäljessä edelläni olevaa 1 min 43 sek.

Lauantaina lumisade oli lakannut ja urat olivat paremmassa kunnossa kuin eilen. Tiesin sen olevan hyvä juttu suoritukseni kannalta koska koirani ovat nopeita ja pieniä. Oma luokkani lähti heti Sp6 A luokan perään. Tämän luokan viimeisenä lähtevä valjakko oli ajanut eilen hitaasti, joten oletin, että tänään ohitan tuon valjakon. Koirani olivat syöneet ja juoneet hyvin. Niitä oli lenkitetty illalla ja aamulla ja ne olivat iloisia ja virkeitä. Lähtö sujui ongelmitta. Koirat juoksivat nopeasti ja ennen isoja, puolivälissä reittiä olevia, ylämäkiä keskinopeus oli n. 30 km/h. Neljän kilometrin kohdalla näin edessäni vilaukselta valjakon. Jes, saan jonkun kiinni! Oletin sen olevan edellisessä luokassa lähtenyt viimeinen valjakko. Kilometrin päästä pääsin niin lähelle, että näin sen olevan luokkani johdossa oleva ruotsalaisvaljakko. Olin saanut sitä kiinni jo minuutilla vaikka ei oltu edes vielä uran puolivälissä. Huusin trail. Valjakon kuski ei reagoinut. Ehkä hän ei kuullut. Huusin uudestaan kovempaa. Ei reaktiota. Huusin uudestaan ja uudestaan. Perässä ajaessani edellä menevän valjakon pyöräkoira katseli koko ajan vihaisesti johtajiani. Toinen johtajistani hieman pelkäsi tuota tuijotusta. Lopulta ruotsalaiskuski reagoi trail -huutooni. Hän jarrutti aavistuksen verran ja lähdin menemään ohi. Kun valjakkoni oli melkein hänen valjakkonsa rinnalla niin kuski alkoi kannustaa koiriaan ja potkia lisää vauhtia. Mitä ihmettä! En päässyt ohi. Roikuin valjakon perässä kilometritolkulla. Lopulta suuressa ylämäessä pääsin ohi. Mutta pian ohittamani valjakon johtajakoirat ilmestyivät rekeni viereen. Ruotsalaiskuski kannusti ja elämöi ja pian hänen johtajansa juoksivat pyöräkoirieni rinnalla. Onneksi omat koirani eivät välittäneet vieressä laukkaavista koirista. Tätä jatkui muutaman kilometrin. Mutkissa toisen valjakon ajaja joutui hieman jarruttamaan etten olisi ajanut hänen johtajiensa päälle. 14 kilometrin kohdalla pääsin lopulta eroon tuosta valjakosta. Viimeisen kilometrin aikana valjakkoni jätti toista valjakkoa taakseen 24 sekuntia.

Kun tulin maaliin, menin tuomarin juttusille ja jätin protestin ruotsalaiskuskin käytöksestä. Hetken kuluttua tuomari haki minut ja toisen kuskin neuvotteluun. Tuloksena oli varoitus toisen valjakon ajajalle. Lauantain ajon jälkeen olin 18 sekunnin päässä johdossa olevasta valjakosta. Huomenna taisteltaisiin kultamitalista.

Sunnuntaina koirat olivat edelleen pirteitä ja odottivat innoissaan kilpailua. Starttasin saman kuskin perään, joka eilen oli aiheuttanut ongelmia ohituksessa. Saadakseni kultamitalin riittäisi, että saisin häntä 19 sekuntia kiinni. Ohittaa ei tarvitsisi mutta mikäli saisin hänet kiinni niin menisin kyllä ohi koska en halua opettaa koiriani peesaamaan kisoissa.

Vaihdoin tänään johtoon Tullatuulen Jeminan, jotta hänkin saisi juosta johdossa näissä kisoissa. Tullatuulen Essi siirtyi pyöräkoiraksi. Muuten valjakon kokoonpano pysyi samana kuin edellisinä päivinä. Koirat ampaisivat vauhdilla matkaan ja sain ruotsalaisvaljakon näkyviini taas 4 km kohdalla. Kun pääsin perään niin huusin trail. Kuski kääntyi katsomaan ja kysyi kummalta puolelta haluan hänet ohittaa. Vastasin, että ihan sama. Hän jarrutti ja päästi ohi. Nyt ohitus meni niin kuin kuuluukin. Ohitin myös edellisessä luokassa lähteneen kilpailijan. Hänet ohitin eilenkin ja se ohitus meni silloinkin hyvin. Koirat juoksivat reippaasti maaliin. Kultaa tuli!

Palkinnot eivät päätä huimanneet: mitali ja 4 kg kuivaruokaa. Mutta eihän tätä lajia harrasteta palkintosaaliin takia.

Kotimatkalle lähdimme maanantaina ja kotiin saavuimme tiistaina. Matka kesti taas 24 h. Koirat lähtivät reissuun iloisina ja yhtä iloisina ne palasivat kotiin. Varsinkin matkamme aikana pihalle satanut lumikerros sai koirat onnellisina kirmailemaan ympäri pihaa.

6.1.2012

Vuoden ensimmäinen kilpailu, Robur sprint, jouduttiin perumaan lumen puutteen vuoksi. Harmi, sillä se olisi ollut hyvä kauden avauskilpailu. Nyt ensimmäinen kilpailu on SOC Ruotsissa. Koirat eivät ole huippukunnossa sillä en ole pystynyt tekemään niillä sellaista treeniä mitä olisin halunnut. Keliolosuhteet ja myrskyn seurauksena treenireiteille kaatuneet puut ovat haitanneet suuresti treeniä. Treenikertoja on tullut muutama liian vähän ja matkat ovat olleet suunniteltua lyhyempiä. Koska treenireitit ovat huonossa kunnossa, treeneissä joutuu tekemään useita u-käännöksiä. Välillä olen ajanut edes takaisin alle kilometrin pätkää.

13.12.2011

Talvikauden pääkilpailu meille on SOC (Pohjoismaiden mestaruus) Åsarnassa Ruotsissa. Kilpailen Sp6 luokassa. Treenissä on tällä hetkellä vain 6 koiraa, joten täytyy toivoa, että kaikki koirat ovat terveenä SOC:in aikaan. Koirien tassut ovat nyt kovilla kun lunta ei vielä ole. Olen vältellyt treenaamista pakkasella, jotta kynnet eivät kulu liikaa mutta pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä, että pakkasta on joka päivä ja jäätyneitä teitä ei voi enää vältellä. En ole koskaan joutunut tossuttamaan koiria syystreeneissä mutta saa nähdä joudunko tänä vuonna sen tekemään. Anturat ovat onneksi hyvässä kunnossa.

Ennen SOC:ia ajan Robur sprintissä. Se on kauden avauskilpailu ja katsastuskilpailu SOC:iin. Toivottavasti saadaan lunta, jotta Robur sprintiä ei tarvitse perua.

29.10.2011

Sulan maan MM kilpailut Saksassa jäävät meidän tiimiltä väliin. Erkin piti ajaa DR4 ja DS1 luokassa. Koirat ovat hyvässä kunnossa ja ne olisivat aivan valmiita kilpailemaan. Alun perin oli tarkoitus, että lähdemme kilpailuihin kolmistaan (Erkki, mä ja Miisa-vauva) mutta Miisalla olleen infektion vuoksi totesimme, että ei kannata nyt tehdä ulkomaanmatkaa, jos infektio uusii. Erkki ei viitsinyt pitkän harkinnan jälkeen lähteä ilman meitä matkaan koska täällä kotona riittää nyt puuhaa ja olisi tylsää käyttää osa isyyslomasta kisareissuun. Nyt siis koirien treenit jatkuvat tavalliseen tapaan ja valmistaudumme talven kilpailuihin. Seuraava kilpailu on tammikuun  alussa oleva Robur sprint.

Jämi SM-kärrykisat 24.10.2011

Jämillä kilpailtiin 15-16.10 kärryluokkien SM mestaruuksista. Erkki kilpaili DR8 ja DS2 luokassa. DR8 luokassa juoksivat Tullatuulen Essi (johtaja), Taiga Quest Dolphin (johtaja), Tullatuulen Jemina, Tullatuulen Jutta, Kefeus Dimrost Avathar ja Tullatuulen Halti. Eli koiria oli valjakossa vain 6 kpl vaikka niitä olisi voinut olla 8 kpl. Syy isommassa luokassa ajamiseen oli se, että emme vielä omista nelipyöräistä kilpakärryä. Urho ystävällisesti lainasi omaa kärryään meille DR8 luokkaan ja kilpaili itse DR6 luokassa. Koirat juoksivat hyvän, puhtaan suorituksen. Juuri ennen kilpailuja treeniä oli hieman vähennettävä koirien kynsien kulumisen vuoksi ja se näkyi hieman koirien väsymisenä. Tuloksena 3. sija ja SM pronssia.
Keskinopeus 6 km radalla oli 28,38 km/h.

DS2 luokassa juoksivat 11-vuotias Linda ja 10-vuotias Jeppe. Vanhuksetkin ovat päässeet juoksemaan kilpaa nyt sulanmaan kisoissa koska olemme tarvinneet jokaisen koiran panosta Danler-Powerline cupin kolmannen sijan saavuttamiseen. Cupin päätöskilpailu oli nyt Jämillä ja tulihan se kolmas sija sieltä. Jämillä sijoitus DS2 luokassa oli 13/18 eli cup pisteitä ei sieltä tullut mutta Jepen ja Lindan riemu siitä, että pääsivät kilpailemaan, lämmitti sydäntä. Keskinopeus 4,2 km radalla oli 23,98 km/h eli ihan ok ottaen huomioon koirien iät.

Koko syksyn olimme jännittäneet pääsemmekö Jämille ollenkaan koska olin kilpailun aikana viimeisilläni raskaana. Vauva ei kuitenkaan ollut vielä ennen kilpailuja syntynyt, joten pääsimme lähtemään Jämille. Kilpailuun toi siis reilusti lisäjännitystä tieto siitä, että vauva voisi syntyä kesken kilpailun. Ensimmäisen päivän jälkeen Erkki oli toisena, joten kilpailun keskeyttäminen olisi harmittanut. Vauva päätti pysyä mahassa vielä kilpailun ajan mutta saman tien kun lähdimme ajamaan Jämiltä kotiin huomasin, että vauva on päättänyt syntyä. Ehdimme hyvin kotiin ruokkimaan koirat ja purkamaan auton. Koirat ehtivät levätä sisällä muutaman tunnin ennen kuin lähdimme sairaalaan. Maanantaina pikkuinen sitten syntyi! Koirat ovat olleet todella innoissaan vauvasta. Ne haluaisivat koko ajan haistella ja nuolla vauvaa.







Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, South Finland, Helsinki, Espoo, Vantaa, husky, safari, sled, sleddog, husky ride, siberian husky. Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, South Finland, Helsinki, Espoo, Vantaa, husky, safari, sled, sleddog, husky ride, siberian husky. Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, South Finland, Helsinki, Espoo, Vantaa, husky, safari, sled, sleddog, husky ride, siberian husky. Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, South Finland, Helsinki, Espoo, Vantaa, husky, safari, sled, sleddog, husky ride, siberian husky. Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, South Finland, Helsinki, Espoo, Vantaa, husky, safari, sled, sleddog, husky ride, siberian husky. Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, Lahti, Orimattila, Päijät-Häme, South Finland, Helsinki, Espoo, Vantaa, husky, safari, sled, sleddog, husky ride, siberian husky.


Ilmainen www-laskuri